Vs: E-6 kotosalla Kuulkaas, aina näistä säilyvyyksistä keskustellaan. Joku sanoo sit että kehitti jollain 20v vanhalla rotskulla ja tulos oli OK, ihan huvikseen kokeili siis. No - onkos jengillä heittää kokemuksia päinvastoin? Kellä meni överiksi? Antakaa esimerkki jossa kehitys ei onnistunut vanhentuneen kemikaalin vuoksi. Tietysti on vaikea sanoa milloin se nyt ei täsmälleen onnistu, kun se ei tapahdu "naps" tietyllä kellonlyömällä, mutta kuitenkin?
Vs: E-6 kotosalla Loistava ja aiheellinen kysymys. Minulla ei ole minkään värikemikaalin käyttöliuokset menneet huonoiksi ennen kuin olen saanut käytettyä loppuun, mutta tiivisteet ovat. Kodakin RA-4-kehite ja FujiHuntin C-41-kitin kehite, ne pienet pullot joissa värikehitysaine on. Alle 6 kk:ssa. Koska niistä ei saa ilmoja pois. Butaanin suihkutus pulloon auttaa vähän mutta ei ratkaise ongelmaa. Olen tehnyt havainnon, että käyttöliuokset säilyvät paremmin kuin luvataan, mutta tiivisteet eivät. Siksi suosittelen nykyään tekemään vaan kerralla kaikki käyttöliuoksiksi, myös sekoittamisen helpottamiseksi ja mittausvirheiden eliminoimiseksi, ja ennen kaikkea siksi, että suurten määrien kanssa pullottaminen limsapulloihin ja ilmojen puristaminen kokonaan pois on äärimmäisen helppoa. Oikein säilytettynä tiivisteet varmastikin olisivat pitkäikäisempiä, mutta jos oikein säilyttäminen on pienen määrän takia lähes mahdotonta niin... C-41-kehitteen CD-4:n sisältämä osa siis meni muutamassa kuukaudessa kun pohjalla oli enää tilkka. Seuraavan kitin yhteydessä laitoin samaisen putelin jääkaappiin, joka ratkaisi ongelman täysin, vaikka purkkia ei pystynytkään puristamaan. Sittemmin rupesin vaan helppouden vuoksi tekemään käyttöliuokset kerralla, ja säilytetäänpä niitäkin jääkaapissa ihan vaan varmuuden vuoksi. Kyllä on kestänyt. Tiivisteiden kanssa on se etu, että värikehitteen sisältämä osuus muuttuu hyvin tummaksi ollessaan pilalla, joten filmiään ei tarvitse sentään pilata.
Vs: E-6 kotosalla Otin kuitenkin esille tuon vuosi sitten avatun Fuji Hunt 5l setin. Sekoittelin litran panokset kutakin ja tein testi rullan. Totesin juuri äsken pojalle, että nyt sitten on rullallinen hienosti valotettuja ja hyvin kehitettyjä kuvia kaapin ovesta.... ei sitä kannattanut ryhtyä koerullaan mitään taidetta tekemään ;D Eli hyvin oli kestänyt tiivisteet tämän vuoden tuossa työhuoneen märän puolen hyllyllä. Siellä on tosin talvella viileää, eikä se kesälläkään ole talon kuumin paikka. Sitten seuraavaksi huomenna tuolle E-6 setille sama juttu. Saas nähdä. Sekä negaa että diaa on ihan riittävästi pakkasessa vieläkin että jos ne vaikka saisi kuvattua ja kehiteltyä.
Vs: E-6 kotosalla E-6: Säilytän tiivisteenä ja teen tarvittaessa, nyt vuoden verran käytössä (avattuna) olleista tiivisteistä saa vielä ihan hyvää tulosta. Kodak single use E.6
Vs: E-6 kotosalla E-6 ja Diafilmi: NEVER AGAIN!!! C-41 ja negafilmi sekä kunnon skanneri ( flextight) pesee mennen-tullen, sitten päälle hiukka photoshoppausta.
Vs: E-6 kotosalla Maku-, tai siis lähinnä osaamis-, tai siis lähinnä osaamattomuusasioita. Jotkut kiljuu samalla aggressiivisuudella täysin päinvastaista, tyyliin että negojahan ei voi edes skannata kun ne ovat niin huonoja ja vain diaa voi käyttää.
