Köyhdytin itseäni rahallisesti ostamalla Hasselbladin kahdella objektiivilla, Distagon 50 mm ja Sonnar 150 mm. Jo ostohetkellä huomasin Distagonin tarkennuksessa olevan jotain pielessä, sillä kun luupista katsottaessa 2m päässä olevan kohteen ruuvasi tarkaksi, tarkennusrengas oli jo melkein äärettömän kohdalla. Kun taas tarkennusrenkaan ruuvasi äärettömään, edes n. 10m päässä oleva kohde ei näkynyt luupissa terävänä. Ostin kuitenkin paketin, kun edullisesti sain ja kun huollosta tarkastin, että objektiivin tarkennuksen säätö ei montaa kymppiä maksa. Kuvasin yhden rullan siten, että insinöörimäisesti mittasin rullamitalla etäisyyden kohteeseen ja ruuvasin tarkennusrenkaasta vastaavan etäisyyden. Kuvan otin täydellä aukolla. Etäisyydet olivat 1m, 2m, 4m, 7m, ääretön. Äsken kehitin rullan ja suurennuskoneessa näki selvästi, että jotain on pielessä. Ääriesimerkkinä äärettömään tarkennettaessa n. 8m etäisyydellä kamerasta kuva oli tarkimmillaan, kun taas kaukana (30m) kuva oli jo suttua. Mitäs olette mieltä, voiko tämmöinen olla rungosta kiinni? Todennäköisesti lähetän objektiivin huomenna huoltoon, joten enemmänkin tämä kirjoitus on tämmöistä vitu**sen purkamista
Vs: Distagon 50 mm, tarkennus pielessä Jos toinen objektiivi vaikuttaa olevan OK, niin silloin ei tietenkään rungossa ole vikaa. Vaikuttaa siltä, että joku osaamaton on joskus purkanut objektiivin ja kasannut väärin. Triviatietona voi mainita, että etäisyys kohteeseen mitataan filmitasolta eikä esim. objektiivin etulinssistä. Tässä tapauksessa asialla ei kuitenkaan ole merkitystä.
Vs: Distagon 50 mm, tarkennus pielessä Photo.net -palstalla oli tarkennusongelman ratkaisuna lyhyen loiton poisto normaaliobjektiivista, loitto oli huomaamatta tullut kaupassa ylimääräisenä. Nyt ei taida samasta olla kyse. K.
Vs: Distagon 50 mm, tarkennus pielessä Toisella objektiivilla (150mm) virhettä oli, mutta huomattavasti vähemmän. 4m:ssä 10cm ja 7m:ssä 1m. Filmitasosta mittasin. Heh, loittoa en osannut edes epäillä Katsokaas nuo kuvat, eihän tuossa oo loittoa - eihän.
Vs: Distagon 50 mm, tarkennus pielessä Tarkennusliike 50 mm:n objektiivillä on pienempi kuin 150 mm:n objektiivilla, joten mahdollinen virhe peilikammiossa on fatalimpi. Onhan muuten tähyslasi oikeinpäin? T. K.
Vs: Distagon 50 mm, tarkennus pielessä Tarina kertoo että vuosikymmeniä sitten kelmit veivät puodin ikkunasta siinä olleet Hasselbladin objektiivit. Ne palautuivat kuitenkin nopeasti takaisin, tosin huollon puolelle. Kyseessä kun eivät olleet objektiivit, vaan niiden näköiset atrapit jota tehdas oli kasannut oikeista osista mutta vain näyttelyesineiksi. Mutta ei tässä nyt siitäkään ole kyse. T. K.
Vs: Distagon 50 mm, tarkennus pielessä Tähyslasi on niin päin, että lasin pinnassa oleva ristikko on yläpinnassa. Mutta ei kai tähyslasi vaikuta siihen, että tarkennukset on miten sattuu? Siis verrattaessa kohteen todellista etäisyyttä ja tarkennusrenkaan lukemaa. Virhettä tietysti tulee, jos rungossa objektiivin kiinnityspinnan ja perän kiinnityspinnan välisessä etäisyydessä on heittoa, mutta eikai tuollaisesta voi olla kyse.
Vs: Distagon 50 mm, tarkennus pielessä Joissakin kameroissa tähyslasin saa väärinpäin, jolloin kuvan saa teräväksi tähyslasille mutta ei filmitasolle. Näin esim. Rolleiflexissa. Mutta niinkuin itsekin totesit: Mustis & Laine tai sitten Color-Kolmio missä HBL-mestarimekaanikko Jyrki Ylinen on vielä hommissa. T. K.
Vs: Distagon 50 mm, tarkennus pielessä Jos tähyslasi olisi asennettu väärinpäin, se tekisi virheen etsinkuvan avulla tarkennettaessa, sillä mattapinta sijoittuisi silloin lasin paksuuden verran väärään tasoon. Näinhän se. Jos virhe olisi kokonaan rungon puolella, kahta objektiivia voisi verrata vetämän määrän suhteen toisiinsa eli virhe olisi säädöissään olevilla objektiiveilla aina samanpituinen tarkennusliikkeenä ulos/sisään. Peilin ja tähyslasin virheet eivät pitäisi tulla kuviin, jos tarkennetaan tarkennuskierän metriasteikon avulla.
