Vs: E-M1 Villi veikkaus tuon hinnan ja kokemusten tuoman mutun perusteella, jotain 20 egeä. Suoranaisia valmistuskustannuksiakin voidaan määritellä monella tavalla. Noita komponenttien osuuksia voidaan vielä helpommin erotella, mutta jos ne ovat räätälöityjä alihankintakompoja tai omaa tuotantoa, niiden tuotannon käynnistäminen on vaatinut investointeja. Samoin kokoonpanolinja. Jopa pakkaus. Lasketaanko tuotannon ja kokoonpanon alkuinvestoinnit ylläpitokulut valmistuskustannuksiin? Tuosta satkusta parikymppiä menee jo alviin, sitten jälleenmyyjälle liiketilojen ylläpitoon/vuokriin ja palkkoihin oma osuus, maahantuojalle jotain, kuljetukset yms. Valmistaja ei tuosta montaa kymppiä saa. Tuolla hinnalla tosin myydään jo aika lailla elinkaarensa lopussa olevia malleja, joten tuotekehityskulut ja tuotannon investoinnit on varmaan kuoletettu niillä hilloilla mitä kuluttajilta valui siinä vaiheessa kun runko maksoi tuoreempana useampia satasia. Verrokkina Nokia muistaakseni joskus kehui puhelimen valmistuksen maksavan jotain seitsemän euron luokkaa, ja parista lähteestä muistan lukeneeni että perinteisen Golf/Astra -luokan henkilöauton pelkät valmistuskustannukset ovat luokkaa 2000 - 3000 euroa. Kun tehdään satoja tuhansia, aletaan puhua jo kilohinnasta. Noissa E-PL kameroissa on jonkin verran enemmän mekaniikkaa kuin puhelimissa ja kalliimpi kenno.
Vs: E-M1 Kai näissä on sitäkin logiikkaa kuin muotivaatteissa: ensin hyvällä voitolla ja loput tappiolla, pieni tappio on parempi kuin kokotappio. Mutta sekin on hauskaa/kopmista/älytöntä, että aika monen nykyvehkeen käyttöohje ja pakkaus on kalliimpi kuin se itse tavara. Mm. kännyt on hyvä esimerkki tästä, ja tuskin pokkarit voi mitenkään poiketa kuviosta...
Vs: E-M1 Tätäkö markku tarkoitti? <IMG src="http://nikonrumors.com/wp-content/uploads/2013/09/How-to-attach-an-image-sensor-unit.png"]</IMG> Kliks, klaks ja poks. D4ex mallista tuleekin kädenkäänteessä maisematykki. http://nikonrumors.com/2013/09/27/nikon-files-a-patent-for-a-camera-with-interchangeable-sensor.aspx/
Vs: E-M1 ppotka on kyllä tässä varmasti oikeassa. Mitenhän hyvin vaikkapa nikonin d700 malli olisi toiminut kasisatasen kennolla? Aika paljon on kuullut puhetta myös kasisatasen hitaasta reagoinnista. Eli kennot taitavat kehittyä jopa muuta tekniikka nopeammin.
Vs: E-M1 Tiedä sitten kuinka paljon kennon pitää "kehittyä" ainakaan tuon resoluution kannalta. Nytkin valtaosa optiikoista jää jälkeen. Ellei sitten ryhdytä yhdistelemään pikseleitä tarvittaessa.
Vs: E-M1 Nimenomaan. Loputon kennojen parantelu voi jopa pahentaa sitä tulemaa joka on kuitenkin valokuvauksen päämäärä eli kuvaa. Omien havantojen pohjalta olen sitä mieltä, että Nikonin D90 ja D700 on kamerakehityksen huippua juuri siinä mielessä että niissä on kokonaisuus melkeinpä parhaimmillaan. Kenno ja ohjelmisto erittäin hyvässä tasapainossa. Kuvataessa esimerkiksi Nikkorin yhdellä parhaimmista 70-200 F2.8 kakkosmallilla, olen sitä mieltä että edellä mainitut rungot tuottavat paljon tasapainoisempia kuvia kuin kolmas kokeilemani eli D7000. Vaikka onkin uudempi kennoltaan ja prosessoriltaan. Sama juttu esimerkiksi Tamronin 24-70 F2.8- kanssa. Olisi mukava kuulla D800- omistajien havaintoja samasta aiheesta.