Vs: E-6 kotosalla Printtailin tuossa eilisestä koerullasta yhden A4:n. Varsin säällistä kamaa. Ei tuossa koossa erota mistään teknisestä seikasta mille se on alunperin valotettu.
Vs: E-6 kotosalla mites toi tetenalin 3 kylvyn toka litku, eli värikehite. prosessia jos säädellään ensikehitteellä (mv kehite?) niin mitä toi värikehite tekee tai lähinnä miten. ja miten sen ajn muuttaminen vaikuttaa?
Vs: E-6 kotosalla Ensikehitteessä on filmiin kehitetty mustavalkoinen negatiivinen hopeakuva kaikkiin kolmeen värikerrokseen. Eli näistä kohdista hopeahalidit ovat pelkistyneet hopeaksi, joten hopeahalideja on jäljellä enää siellä missä ei ole negatiivia, eli hopeahalidit muodostavat positiivisen kuvan kaikissa kerroksissa. Seuraavaksi nämä hopeahalidit "valotetaan" (ennen valolla, nykyään kemiallisesti) ja kehitetään värikehitteellä. Normaaliin tapaan värikehite kehittää yhtäaikaisesti hopea- ja väriainekuvan. Kääntökylpy + värikehite (3-kylvyssä yhdistetty) hunnuttaa ja kehittää filmin kokonaan, joten se mitä se oikeasti kehittää riippuu siitä mitä ensikehitteeltä on jäljellä. Tästä syystä ensikehite on oleellisempi vaihe ja vaikuttaa enemmän. Värikehite menee loppuun asti eli ajan muuttaminen jonkin verran ei vaikuta mitään, paitsi jos se jää pahasti vajaaksi, jolloin kuva jää vaaleammaksi ja mustat heikkenevät.
Vs: E-6 kotosalla Tää selvensikin hyvin, vaikka käiytännössä en tiedä vielä miksi mun viimesimmät diat oli täysin vihreät Testannut tossa ton rajoja, kolmas kierros 200ml kemioilla uhrina 4 x 9x12 dia ja täysin vihreää tuli ulos purkista. Ekalla kierroksella kaikki ok, vaikka vähän yli (se 7min tetenal ohje, käytössä) Toka kierros oli 6min30sek ja tuli ok mutta tummaa. Kolmas kierros 7min15sek ja tuli tummaa ja vihreää. Täs vikal rundilla nostin värikehitteen ja blixin 8min aikaan. Eli vika oli varmaan värikehitteessä ja ensikehitysaikaakin pitäis varmaan nostaa jos kuva oli tumma? Noi käytetyt kemiat kun seisovat, niiden ph voi varmaan muuttua jossainvaiheessa paljonkin, siitä vois varmaan toi värivirhe johtua... mikä noiden litkujen optimi ph on? Mites muuten, onko tossa blixissä sama kuin c41:sten kanssa, että ne ohjeajat voi ylittää rauhassa? Onko se myös samaa ainetta mitä tetenali c41 blixi on? Yks kysymys tosta värikehitteestä vielä, että vaikuttaako se saturaatioon sekä kontrastiin?
