Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Oonkohan minä joku jäärä, kun ostin 1.automaattivalottajan vuona 1989 mutta valotan silti pääasiassa M-valotuksella. Voisin ostaa käsin säädettävän AF-digijärkkärin.
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Joo, ja samalla tavalla on tehty IR-kameroita jne. Tuolta saa takaisin kalibroimattoman kameran, jonka takatelkkaria ei enää voi käyttää. Peilikameralla voi valotuksen mittaus kuitenkin edelleen onnistua herkkyyksiä hakemalla, koska mittausta ei tehdä kennolta. Tarkennuksen poikkeama pitää joko säätää rungossa uudelleen tai arvioida manuaalisesti. Peilittömässä sen sijaan menetetään kaikki kontrolli kameran ohjaukseen ellei sitä kalibroida ja ohjelmoida uudelleen. -p-
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) ;-) Digijärkkäreitä voi rakentaa uudelleen uusilla osilla kuten Nikon monokenno modaus jossa alkuperäinen kenno korvataan uudella tai IR mod, jossa normaali kennon edestä poistetaan alkuperäinen kaistanpäästösuodin ja se korvataan halutulla uudella aallonpituusalueen kaistanpäästösuotimella. IR modissa tarkennuskin voidaan saattaa helpohkosti paikalleen. Tähän voidaan vaikuttaa säätöjen lisäksi käytettävien suotimien paksuuksilla (ja lasilaadun taitekertoimella). Uuden suotimen ominaisuudet määräävät lopulta voiko kameraa käyttää edelleen myös mummokuvaukseen. On myös muutetuja bajonetteja (Canon EF -> MinoltaSR, MD). Softa ja firmismodifiointejakin on tarjolla: Canonin PowerShot ja Ixus kameroihin saa CHDK- ja EOS järkkäreihin Magic Lantern käyttöjärjestelmämuunnokset. Vieraisita objektiiveja käytettäessä sovitteissa voi olla elektroniikkaa, joka keskustelee rungon kanssa. Kovimmissa modatuissa sovitteissa säilyy automaattitarkennuskin. Kameroita voi siis kalustaa uudelleen, jos niin haluaa. jk ps. mono-Nikonitkin saa tarkentamaan oikein kun kennon eteen palautetaan oikea määrä lasia.
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Nuo kennomodaukset onkin niitä jokamiehen helpoimpia juttuja, sen takia niitä tekeekin itse kukin lähes joka päivä ;D Eihän kameravalmistajilta tarvita mitään vastaantulemista näin simppelissä asiassa. Seuraavaksi mä vaihdankin NEX 5n:ään 24Mp kennon ihan vaan kokeillakseni onko siitä mitään etua, jos ei, niin palautan 16Mp kennon takaisin. Tuohon E-PL1:een pitäisi tuo kenno myös vaihtaa, ja samalla näyttö tarkemmaksi ja nivelöidyksi kosketusnäytöksi, eiköhän tuokin onnistu melko lonkalta, sen verran simppelistä jutusta on kuitenkin kyse
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Kameroiden modifioinnissa yksi keskeinen elementti on että lumipallojen teko onnistuu virheettä = peukalo ei saa olla kämmenessä esteenä. Toinen elementti on että päässä pitää liikkua muutakin kuin kieli. Nuo muutamat modausesimerkit ovat "jonkun" tekemiä. "Jonku" on ihan tavallinen innovatiivinen ihminen. Niissä modifikaatioissa ei ole tehdas tukena. jk
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Ei siis mennyt perille edes huumorilla, eli ei nykyisissä digijärkkäreissä ole tavan tallaajalle mitään modulaarisia modifiointimahiksia, DIY miehiä aina löytyy, mutta ei niiden tekemisiä voi yleistää tai pitää ihan tavallisina jutttuina. Sitäpaitsi IR kuvauksiin modaaminen on ihan eri asia kuin parantaa kameran ominaisuuksia kun uutta parempaa kennoa jne ilmaantuu jolloin tavan tallaajakin haluaisi päivittää rakkaan kameransa.
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Kysyt modifioinnista ja Sinulle vastataan modifioinnista. Oliko vastaus jotenkin väärä? Jos omat kykysi eivät riitä niihin niin se on lähinnä oma ongelmasi. Suurimmalle osalle ihmisistä on täysin yhdentekevää minkäänlaiset modifikaatiot, vaikka ne olisi mahdollista tehdä. Jotkut kuitenkin tekevät niitä. Kysyit modulaarisesta kamerasta. Sinulle vastattiin että Hasseli on. Sekin oli väärä vastaus. Ehkä koko kysymyksesi oli huumoria. Jotta kukaan ei erehtyisi vastaamaan tosissaan, kannattaisi varmaan avata yleiseen keskusteluun erillinen huumorikysymysten säie! jk
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Kyllähän se tietysti vaikuttaa ammatti ja rohkeus ruveta modamaan itse mitäkin.Tollaiset karkeat DIY jutut onnistuu jo pelkällä mielikuvituksella.Päässä voi liikkua muutakin kuin kieli mutta silti jää modaukset tekemättä.Samahan se on jos vaikka minä teen katon huopaeristykset ja kehun että kyllä nämä tekee kuka vaan jos muukin liikkuu kuin kieli Tai joku korjaa pianon sanoen samaa.
