Hyvin tietopohjainen kooste aiheesta, joka täällä meillä laukussakin on ollut muodossa jos toisessa esillä lukuisia kertoja. https://luminous-landscape.com/do-sensors-out-resolve-lenses/
Vieläkö tämä sinua vaivaa? Linkki ei taida avautua joten heitän vastakysymyksen: jos filmi on tarkempaa kuin sen edessä oleva objektiivi?
Ei tämä ole mitenkään vaivaamiskysymys ja linkkikin aukeaa oikein hyvin kuten pitääkin. Minusta artikkeli on kiinnostava, paljon perusväittelyä laaja-alaisempi ja mielenkiintoinen. Riittävän hyvä syy jakamiseen. Se lukee joka haluaa ja tuntee asiaan kiinnostusta.
Niinpä aukenikin kun nyt istun tietokoneella! Puhelimella sivun lukeminen ei ollut aivan yhtä sujuvaa. Hyvä huomata artikkelin olevan vuodelta 2008. Perusteet eivät ole tietenkään miksikään muuttuneet, mutta käytännön argumentteja on syytä arvioida kriittisesti. Kovastihan tuossa kipuillaan diffraktiorajan kanssa, ja lopuksi myös pohdintaan hurjia resoluutioita joihin 9v takaiset kamerat pystyivät.
Sekä kennot, että objektiivit (objektiivit varmaankin vähemmän) ovat kehittyneet, muttei itse asia ei ole muuksi muuttunut. Taulukko 3 tuossa artikkelissa kertoo mikä resoluutio vastaa tilannetta, jossa airy disk on 2 pikselin levyinen, ja siis esim f/11 aukolla 16MB kinokoon kenno on kirjoittajan mielestä "riittävä". En ota kantaa, enkä osaa sanoa, miten paljon enemmän samasta objektiiveista saadaan irti esim 50 MB kennolla, mutta käytännössä tietysti selvästi enemmän. Oletettavasti tämä f/11 vastaa 16MB kinokennoa on jossain määrin kohtuullinen oletus (vaikkakin yksinkertaistus). Koska nykyisin voidaan olettaa, että ainakin paremmat prime objektiivit ovat kohtuullisen lähellä dispersiorajaa vähän suuremmilakin aukoilla, joka saman taulukon mukaan on esim. f/2.8 aukolle 240MB, ei mielestäni pidä luulla että 50MB kinokoossa olisi turha/ liikaa / lopullinen totuus. Siis ... Do Sensors Out Resolve Lenses? Maybe, some day maybe, but we are not there yet
Taitaa kennojen pikselimäärät kasvaa niin ettei ylärajaa tule, koko ajan kehittyvät. Eri asia sitten on näkeekö kukaan eroa vaikka 20MB tai 60MB välisessä otoksessa jos vaikka A2 kokoa, jopa A1 koossa. Optiikassa tulee tietysti joku raja vastaan piirossa kun pitäisi saada monelta taholta nippuun säteet ja taidetaan olla jo lähellä maksimusta jos ei jotain mullistavaa keksintöä tule. Siitähän tässä vissiin debattia käydään. Mutta jos pikseleitä haetaan, niin onnistuuhan aika rajattomasti jo nyt, kattona mitä ohjelmat pystyy käsittelemään liittämällä useita otoksia yhteen. Hämmästyttävän hyvin toimii muuten vaikka PSE:ssä merget. Ainakin n80MB pystyi nähtävästi pyörittämään. Äkkiä tosin kovalevy täynnä moisesta, mutta nehän samoin kehittyy.
faukko: No, tuohan on totta ja kun viitsii nähdä hieman vaivaa kuvattaessa, yhdistävätmyös ilmaiset ja hyvin edulliset ohjelma kuvat täydellisesti. Käytän tuota metodia usein yhdistämällä 3 pystyyn kuvattua ruutua, jolloin lopputulema on mitä vaan alkuperäistä 1-ruutuista tiedostoa noin 1,5 - 2 kertaa leveämpi kuva-ala.
Faukon postauksen kanssa olen samaa mieltä. Rajat resoluution lisääntymisessä ovat paljon joustavammat kuin optiikan kehityksessä. On se kennon "ylimääräinen" resoluutio tosiaan valtava etu kun ajatellaan kuvan käsittelyä. Ja ei unohdeta sitäkään, että kyllä objektiivien keskustassa usein piirtoa riittää aika hyvinkin - ja sille alueelle tärkein kohdekin yleensä sijoittuu. Asiaa sivuten, pari viikkoa sitten oli mahdollisuus käyttää iMaccin 27 tuuman retina näyttöä. Upeaa oli, mutta kyllä retina asettaa tosiaankin uusia vaatimuksia resoluutiolle. 16mpx kuvat, jotka ovat hienosti normaalilla 27 tuuman näytöllä näkyneet tuntuivat resoluutioltaan hiukan niukoilta. Kroppivaraa ei ollut paljoakaan. Retinan näkökulmasta 36mpx olisi ihan perusteltua, ettei kuvia aivan 1:1 tarvitse katsoa. En usko, että valokuvien paperivedosten tekniikka paljokaan kehittyy, mutta näyttöihin tulee varmasti jatkossakin lisää resoluutiota. Saa nähdä miten nykyiset kuvani näkyvät 10 tai 20 vuoden päästä näytöllä.
Näyttö ei ole printti, mutta tulipa otettua esiin tuo toinenkin, ja vieläpä yleisempi, tapa katsella kuvia. Ties mitä laajakuva-installaatioita kodeissamme katselemme 10-20v kuluttua. Tulee mieleen takavuosien diatouhut
Muuten hyvä virke, mutta siitä ei saa tolkkua: * Näyttö on laite ja terävyys on ominaisuus. Miten näyttö voisi korreloida tervävyyden kanssa? * Jos taas kyse on näytöllä näytetävän kuvan visuaalisen terävyyden vastaavuudesta saman kuvan visuaaliseen terävyyteen printtinä, on "korrelaatio" kovin epärelevantti asia, jos "printti on todella iso" ja siitä mahtuisi näytölle vain pieni osa. * Jos taas vertaillaan vaikkapa kymppikuvia, kannattaa muistaa, että näyttöjä on kovin erilaisia, eikä niitä kannata yleistää. Entisajan 91 PPI näytöt ovat historiaa ja ihan eri asia kuin 300 PPI:n tablettinäyttö -- jonka tarkkuus siis jo suunnilleen vastaa ihmisen näkökykyä.