Voiku joku valaista epäselvää asiaa minulle. Minulla on Canon EOS 5D ja haluan ottaa mahdollisimman tarkan kuvan sillä. Vaikuuttaako mahdollisimman pieni ISO asetus kuvan tarkkuuteen kuten filmin herkkyys aikoinaan, eli jos valitsen ISO arvoksi 100 tai 400. Saanko herkkyys asetusta muuttamalla mahdollisimman teräviä kuvia. Jätetään pois arvioista objektiivi, aukko ja suljin nopeus. Toimiiko kenno kuten filmi, eli mahdollisiman hidas filmi, niin rakeisuus on pienin, ainakin ennen oli niin. Vai onko kennon toiminta sellainen, että herkyys asetus ei vaikuta terävyyteen. Kiitos vastauksista.
Vs: Digikenno 5 D:n kennon nimellisherkkyys on ISO 100, silloin se on parhaimmillaan. Jossain Nikoneissa se on ISO 200 (Sonyn tekemä kenno) 5D:n ISO 50 on keinotekoinen, sen dynamiikka on huomattavasti suppeampi kuin 100:lla. Myös kaikki yli 100 on keinotekoista, kuvalaatu huononee mitä suurempiin lukuihin mennään.
Vs: Digikenno Tuolla 5D voi huoleti kuvata välillä 100-400, kuva on varmasti riittävän terävä, jos se muuten on tarkennettu ja valotettu oikein. Rakeisuus lisääntyy kyllä herkkyyden kasvaessa, mutta käyttökelpoista saa vielä 1600 herkkyydelläkin, suuriinkiin kuviin. Dynamiikka on nimellisherkkyydellä 100 8.2 ev, mutta vielä 1600 7.8 ev, joten ei se dynamiikka kyllä kovin paljoa vähene. Tässä linkki Canon EOS 5D Review T Jukka
Vs: Digikenno Kokeile. Kuvaa eri herkkyydellä samaa kohdetta ja käytä silmiäsi. Menee vähemmän aikaa, kuin odotella viisaita vastauksia. kapa
Vs: Digikenno Tämä on aivan totta, tosin nyt taidettiin kysyä sitä kuuluisaa PERIAATTEELLISTA parasta kuvanlaatua (ja kysyttiinkin kun pois jätettiin objektiivit sun muut), joka tosiaan syntyy aina kameran omalla nimellisherkkyydellä, joka tässä 5D:n tapauksessa taitaa olla se ISO 100. Nikonilla on ollut kameroita leiristä ISO 100, ISO 160 ja ISO 200, Canonilla varmaan samoin tai jotain muuta. Lukenee joka tapauksessa ohjekirjassa tai sitten Dpreviewin arvostelussa, mikä on oman kameran natiivisensitiivi. Käytännössä normaalitilanteessa, kuten Jukkis sanoikin, erot voi olla niin pieni ettei huomaakaan. Vaan ääritilanteissa esim. dynamiikan pienuuden voi jopa nähdä valokuvissakin asti. Ehkä.
Vs: Digikenno Kannattaa lukea viesti ennen versaalin käyttöä. Ei kysytty, vaan kysyttiin miten herkkyys vaikuttaa kuvan tarkkuuteen. Eikä kysytty mitään PERIAATTEELLISTA. vaan käytännöllistä asiaa. Oikea vastaus on tämä: * Homma toimii periaatteessa ihan kuin filmilläkin. Paitsi että mainittu digikamera - ja muut vastaavat - toimii kuin monta huippufilmiä parhaimmillaan. * Paras tarkkuus saadaan kunkin kameran nimellisherkkyydellä. * Siitä poikkeavilla tarkkuus vähenee lähinnä kohinan (mikä vastaa filmien kehityksen jälkeistä "rakeisuutta") vuoksi. * Tämä kaikki riippuu kamerasta ja siitä, miten ne vaimentavat kohinaa ja samalla pienentävät tarkkuuta. * Jotkut lehdet mittaavat kuvien "nettoinformaatiota" ja todistavat tämän tietyissä olosuhteissa. * Hyvä uutinen on se, että tarkkuuden vähenemistä ei käytännössä huomaa mainitsemallasi kameralla kuin vasta reilusti herkkyyttä nostamalla. 100:lla tai 400:lla ole vielä eroa tarkkuuteen. * Tämä on asia, jonka näkee silmällä suurentamalla digikameran kuvaa kuvankäsittelyohjelmassa. * Ongelma on vähentynyt erittäin paljon suhteessa filmimaailmaan. Eli jos olet joskus kärsinyt siitä filmillä, tuolla kameralla et tule kärsimään, vaan tulet olemaan onnellinen. * Voit siis olla ihan huoleti.
