Vs: dx monipuolisempi kuin fx Hieman tuota ihmettelin myös, koska meikäläisen E-PL5 tekee normaali AWB:llä todella hienot ja käytännössä valmiit sävyt, oisko tuossa valonlähde syynä sinertävyyteen, omien kuvien osalta puhun vain luonnonvalossa otetuista kuvista.
Vs: dx monipuolisempi kuin fx Tässä nyt kuitenkin on verrattu pykälää pienempikennoista kuin mitä DX on, eli ei ihan relevantti tilanne otsikon mukaiseen vertailuun - minusta.
Vs: dx monipuolisempi kuin fx Valonlähde on kyllä huono sillä katossa on muutama energiansäästölamppu. Luonnonvalossa olisi toki parempi. Uskoisin saman periaatteen pätevän myös isommalla kennolla. Himmentämistarpeen voi laskea karkeasti kertomalla kroppikertoimella kroppikameran aukkolukua jolloin vastaavan kuvakulman optiikka antaa saman syväterävyyden isommassa kinossa. DX-kennolle tämä tarkoittaa noin yhden aukon himmentämistä ja väitän että kinokennot ovat yhden aukon tai enemmän edellä kuvanlaadussa. Tätä en tosin voi testata koska en omista kroppirunkoa.
Vs: dx monipuolisempi kuin fx Ei anna samaa sysyyvterävyyttä samalla aukolla ja polttovälillä, ellet ole peruuttanut pienemmällä kolla niin kaukaksi että kuvautumisalue vastaa suuremman kennon tuottamaa kuva-alaa. Toinen seikka on se, että esim. u4/3 kuvaat 4:3 muotoista kuvaa, FF-kameroilla poikkeuksetta 2:3 kuva-alaa. Diagonaalinen kuvakulma ratkaisee. CoC-laskurit eivät huomioi noita seikkoja.
Vs: dx monipuolisempi kuin fx Totta. Ilmaisin itseäni luultavasti huonosti. m43 ja kino -formaateilla saadaan identtiset kuvat niin syväterävyydeltään kun kuvakulmaltaankin jos kinokennon polttoväli ja f-luku jaetaan kahdella pikkukennoon siirryttäessä. DX-kropille jaetaan luvulla 1.5. m43-kuvasta pitää leikata siivu ylhäältä ja alhaalta pois jotta päästään 3:2 -kuvasuhteeseen. Nämä johtopäätökset voi tehdä esittämistäni kuvista. [QUOTE> [/QUOTE] m43-systeemin kroppikerroin "2" ei tule diagonaalista vaan kennon pidemmästä sivusta. Se on 18mm pitkä ja tämä on täsmälleen puolet kinodigien 36mm leveästä kennosta.
Vs: dx monipuolisempi kuin fx Tarkat on dynamiikat. Onko nämä niitä kuuluja dxo-lukemia, joissa kuva ensin pienennetään 8mpix-kokoon ja sitten päätellään? Silmin oikeasti näkyvät erot eivät mene ihan numeroiden mukaan. Muutaman aukon kokonaisdynamiikassa 1 aukon ero näkyy heti, 10 aukon lähettyvillä ei enää niinkään.
Vs: dx monipuolisempi kuin fx Niinhän se tulee käytännössä myös DX-kennossa (ei nyt ihan millin kymmenyksien osalta). Jos verrataan niin verrataan vai diagonaleja sen enempää leikkelemättä kuva-alaa.
Vs: dx monipuolisempi kuin fx Jep, minunkin mielestäni se dynamiikka on saanut "uuden" markkinoinnin mukana aivan uuden tasoisen merkityksen kuvauksessa, mutta kai se sitten on tärkeää. Itselleni se ei ole ollut mikään "big deal", mutta enpä juurikaan taivaanrantoja kuvaakaan eli olen huono arvioimaan todellista merkitystä. Mitenkähän tuon testin nyt toteuttaisi niin, että se mittaa niitä asioita, joita on tarkoituskin. Värikohina tummassa päässä kiinnostaa yleensä, koska siitä voi päätellä paljon sensorin herkkyydestä ja samalla todellisesta dynamiikasta ilman vippaskonsteja, joten harmaakortti osittain tuonne varjoon ja valotussarja 1/3-aukon välein, josta parhaan vastaavuuden ja sitten vetää Photarin pipetillä sen kortin samoihin arvoihin. Harmaakorttiin voisi vielä merkitä ruudut, joista mittaus tehdään, ettei oteta arvoja sieltä ja täältä. Sen jälkeen 100%-200% suurennosta, niin kohinan värin, terävyyden ja määrän näkee silmämääräisesti kohtuullisesti. Vastavalo pitää vähentää minimiin maskaamalla objektiivin ympäriltä vastaan tulevan hajavalon vaikutuksen minimoimiseksi. Sitten voisi kuvata videota minuutin, kaksi tai viisi ja selvittää miten kennon lämpeneminen vaikuttaa kohinaan, kun muutama kuva on otettu. Onko siinä mitään eroa ison ja pienen rungon tai jäähdytyksen osalta ylipäätänsäkään. Voi hyvin olla, ettei sillä ole enää samanlaista merkitystä kuin aikaisemmin.