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Ei muuten ole. IR-modaaminen on mitä suurimmassa määrin kameran ominaisuuksien parantamista haluttuun tarkoitukseen, mikä on ihan yhtä arvokasta kun tavan tallaajan näppäily. Miksi sinulle ei mene perille se, että kennon vaihto ei onnistu noin vain? Aivan erityisesti se ei onnistu, jos kyse on tavan tallaajan kuvauksista. Modaajat hyväksyvät tietyn asteisen "epätäydellisyyden" eli modaamisen sivuvaikutuksena tulevat ongelmat ja niiden kiertämisen omalla kokeilulla. Tavan tallaajille kameran pitäisi toimia kuten ennenkin. Tällaisen muunnoksen hintaa laski Mr. Teradakin päässään em. esimerkissäni. Kennon jälkeen tulevat sähköiset piirit kuvaprosessoreineen sekä kameran ohjelmisto. Kuvaprosessori on suunniteltu ja ohjelmoitu toimimaan kennon kanssa yhdessä. Kennon vaihto edellyttää vähintäänkin merkittävää softan uudelleenkirjoittamista, että kamera toimisi tavan tallaajalle kuten ennenkin. Paitsi, että paljon paremmin, kuten haluat. Lisäksi esim. Olympuksen tapauksessa kenno on kuvanvakaajan kanssa yhtä. Miten kuvanvakaaja voisi toimia, jos sen pitäisi vielä pystyä liikuttamaan vaihtokennon edellyttämiä kontaktikehyksiä? Ja millainen saranasysteemi pitäisi kamerassa olla, että tavan tallaaja pääsisi käsiksi vaihtomoduliin koko kameraa tuhoamatta? Vaihtomodulin tulisi järkisyistä sisältää sekä kenno (mahdollisine kuvanvakaajineen) että prosessori - ja sellaisiahan on olemassa, kuten kerrottu, nimellä digiperä. -p-
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Voihan taivahan talikynttilät, minähän olen juuri sitä sanonut, että kennon vaihtaminen ei ole "noin vain" homma, jos se olisi moduulirakenteinen yhdistettynä noihin mainitsemiisi muihin oleellisesti yhteenkuuluviin komponentteihin, niin sen vaihto olisi mahdollista. Ricoh on osin tämän jo toteuttanut yhdistämällä objektiivin ja kennon tarpeellisine härpäkkeineen omaan pakettiinsa. Tässä on mielestäni puhuttu normaali kuluttajan järkkäreistä, ja nuo isomman formaatin digiperät on jotain ihan muuta. En myöskään pidä IR kuvaamista ihan tavanomaisena kuvaamisena jota kaikki harrastaa, taitaa olla yhtä marginaalinen porukka kuin ison formaatin kuvaajat. Eikä nuo operaatiot IR kuvaamisen kannalta ole mitään modulaarisia juttuja. En ole mielestäni missään väittänyt, etteikö kameroita modattaisi, se ei vaan ole järjestetty käteväksi ja helpoksi jota tässä olen peräänkuuluttanut. Kyse oli siis siitä, ettei hyvää perusrunkoa hylätä siksi, että kehityksen myötä tulee niin paljon parempia kennoja, etsimiä, näyttöjä jne, ja tekee mieli vaihtaa parempaan. Ekologisuudesta tämä ajatus alkoi. Mutta eipä mitään, ihmetelkää edelleen ja hyökätkää...
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Modaamiseen liittyen samankaltainen menettely kuin hiukan kalliimpia autoja tilattaessa voisi sopia myös kamerapuolelle. Eli kameraa ostettaessa valittaisiin värin lisäksi esimerkiksi millainen kenno (väri, mv, ir). Silloin ei tehtaan tarvitsisi tuottaa varastoon (tai jättää tekemettä kokonaan) vähemmän kysyttyjä kombinaatioita.