Vs: Distagon 50 mm, tarkennus pielessä mahdolliset vikakohteet: 1) Filmi ladattu väärin, filkan täytyy kulkea sen väkäsen alta joka painaa sen painikelevyyn kiinni kasettiin asetettaessa 2) mattalasi on väärinpäin. 3) Obiska on joskus pudonnut ja mennyt sisältä kiinnityksistä kasaan tai elementti siirtynyt. 4) Joka kohdassa on hiukka häikkää ja huono säkä, pääsivät tällä kertaa tuplautumaan. Lääke: Kuten Kerkko sanoi, Asiansa osavalla hasselihuollolla on vertailurunkoja, kollimaattoreita skarppauksen tsekkaukseen ja säätöön. Kipi kapi... Triviaa: Ostin/vaihdoin 50mm uusimman version Distagonia, joka myös oli epäskarppi tarkkaan katsottuna. Jyrki hyväntahtoisesti avasi sen ja sanoi: Tippunut, sisäiset kiinnikkeet painuneet kasaan, ota yhteyttä Zeissille...Zeissin vastaus, ovat siirtäneet kaikki huoltotoimet ja varaosat hasselille Göteborgiin. Hasselin vastaus: Lähetä linssi tänne, teemme kustannusarvion. Kustis: korjaus uusilla osilla € 1500,- Kannatti silti, laatu maksaa...
Vs: Distagon 50 mm, tarkennus pielessä Ei kahta erilaista objektiivia voi mitenkään verrata. Kahta saman mallisarja Distagonia 4/50 voisi, mutta niidenkin täytyy olla samaa sarjaa ja mieluimmin vielä samaa valmistuserää, koska sisäisiä muutoksia tehdään sen kummemmin ilmoittelematta. Itselläni oli Hasselin kasetissa sellainen vika, että yksi kiristysruuveista oli silmämääräisesti kiinni mutta löysemmällä kuin muut. Tästä seurasi kyseisen reuna epäterävyys verrattuna kuvan keskikohtaan. vika oli noin 11/2 kierrosta ruuvin kääntöä, eli todella pieni.
Vs: Distagon 50 mm, tarkennus pielessä Hmm.. eikö voisi verrata... En suoralta kädeltä mene väittämään mitään, mutta jonnekin muistin perukoille on ison koon kameroiden kanssa pelleilyistä jäänyt mieleen laskukaava 1/tarkennusetäisyys = 1/polttoväli - 1/(polttoväli + vetämä)... Huom. tässä kaavassa tarkennusetäisyys mitataan etulinssistä/iiriksestä - en muista kummasta. Tällä laskukaavalla: jos 150mm obiska tarkentaa 6 m:iin, kun tarkennuksen pitäisi olla 7 m:ssä, olisi filmitaso 0,7 mm takana. 50 mm:llä obiskalla tarkennustason heitto 0,7 mm:llä tarkoittaisi, että tarkennus on n. 3,6 m:ssä kun sen pitäisi olla äärettömässä. Eli jos nimimerkillä r-e 50 mm distagon tarkentaa n. 3,6 metriin äärettömässä, niin vika voisi olla puhtaasti rungossa. 3,6 m tosin on vain heitto, koska alkuperäiset mittaukset olivat balttiarallaa ja ilmeisesti mitattu filmitasosta. Matemaattisesti lahjakkaammat ja optiikkaa paremmin tuntevat tylyttäkööt tätä spekulaatiotani tarpeen mukaan
Vs: Distagon 50 mm, tarkennus pielessä Varmaankin muistisi pelaa ja kaavatkin... Silloin tosin pitäisi koko linssistön olla liikkeessä yhtä aikaa ja linssien keskinäinen suhde pitäisi pysyä samana Mutta esim. uudemmat 4/50 Distagonit ovat varustettu ns. kelluvilla linssielementeillä, joten niiden liike on erilainen kuin muiden linssien.
Vs: Distagon 50 mm, tarkennus pielessä Olet täysin oikeassa. Ison koon laseilla tietysti liikutellaan koko linssistöä kerrallaan, joten yksinkertainen laskutapa toimii. On varmaankin paljon monimutkaisempaa määritellä moderneista linsseistä missä se 'principal focal plane' sijaitsee (en tiä suomennosta). Mutta ehkäpä tällä simppelillä laskutavalla voisi monimutkaisimmillakin linsseillä kuitenkin päästä vihille siitä, onko vika objektiivissa vai rungossa. Eli siinä mielessä komppaan Kimmoa, että jos vika on yksinomaan rungossa, olisi tällä laskutavalla tarkennusvirhe kohtuullisella tarkkuudella ennustettavissa eri objektiivien kohdalla.
Vs: Distagon 50 mm, tarkennus pielessä Objektiivi on jo matkalla huollosta kotiin. Tarkennus ei ollut kohdallaan. Säätivät kollimaattorilla äärettömän kohdilleen ja nyt kuulemma toimii. Oli tähyslasitkin miten sattuu, mutta sehän ei vaikuta siihen, että äärettömään tarkennettaessa tarkin kohta oli noin 8m kohdalla. 60e:lla selvittiin.
Vs: Distagon 50 mm, tarkennus pielessä Kokemuksen perusteella seuraavat viisi sivullista väitellään siitä missä kannattaisi huollattaa Mutta vastataan kysymykseen: Kamerasepolla.