Vs: dx monipuolisempi kuin fx Eikös tuon pikkukennon valoherkkä alue ole 13.0mm x 17.3mm? Sen pitkä sivu on vajaa puolet kinodiasta, joka on 24mm ×36mm.
Vs: dx monipuolisempi kuin fx Ei tuollaista voi oikein yleispätevästi mitata. Jos sortuu samaan kuin DxO ja pienentää kuvaa, isommat kenot ja isommat resoluutiot tuottavat heti "kohinatonta" tulosta vaikka niiden natiiviresoluutiolla kohina olisikin suuri. Kohinalle on tietenkin omat mittalukunsa, mutta ne eivät nettikansaa kiinnosta eivätkä ole oikein muutenkaan helppoja verrattavia. Jos DxO-tyylisesti keskiarvottaa kuvaa, mutta eri kokoihin: 8mpix, 12mpix, 18mpix, 24mpix, 36mpix, 50mpix... Silloin saisi ainakin kattavia kaavioita friikkien ihmeteltäväksi. Miksi herkkyys-testit kuvataan aina hyvin valaistusta kohteesta eikä oikeasti hämärässä? Miksei aikavalotuksia mitata ollenkaan (olisi tullut esim E-M5:n vika esille). Fiksu onneksi tietää, ettei testitulokset ole aina tekemisissä todellisuuden kanssa.
Vs: dx monipuolisempi kuin fx Tuo on sitä problematiikkaa, joka tulee aina mieleen joidenkin kaupallisten toimijoiden testeissä. Sämpläys alaspäin tuottaa varmasti parempia tuloksia tietyille kennoille. Normaalivalaistus on perusteltavissa sillä, että johonkin vertailukelpoiseen referenssiin se skaala pitää ankkuroida. En silti kiistä, etteikö osa testeistä olisi enemmän lehtien myynninedistämissen soveltuvaa viihdettä kuin eksaktia paremmuusjärjestyksen selvittämistä.
Vs: dx monipuolisempi kuin fx Oletekos muuten kokeilleet omillanne sitä aikavalotusta, että tuleeko paras millä herkkyydellä, jos kohde on staattinen, ja kamera vakaasti?
Vs: dx monipuolisempi kuin fx Mietitään tuota otsikkoa. Jos meillä on kaksi lähes identtistä kameraa, vaikka D7000 ja D610, niin miten DX -kennolla varustettu D7000 on monipuolisempi?
Vs: dx monipuolisempi kuin fx DX:ssä voi käyttää sekä DX, että FX objektiiveja, kun taas FX:ssä DX lasit on tavallaan invalideja.
Vs: dx monipuolisempi kuin fx "If you fit a DX lens, the D610 will recognise it and adjust the frame size to 24 x 16 mm to cope with their smaller image circles" Ref: http://www.photoreview.com.au/reviews/dslr-cameras/advanced/nikon-d610
Vs: dx monipuolisempi kuin fx Juu, eikä ole ainoa FF runko joka näin toimii, mutta sanotaan sitten toisin, FX/DX lasit toimii DX rungossa polttovälinsä mukaisesti (kroppikerroin on sama), mutta DX/FX lasit toimii FX rungossa eri tavalla, ei siis polttovälinsä mukaisesti vaan DX lasille pitää laskea todellinen polttoväli kroppikertoimella kun taas FX lasi on sitä mitä sen kerrotaankin olevan.
Vs: dx monipuolisempi kuin fx Toisinsanoen siis ei mitään etua, kun niissä kroppilaseissakin ilmoitetaan millit kinomilleinä eikä kroppimilleinä. Aika paljon asiaa saa käännellä että kropin saa monipuolisemmaksi. FX:llä saa kropin kuvat, mutta kropillä ei FX:n kuvia.
Vs: dx monipuolisempi kuin fx En kertonut tuota DX vs FX asiaa siksi, että olisin sitä mieltä, että DX on monipuolisempi, kunhan yritin keksiä monipuolisuudelle selitystä ;D Silti kropin millimetrit on sitä mitä kerrotaan, miksi kroppikuvaaja ei voisi oppia mitä millimetrit hänen kamerassaan tarkoittavat kuvakulman kannalta, ei siis tarvita mitään kinomuunnosta miettiä jos asennoituu oikein. FX kuvaajan on taas hieman pakko tiedostaa, että 35mm DX ei ole sama kuin 35mm FX.
Vs: dx monipuolisempi kuin fx Heh, kuten sanottu 90 mm voi olla kinarissa pikkutele ja 4x5":ssa laajakulma... On siinä pähkimistä näissä kennoviidakoissa seikkailevalle harrastajalle - varsinkin kun nuo valovoima- terävyysalueasiat sekoitetaan kuin hernerokka marjapuuroon. En ole kateellinen en. Ennen oli helpompaa