Vs: Digikenno Kysymys oli selkeä, RBn vastaus yhtä selkeä. Mitä varten pitää joka ketjussa toisia nokkia?
Vs: Digikenno Lauantai-aamun piristykseksi tartun tähän mvuoren vetoon nyt, kun vastauskin on saatu aiemmin. Tässä jätettiin nyt pois linssi, aukko ja suljinaika kuvan tarkkuus-keskustelusta. Jos se ei ole periaatteellinen kysymys niin mikä on? Vastapallo: Onko tilannetta jossa korkeampi herkkyys tuottaa tarkemman kuvan? Tuleeko silloin yhtälöön mukaan suljinaika ja aukon koko? Onko se sitten käytännön kysymys, vai periaatteellinen ennemmin?
Vs: Digikenno Jää arkielämässä jostain paitsi, ja pitää täällä yrittää päteä? TJukka EDIT: tällä en tarkoita Tapiolan kommenttia vaan noita viestejä, joita hän tarkoittaa. T Jukka
Vs: Digikenno Jos minua syytätte ilkeilystä, niin olen edelleen sitä mieltä, että tuollaisen asian voi helposti itsekin todeta kuvaamalla esittämälläni tavalla ja katsomalla omin silmin. Siinä voi jopa yllättyä ihminen. kapa
Vs: Digikenno Ei ne erot ole aina selvästi silmillä havaittavissa, varsinkin jos joutuu katsomaan jollain läppärin rupu-näytöllä. Selvä asia, ei kaikkia tarvitse testata itse jos pääasia, kuvaaminen, vaan kiinnostaa. Jos on tarkoitus tehdä ihan huippua, niin sitten kantsii tehdä omilla värkeillään testit.
Vs: Digikenno Kiitos kaikille asiallisista vastauksista. On todella hienoa, että on olemassa tälläinen foorumi, jossa voi tuoda esille mieltä vaivaavia asioita. Olen 30 vuotta kestävän opettajan uran aika törmannyt joka vuosi nuoriin jotka eivät ehdi ajatella mitä puhuvat vaan puhuvat mitä ajettelvat. No, ikä parantaa nuoret ja tietämättömat lapset. Itse en vielä ole kovin kokenut kuvaaja olen alottanut vasta 1960 luvun alussa ja eihän kaikkia vielä tiedä eikä tule tietämäänkään. Hyvänä apuna on kuitenkin tälläiset foorumit. Kiitos vielä kaikille vastanneille.
Vs: Digikenno [QUOTE> [/QUOTE] Hyvä, hyvä sjk tyylikäs herrasmiesmäinen vastaus. t. toinen vanha skunkki 60 luvulla aloittanut.
Vs: Digikenno Voipi olla, että joissain valaistusoloissa ISO800 tekee paljon terävämpää jälkeä kuin ISO100. Digin kanssa ei kannata pitää jääräpäisesti kiinni pienestä ISOsta sen teoriassa paremman dynamiikan takia. Suuremmalla herkkyydellä voi käyttää myös pienempää aukkoa millä saadaan myös reunat piirtymään tarkemmin ja liike-epäterävyyskin on helpommin hallittavissa. Se on paljolti kiinni siitä mitä kuvaa, millä kalustolla ja missä valossa. Välillä joutuu tekemään kompromissejä.