Vs: E-M1 Viime aikoina kehitys on ollut enemmän muuta kuin itse kennon kehitystä valokuvaa varten. Prosessointitehon kehitys on tuonut mahdolliseksi uusia ominaisuuksia ja nopeampaa ja tarkempaa toimintaa. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa ketjun otsikko E-M1. E-M5 ei olisi muuttunut PDAF-tarkenteiseksi, saanut yhtään isompaa bufferia jne jne pelkällä kennon vaihdolla Yllä nimimerkin paaton linkkaama Nikonin patentti osoittaa miten paksu olisi pelkän kennon sisältämä moduuli. Lisäksi patentissa on vain ohut saranakansi. Sen päälle normaalitapauksessa tulisi vielä monitori, joka lisäisi kyseisen DSLR-rungonkin paksuutta nykyisestä. Näitä erilaisia moduulipatentteja löytyy muiltakin. Olympukseltakin jopa paljon pidemmälle palikoituna. Tässä patentissa prosessori ja kaikki muu olisi siis kameran rungossa. Prosessointitehon kasvattamiseksi pitäisi joka tapauksessa hankkia uusi runko. Eli kyllä se D700 olisi nyykähtänyt totaalisesti D800:n kennolla. Paitsi, että runkoon olisi pitänyt siltikin samalla päivittää koko ohjelmisto, jota Nikon ei varmasti olisi tarjonnut ilmaiseksi pelkän rautapalikan oheen.
Vs: E-M1 Sen kanssa ollaan vihdoin resoluutiossa "riittävä" kinokoon puitteissa ja vanhatkin objektiivit pääsääntöisesti toimivat hienosti aivan kuin filmilläkin. Voihan sitä olla myös sitä mieltä että siinä ollaan menty jo reilusti yli reaalisen tarpeen, mutta ketä se sitten haittaa on oma kysymyksensä. 100% kuvaa näytöllä tarkastellessa herkemmin tullaan siihen kennon ja optiikan yhteenpelaavuuteen myös kaikenlaisilla kennoilla mutta 100% kuvalla ole useinkaan tekemistä valokuvauksen käytännön kanssa. On kuitenkin hyvä että on "reserviä" tässä kohtaa - aivan kuin hienoimmilla hitailla filmeilläkin. edit. lisää juttua
Vs: E-M1 Kiitos osoittamastasi tuotekehityskykyjeni arvostuksesta, mielenkiintoista todeta samalla, kuinka Nikon kehittää ja patentoi asioita joissa ei ole mitään tolkkua ) (Tuotteen kehittäminen patentointiasteelle ei ole halpaa huvia, eikä itse patentointikaan sitä ole. Patenttiahan haetaan niihin maihin missä halutaan suojata idean sisältävän tuotteen markkinointi, ei siis kuten usein kuvitellaan niihin maihin missä idean mukaista tuotetta valmistetaan. Moneenkohan maahan Nikonia markkinoidaan?)
Vs: E-M1 Patenttia ei haeta suojaamaan välttämättä edes markkinointia. Patentilla voidaan suojata toteutus vaikka sitä ei koskaan edes aiottaisi tehdä. Patentit ovat myyntitavaraa jo sinänsä. Esimerkiksi lähinnä alihankkijana tunnetulla Foxxconilla on lähes 3 miljoonan patentin salkku. Nikon on patentoinut 177 juttua pelkästään tänä vuonna (menin yhdessä kohtaa sekaisin laskuissa, joten luvussa saattaa olla pari liikaa tai liian vähän): NIKON CORPORATION - Patent applications
Vs: E-M1 Ihmeellistä kyllä, kameroiden maailmanmarkkinoilla riittää käytännössä patentointi USA:ssa -- ei siihen tarvita kaikkia maita. Miksi siis patentoida Japanissa? USA:ssa oikeudet saa se, joka on ekana keksinyt asia, eikä se, joka tekee ekana hakemuksen. Patentti Japanissa on helppo tehdä ja sen avulla saa keksinnön dokumentoitua ja näppärästi viestittyä teollisuudelle, aikoipa myöhemmin tuotteistaa sen tai ei.