Vs: E-6 kotosalla Vihreydestä on vaikea sanoa, kyllä määkin veikkaisin että värikehite on kuollut, mutta ei ensikehitteen huonouttakaan voi sulkea pois, tai näiden yhteisvaikutusta. Värikehitteen pH vaikuttaa kyllä väribalanssiin, mutta en usko että se selittäisi magentan täydellistä puuttumista. pH:t kyllä voivat muuttua säilytyksessä ja hieman vaikuttaa kehitteiden ominaisuuksiin, mutta varsinainen totaalisen tuhoutumisen syy lienee muualla, lähinnä kehitysaineen (tässä CD-3) hapettumisessa pilalle. Sama tapahtuu kun kehitteellä kehittää liikaa filmejä, ja lisäksi samalla filmeistä vapautuu kehitteeseen kehitystä rajoittavia halideja. Lonkalta sanoisin että ensikehite on jossain pH 9 ja värikehite jossain 10 suuruusluokassa mutta tarkistapa jostain. Esim. Kodakin sivuilta saattaisi löytyä jotain infoa. Joo, jos tummaa tulee niin ensikehitysaikaa pitää lisätä. Oikeassa E6-prosessissa ei ole blixiä vaan erillinen valkaisu ja kiinnite. Blixi on Tetenalin epävarma viritelmä joka saattaa toimia. No, se on toiminut yleisesti ottaen ihan hyvin, ja minäkin olin aivan tyytyväinen, mutta on suorastaan todennäköistä että se rupeaa aiheuttamaan ongelmia jos sitä yrittää ylikäyttää, toisin kuin normaali pelkkä valkaisu joka on prosessin eniten kestävä aine. Toisaalta, jos diat ovat kirkkaita niin vika tuskin on siinä. Blixin huonous näkyisi harmaana ja/tai maitomaisena "huntuna". Blixin ohjeajat kenties kannattaakin ylittää, ja niitä kannattanee lisätä erityisesti jos sitä ylikäyttää. Mahdoton sanoa onko se täysin samaa ainetta kuin Tetenalin C-41-blix mutta se voi olla. Ainakin se on hyvin samantapainen sekoitelma. Varmaan rauta-ammonium-EDTA ja ammoniumtiosulfaatti ja vähän jotain muuta. Vahvuudessa voi olla eroa. E6-filmissä on paljon enemmän metallista hopeaa poistettavana kuin C-41-filmissä, koska kaikki hopea on pelkistynyt (sekä negatiivi että positiivi). Edellä esitetyt jutut ovat lähinnä hopeahalidien reaktioihin liittyviä mutta toki värifilmissä on muitakin ihmeellisyyksiä.... Esim. täytyy vielä mainita sellainen sivujuonne vaikken ehkä tiedä asiasta tarpeeksi, mutta jossain tapauksissa väriaineet voivat olla myös värittömässä nk. leuko-muodossa ja prosessin jokin aine tarvitaan näiden väriaineiden muuttamiseksi oikeaan muotoonsa, esim. valkaisu voi tehdä tämän. En tiedä voiko tätä tapahtua magentalle ylipäänsä, olen siinä käsityksessä että se ainakin useimmiten tapahtuu syaanille aiheuttaen punaisuutta. Ja sen voin sanoa, että ilman formaldehydiä (Tetenalissa se on stabilizerissa) diafilmien magenta väri voi haalistua (diat menevät vihreiksi), mutta se vie kyllä aikaa vähintään kuukausia ellei vuosia. Tässä rupeaa olemaan suurin piirtein kaikki mitä minä osaan arvailla, jos vihreä mysteeri kiinnostaa enemmän niin kannattaa kokeilla kysellä APUGissa, esim. herra Photo Engineer saattaa kenties osata lisätä jotain.
Vs: E-6 kotosalla Mielenkiintoista, huomasin nyt litkuja sekoitellessani että tuon Kodakin Single Use E-6 -setin ensikehitteen tiivisteessä alkaa olla kiteitä muodostuneena. Pari viikkoa sitten käytin sitä (en tullut huomioineeksi oliko kiteitä vai ei), tulos oli ok - paitsi pari prässättyä filmiä saattoi jäädä tummahkoiksi. Ehkä alkaa olla liian elähtänyttä...
Vs: E-6 kotosalla Se on niinkuin 60 kpl laakafilmiä kehitetty. Eilen 12h tänään 12h eli aika paljon aikaa menee. Jobo 3005 purkin esilämmitys purkin sisäisesti kuten joku täällä foorumissa joskus neuvoi. Mittasin temperointivedellä lämpöitilat sisään ja ulos ja säädin jonkin verran ensikehityksen aikaa. Fuji Hunt 5L setti, Fuji Provia ja Velvia filmit, pääsääntöisesti 6,5min ensikehitys, muut aktiivivaiheet 7min. Temperointi purkin sisäisesti tuntuu toimivan ja samalla pystyy säätämään ensikehitystä, jos lämpötilat vaihtelevat eli periaatteessa tasaisempi laatu. Sitten happea ennen kuin skannaaminen alkaa.
Vs: E-6 kotosalla Voiko kaikkia diafilmejä kehittää kotona vai onko jotain filmejä mitkä pitää lähettää jonnekin kehitettäväksi niinkuin Kodachrome?
Vs: E-6 kotosalla Kodachromen kadottua kaikki diafilmit kehitetään samassa E6-prosessissa ja ne voi tehdä kotona.