Vs: Digikamera valotusmittarina Joo, en mä mitään taulukkoa nyt kyselekään. Lähinnä vain mietityttää tuo digikameran ja filmin vastaavuus herkkyydessä ja tuo harmaasuotimen käyttö. Toki nekin koekuvaamalla selviää. Nyt vaan ei pääse testailemaan kun reissun päällä ja filmikamera kotosalla. Filmikamerana on Hasseli, ehkä joskus palkki.
Vs: Digikamera valotusmittarina Käytän myös digikameraa valotusmittarina. Hieman ylivalotan negafilmiä digiin verrattuna ellei kohde ole superkontrastinen ja riippuen hieman kuinka suurta digikennoa käytän. Esim. 35mm kuvakenno on jo paljon lähempänä negafilmin dynamiikkaa. Melko samoin tekisin positiivilla vaikka en ole toistaiseksi kehittänyt yhtäkään ampumaani diafilmiä. Lisäksi ainakin toistaiseksi vedostan digitaalisesti. Käyttäessäni digikameraa valotusmittarina mesmeroidun takatelkkarin näkymästä liikaa enkä enää visioi kuvaa etukäteen enkä seuraa / ohjaa tarpeksi varsinaista kohdetta. Siksi haluaisin siirtyä enemmän varsinaisen valotusmittarin käyttöön. Toisekseen jos toistan filmikuvan digikameralla tai toisin päin, pilaan muitakin tärkeitä osia analogisesta prosessista ja se tekee tavallaan analogikuvaamisestä vähemmän merkityksellistä. Toisaalta on hauska seurata kuinka erilaista jälkeä saan aikaiseksi näillä eri medioilla. Jos nimittäin digivedos on liian lähellä analogista, siirryn kyseisen kohteen / valaistustavalla kuvaamisessa digitaaliseen kuvantamiseen. Esim.salamoiden ja hitaiden filmien kanssa työskennellessä filmijälki muistuttaa liikaa digivedosta. Meni vähän filosofian puolelle. Teknisesti vastaisin, että dia- tai pikafilmille kuvaaminen todennäköisemmin paljastaisi kuinka lähelle valotus osui oikein. Valotusmittarissa on myös suoran valon mittari eikä pelkkää heijastuvan valon mittausta (kameroiden valotusmittarit). Heijastuvan valon mittaaminen vaatii lisäksi harmaakortin käyttöä. Mielestäni hedelmällinen kysymys.
Vs: Digikamera valotusmittarina Kiitos hyvästä vastauksesta. Mulla on olemassa valotusmittarikin, Gossen sixtar jostain 70-luvulta. Olen sillä mitannut lähinnä suoraa valoa ja sitten mutulla arvioinut yli/alivalotustarpeen kohteen mukaan. Haarukointikin on toki keksitty mutta euron kuva hinnalla ei sitä hirveästi viitsisi harrastaa. Digikamerassa olisi valmiina tuo pistemittaus ja histogrammi, jolla tuosta mutusta voisi siirtyä pykälää sofistikoidumpaan valon mittaukseen. Etenkin talvikuvat ovat vaikeita dialle, kun aurinkoinen lumihanki vääristää mittaustulosta melkoisesti. Kuulun valitettavasti siihen kuluttajarymään, jolla ei ole rahaa ostaa aina uusimpia ja hienoimpia hilavitkuttimia, joten pitää säveltää omia virityksiä ja tyytyä käytettyihin laatukameroiden komponentteihin. Toisaalta harrastusta kai se on tämäkin. Mitkä ovat muute dynamiikat eri filmeille, erim. dia, nega ja mv? Vaikuttaako filmin herkkyys olennaisesti dynamiikkaan? Käsittääkseni oman digikamerani (PEN PL2) kennon herkkyys on noin 12 aukkoa. Jos filmi on esim 10 aukkoa, niin otaksuakseni histogrammin äärilaidat jäävät tällöin tallentumatta, jos molemmat on mitattu keskiharmaan mukaan. Onko näin?
Vs: Digikamera valotusmittarina Canonisteille Magic Lantern-softan asennus tuo mallista riippuen roppakaupalla parannuksia valotusapuihin, kuten liveview spottimittauksen, automaattisen ETTR:n ja histogrammin, joka piirretään suoraan kennolta tulevasta informaatiosta. Normivehkeissähän tuo analysoidaan ja piirretään preview-jpegeistä, joten se ei ole koko totuus.
Vs: Digikamera valotusmittarina Minusta dia on helppo ainakin yhdessä suhteessa. Mittaat sen kirkkauden (vaalean pään sävyn), minkä haluat tallentuvan filmille ja siitä arvosta ylivalotat filmimerkistä ja herkkyydestä riippuen 1,5-2 aukkoa. Tähän mennessä on toiminut vuosikymmeniä. Tosin filmimerkin vaihtaminen johonkin aivan toiseen edellyttää rullan-parin tarkistamista. Sillä kuitenkin, olipa digi/filmi millainen tahansa, kaikki ei tallennu, joten valintaa jotutuu tekemään.
Vs: Digikamera valotusmittarina Suoran valon mittari? Eikö se mittaa epäsuoraa valoa? Tarkoitit kai kohdistuvan valon mittausta? Kapa
Vs: Digikamera valotusmittarina Hmm. 1,5-2 aukkoa? Minulla ainakin vuosikymmenet toimi 2-2,5 aukkoa. Pääsääntöisesti 2,5 aukkoa. Kapa
Vs: Digikamera valotusmittarina Näin mä olen ymmärtänyt, että digi on tässä parempi. Tosin kuvan esittäminen lienee aina vielä huonompi kuin tuo tallennus.
Vs: Digikamera valotusmittarina Juu ja ei. Diafilkalla digiä pienempi, useimmilla negoilla digiä jonkin verran suurempi.
Vs: Digikamera valotusmittarina Tuo 1,5-2 on onnistunut aina Kodachromesta Fuji Provia 100 F asti. 400sta nopeampaa diaa en ole käyttänytkään ja sitäkin todella vähän. Kerran-kaksi High Speedia ASA 1600 mukaan sirkuksessa.
Vs: Digikamera valotusmittarina Mitenkä mahtaa olla kuvan esittämisen kanssa. Kummassa on parempi dynamiikka, monitorissa vai diaprojektorissa? Paperikuva lienee kaikkein huonoin. Vai olisiko parempi puhua kuvan valoisuudesta dynamiikan sijaan valokuvan esityspuolella? Valoahan se silmä näkee.
Vs: Digikamera valotusmittarina Se on valotusmittarista ja valonmittaustavoista kiinni, joten pieniä eroja saattaa tulla. Lumi heijastaa 80-85% valosta takaisin ja valkoinen kartonki n. 90%. Pilvistä voi saada ihan mitä vaan lukemia.