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Sen verran tarkennusta, että sorruin tuon modaamis sanan käyttöön hieman hätäillen, minun teksteissä sen voi vaihtaa päivittämiseen tai uudistamiseen, modaaminen on hieman eri juttu ja sopinee paremmin juurikin IR kuvaukseen muuntamisesta. Vielä tuosta Ricoh'in GXR järkkäristä, sen etuna on että kennon voi vaihtaa, mutta suuri haitta on, että siinä pitää samalla vaihtaa objektiivi joka ei ole mielestäni järkevää. Ei kai olisi mikään juttu tehdä pelkkä kenno/softa moduuli jos vaan siihen olisi kameravalmistajalla halua. Ricoh GXR/A12 50mm Review Ricoh'in yksi syy tehdä objektiivi/kennomoduli lienee se, että monimutkaisten objektiivien, kuten zoomien, ei tarvitse olla isoja koska niiden yhteydessä kennokooksi valitaan joku pienempi kenno.
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Mielestäni modulaarisuuteen ja systeemin optimointiin ei välttämättä tarvita kameran rungon avaamista komponenttitasolle. SLR kamerajärjestelmä on ollut huiman hieno keksintö siinä mielessä kuinka se helppo se on mukauttaa käyttäjänsä tarpeisiin. Ostin muinoin hienoja OM Zuiko objektiiveja. Modulaarisuuden ansiosta olen kyennyt käyttämään niitä OM-1, OM-2 ja OM-40 koneissani. OM-1 oli (ja on) huippu hieno mekaaninen pakkaus. Automatiikka kuitenkin kiinnosti ja "modaus" oli vaihtaa objektiivin taakse uusi filmipidin. Hommasin silloin kakkosen. Luulin tarvitsevani toisen rungon kakkosen kaveriksi. Silloin muutti nelikymppinen kamerakassiin ja ykkönen siirtyi vitriiniin. Automaattitarkennus tuntui kivalle peruspokkarissa. Miksi siis en olisi kokeillut OM-707 kameraa, vaikka siitä puuttui yksinumeroisten Olympuksien hienostuneisuus. Osa samoista objektiiveista sai siis taakseen taas uuden pitimen valoherkälle aineelle. Digittyminen oli järkytys, kun Olympus salli vanhojen asiakkaiden siirtyä muualle. Nyt valoherkkä aine on pakattu Canon EOS 1Ds kuoriin. Sen nokalla modulaarisuuden ansiosta killuu edelleen osa muinoin hommatuista Zuikoista. Ensimmäinen lisätarvike E-PL1 runkoon oli sovite OM lasien ripustamiseksi siihin. Miksi en siis modaisi valoherkkää laatikkoa jälleen kerran? Samat perusobjektiivini ovat nyt jo neljäkymmenvuotiaita ja edelleen käytössä. On noista normaaliobjektiivi istunut valvontakameraperusteisen erikoiskamerankin naamassa. Silloin kuvan ottamiseen ja taltiointiin tarvittiin tietokone. Jos kiintopisteeksi modulaarisuuden suhteen otetaan National salama, se on saanut alleen vielä monipuolisemman kasan valoherkän materiaalin pitimiä aina keskaria ja polaroid matskua myöden. Mitä todennäköisemmin sen voi yhdessä Zuikojeni kanssa kiinnittää myös tulevaan uuteen kameraani, jota ei ole vielä edes tehty. Se kameran rungoksi mainittu laatikko on vain pienen pieni osa erittäin modulaarista järjestelmää. Osa valmistajista on tarjoamassa senkin suhteen mielenkiintoisia vaihtoehtoja. On värikennoa, monokennoa. Joissain kennon edessä ei ole alipäästösuotimia... On siis varaa muokata laitteisto aika lailla omia tarpeita vastaaviksi. Se autoesimerkki vastaa tilannetta, kun ostetaan uusi auto. Valinnat tehdään hankintahetkellä. Samajuttu monilla superzoom kameran ostajilla. Kamerarungon modaus vastaa lähinnä tilannetta että on ostettu uutena Chevy II pikkukuutosella. Hotentot-aikana nokalle lusikoitiin kunnon kokomoottori, V8, nyt HiPo aikana kasi on saanut väistyä turbotun diesel nelosen tieltä. Ei noitakaan juttuja jokainen pääsiäiskäsi tee. Mutta joku tekee kuitenkin. Sellainen miltä onnistuu se lumipallonkin teko. Tämäkin oli huumoria, koska viestin perässä on hymiö ;D jk
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Kuka päivittää läppäriä, I-padia tai muitakaan vastaavia? Kuolleena syntynyt idea. Ne ajat kun harrastajat rakensivat irto-osista PC koneita kotona ovat väistymässä ja jäämässä friikkien hommaksi. Samajuttu koskee niin kameroiden päivittämistä tai autojen moottoreiden vaihtoa. jk ps. mono muunnos ja IR muunnos ovat ihan eri luokan juttuja. IR muunnoksen voi tehdä lähes jokainen, jolla perustyökalut pysyvät hyppysissä, kun modauskohde valitaan oikein.