Vs: E-M1 Kyllä ainakin minä luulen tuon E-M1:n hankkivani nykyisen Penin tilalle. Jos maailma jatkaa menoaan entiseen malliin, niin noin 3 vuoden kuluttua täällä myyntipalstalla kaupataan runkoja 100 euroa kpl, takuuta jokunen kuukausi vielä voimassa. (Nythän sillä kohden on Pen E-P2, oliskohan se numeroiden väli ollut luokkaa 10 kuukautta.) Sen laskun mukaan syksyllä 2016 myyvät E-M4:n hankkijat just sopivasti noita M1:ä pois uusien tieltä.
Vs: E-M1 Onneks ei tarvitse asiaa omalta kohdalta enää pähkäillä. Runko, adapteri ja akkukahva tilattu/ostettu, odotan vaan kun posti tuo. Adapteri ja akkukahvahan tulee ikäänkuin kaupanpäällisiksi
Vs: E-M1 Niinpä. Sinänsä hyvin kirjoitettu, kamerasta käsin? Voisi oikeastaan kieltää, ettei saitila saa puhua kuin kamerasta, jonka omistaa. Loppuisi merkkiväännötkin? Ne aitojen kuvaajien jalot lajit. ;-)
Vs: E-M1 Kissanäyttelyissä kun jonkin verran tulee kuvailtua niin ISO 6400 on usein käytössä, usein myös 12800.
Vs: E-M1 Sulla onkin äffäffä, sekakäyttöaikana huomasin ämmäfteellä käyttäväni kaksi pykälää pienempia ISO:ja. Laitetaan nyt vielä tähän alkuperäinen ajatukseni: Kuvalaatu alkaa olla kameroissa riittävä. Ja nyt tuli mFT:llekin viimein todella toimiva (liikkuville kohteille) tarkennussysteemi. Eroja ei oikein enää kameroiden välillä ole paitsi ihan himoviilauksessa. Siksipä tulevaisuudessa voisi olla saman kamerasysteemin sisällä runkojen kennoversioita esimerkiksi juuri yksi alhaisemmalla perusherkkyydellä tällaiselle puolimaisemakuvaajalle kuin minä ja toinen isommalla perusherkkyydellä pimeisiin kissanäyttelyihin sinulle.
Vs: E-M1 Vielä kivempaa olisi jos tuo kenno olisi moduli jota voisi samassa rungossa vaihtaa tilanteen mukaan kuten aikoinaan filmiperiä.
Vs: E-M1 Mitä nyt on tapahtunut taas? Ihan samalla lailla niitä voi vaihtaa. Ostat Hasselin niin siihen löytyy filmi- ja digiperää. Mikään ei sis ole muuttunut...
Vs: E-M1 Noh, tavallaahan se runko on järjestelmäkameran tallennusmoduuli, jonka säätimet yms. päivitetään aina uuden mallin myötä.
Vs: E-M1 Yhdistelmä runko + digiperä on kalliimpi ja isompi kuin pelkkä nykymuotoinen saman sisältävä runko. Tästä jo keskusteltiin aiemminkin: Pelkän kennon vaihdossa ei ole järkeä, koska prosessori, muistipiirit ym ym jopa korttiaseman kirjoitus- ja lukupiirit ovat symbioosissa kennon kanssa. Yksinkertainen ja pieni perä merkitsisi nopeasti vanhenevaa runkoa, jonka koko softakin pitäisi päivittää perän yhteydessä. Yksinkertainen runko merkitsisi kallista ja isoa perää. Mitään käytännön hyötyä tuosta asiasta ei harrastevehkeissä olisi. Irrallisten etsimienkin heikon puoleinen menekki osoittaa, että järjestelmäajattelu ei toimi kuin hyvin suppeassa osassa kuluttajia.
Vs: E-M1 Mites tuo Ricoh'in GXR, moduuliajatus ei tunnu kovin vaikealta, paitsi jos sen tekee vaikeaksi.