Vs: E-M1 Juu, olet aivan oikeassa, mutta sikäli väärässä, että idean, jossa ei ole mitään tolkkua, patentoinnissakaan ei ole mitään tolkkua. Jos idea on hieno, mutta keksijä ei halua itse sitä toteuttaa, patentilla voi olla suurikin arvo ja joskus on hieno idea järkevää patentoida jotta sitä ei kukaan vahvempi taho pystyisi hyödyntämään keksijän sijaan jne. mutta ideassa jolla ei ole arvoa... Toivottavasti Nikon ymmärtää ettei kannata suojata ideoita joilla ei ole mitään arvoa, sinun mielipiteen mukaan se ei sitä ole tainnut ymmärtää, toisaalta jotenkin minusta tuntuu, että sittenkin on)
Vs: E-M1 Sori vaan, mun mielestä Nikonin patentissa tässä tapauksessa on tolkkua. Sama runko. monta sovellusta esim. tieteellisessä käytössä eri aallonpituuksille. Väitän, että joku päivä tuodaan vielä kenno, joka natiivi herkkyys on ISO 25-50 ja laatu opitmoitu niin pitkälle kuin vain edes teoreettisesti mahdollista. Vaatii myös oman optiikkasarjansa, jolle kyllä löytyisi ostajia muistakin käyttäjäryhmistä, joille hinta ei ole edes hidaste.
Vs: E-M1 Markulle: ideaa ei voi patentoida. Esalle: Kalliissa laitteissa on järkeä kyllä. Sinne päähänhän digiperätkin painottuvat. Itselläni tässä oli hiukan ajatuksena Markun toive eli kuluttajahintaluokka. Tieteellisellä puolella on yleistä, että mittalaitteissa on vaihdettavat sensorit. Muuten jäämme odottelemaan. Digiperiä on ja näitä muita patentteja eri valmistajat ovat tehneet vuosien mittaan...
Vs: E-M1 Itse vaihdoin juuri D700:sta D800:aan ja kyllä tuo jälkimmäinen parempi kamera on, vaikka D700 asettaakin riman korkealle. Ei tuota välttämättä kuvista paljoa näe jos ei nyt mahdottoman isoja suurennoksia tee, mutta on siinä valokuvaamisessa muutakin kuin pelkkä lopputulos.
Vs: E-M1 Olen erittäin pahoillani, etten ymmärtänyt kuinka iso ero on idealla ja keksinnöllä, onneksi sinä palautit minut maan tasalle. Nimimerkillä "monen patentin isä"
Vs: E-M1 No se optiikka tehdään tietenkin sillä tavalla, että linssistö vaihdetaan täyteisenä vanhaan putkeen =) Kyllä tieteellisissä sovituksissa suosittelisin tekemään tarkan sovituksen ja välttämään ongelmia, joita adaptereilla ja muilla liikkuvilla rimpuloilla saadaan aikaiseksi. Ei ne rungotkaan niin kalliita ole ja niissä tosiaan voidaan sitten optimoida kokonaisuus käyttötarkoituksen mukaan.
Vs: E-M1 No vitsi, vitsi (= huono vitsi?) ... ajattelin, että tieteellinen ja tekninen käyttö antaa enimmäkseen vapauksia kameran ergonomian yms. suhteen ja dedikoidun rakenteen käyttö mahdollistaa paremman jäähdytyksen, kun halutaan kohinatonta jälkeä, joten olisiko siinä vielä "hyvät" perusteet modulaarisuudelle. Samaan hengenvetoon epäilin modulaaristen rakenteiden tarkkaa asettumista kohdilleen oikein kriittisissä sovelluksissa varsinkin silloin, kun ollaan tekemisissä kasettimaisten moduulien kanssa.