Vs: E-M1 Hohhoijakkaa, eihän tässä ollut kyse siitä mistä minä pidän, vaan siitä voiko kenno olla moduulissa jonka voi vaihtaa.
Vs: E-M1 Ricohissa on objektiivin+kennon yhdistelmä samoin kuin Sonyn uusissa älypuhelinobjektiiveissa eli ei ole kyseessä täysin itsenäinen "perä". Elektroniset laitteet ovat siitä hankalia, että kehitys on vielä kesken. Tiedonsiirto eri komponenttien välillä on haastavaa jos vanhempi moduli muodostuu pullonkaulaksi.
Vs: E-M1 Markku harmittelee varmaankin sitä, kun on saanut ostopäätöksen tehtyä, niin seuraavalla viikolla julkaistaan uusi entistä parempi vaihtoehto. Ei kuitenkaan kannata manipuloitua liikaa netin vertailutesteistä. Useimmilla kameroilla saa siltikin hyviä kuvia, vaikka ne eivät ole kennotestiä voittaneetkaan.
Vs: E-M1 Kyse ei todellakaan ole minusta tai toiveistani, vaan siitä onko mahdollista tehdä ammattimainen DSLR johon voi vaihtaa joko todella terävää ja dynamiikaltaan loistavaa jälkeä tuottava natiiviherkkyydeltään vaikkapa ISO 25-50 kenno tai sitten hurjia ISO arvoja sietävä kenno ja miksi ei puhtaasti mv kuvaamiseen tehty kenno jne. Väittämäni siis oli, että ON mahdollista ja todisteeksi käytin Ricohin objektiivi/kennomoduulia, tuo samainen moduuli voisi aivan yhtä hyvin olla vain kennomoduuli johon saa minkä vaan systeemiin tehdyn objektiivin kiinni.
Vs: E-M1 Kaikki on varmaan mahdollista. Onhan tässä kuussakin käyty. Eri asia on se, että onko tuo millään tasolla järkevää tai kustannustehokasta.
Vs: E-M1 On tietenkin mahdollista, niitä "kennomoduleita" kutsutaan digiperiksi. Tuotekehitysinsinöörinä olettaisin sinun ymmärtävän tuplakoteloinnin aiheuttaman ongelman. Mitä penempiin kennokokoihin mennään sitä enemmän tilaa vie modulin aiheuttama turha kotelointi. Ricohin GXR:ssä joissakin moduleissa on digipokkarin pikkukenno mutta kokonaisuus on kovin iso. Digiperät ovat järkeviä vain isompien kennokokojen systeemeissä. Puhtaan kennomodulin teko on täysin järjetöntä siksikin, että se johtaa muutamassa vuodessa isoihin ja lopulta voittamattomiin yhteensopimattomuusongelmiin kokonaisuuden kehityksessä, jolloin pitäisi kuitenkin aloittaa alusta. On paljon asioita, jotka olisivat mahdollisia. Niitä vain ei tehdä, koska hommassa ei ole tolkkua. Jos ajatellaan Olympusta, rungon sisällä oleva "kennomoduli" sisältää myös pölynpoiston ja kennovakaajan. Tällaisen vaihdettavan yksikön kotelointi ja varustaminen sähkökontakteilla sekä saman yhteensopivuuden tekeminen rungon puolelle olisi jo järjettömyyden huippu. Kukaan ei haluaisi ostaa siitä syntyvää nykyisiä runkoja isompaa, epäergonomista möhkälettä. Tuplakoteloinnit kiinnityssysteemeineen vievät mahdottomasti tilaa pienissä kameroissa. Runko + kennomoduli maksaisi varmaan 50-100% enemmän jonkin E-PL5:n kohdalla.
Vs: E-M1 Paljonkohan tuollaisen pienen E-PL rungon komponenttien ja kokoonpanon hinta on kun sitä voidaan myydä täällä Suomessa jälleenmyyjällä satasella?