Vs: Digijäärä Kyllä asiat on hyvä nostaa aina uudelleen keskusteluun. Jokainen sukupolvi kirjoittaa uudestaan maailmanhistorian, omasta näkökulmastaan. Samoin jokainen uusi digirunko siirtää vanhan muistolaan. T Jukka
Vs: Digijäärä Lähinnä lattiamattojen pesu tulee mieleen siitä jälkikäteen tapahtuvasta litkuilla läträämisestä. Semmoinen ämmät laiturilla-meininki.
Vs: Digijäärä Mistä kaupasta löytys sitä aikaa kuvata? Ihan sama mille, filmi, digi, lasilevy, kunhan vaan ois aikaa. Se on nyt päässyt vähän loppumaan. Tietty kahden kuukauden päästähän se on taas pakko vaihtaa uuteen aikaan, koska vanha aika on... niin no, no niin, *köh* niin mennyttä aikaa, joten entä jos odottaisin? huhuissa kerrottaan jo sitä seuraavien aikojen olevan vielä näitä tuleviakin parempia. jasitsepakollinenkuirkuntunnuseli: ;-)
Vs: Digijäärä Ei kuitenkaan pidä unohtaa että myös digikamerat ovat kameroita. Niillä voi valokuvata - mitä kaikkea siihen sitten liittyykään.
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Digijäärä -nimi lienee harhaanjohtava. Jos olisi jäärä, kuvaisi vanhoilla digirungoilla, mutta näinhän ei useinkaan ole. 2-4 vuoden välein kamera yleensä päivitettäneen. Vaihdankin nimeksi digipäivittäjä. T Jukka
Vs: Digijäärä Kauemminkin..... Mutta, mitä sitten? Miten liittyy nykyajan maalaustaiteeseen se, että jo 1400-luvulla maalattiin laadukkaita kuvia? Mikä on pointti? Noita menneiden mestareiden kuvia katsellessa unohtuu helposti kaksi asiaa. Ensinnä, MGM:llä ja vastaavilla isoilla studioilla oli tähtiensä kuvien julkaisussa mukana kymmenlukuinen henkilöstö. Retusointi, painotekniikka jne. jälkityö oli huippuammattilaisten käsissä. Vedoksia niistä kuvista ei välttämättä ole edes olemassa, painolevyt on tehty suoraan isoista negoista. Sen ajan tekniikka tuotti liikkumattomana studiossa istuvista kohteista ja maisemista kohtuullista teknistä jälkeä, mutta siihen se sitten jäikin. Luontokuvista sitten näkee toisen näkökulman tekniikan kehitykseen. 50 vuoden takaisia eläinkuvia, suomalaisten vahvuus linnut päällimmäisenä, ei juuri kannata jääränkään vertailla nykyisiin - Kimo voinee kokeilla, miten kivan kuvan hiiren nappaavasta pöllöstä saa sillä 5x7:lla.... Toiseksi, näin vuosikymmenten jälkeen katselemme kuvien parhaimmistoa. Hurrellin kuvista parisataa pyörii julkaisuissa. Paljonko liene kuvannut, mutta valistunut arvaus voisi olla parisataa tuhatta, joten yksi promille on vielä esillä. Ei se jokapäiväisen leivän tuonut duuni aina niin loisteliasta tainnut olla, kuin nyt näyttää. Tasosta noin kokonaisuutena voi saada imartelevan käsityksen, jos katsoo aina 1000 kuvan satsista sen yhden parhaan.
Vs: Digijäärä Ja korostettakoon vielä, että kyseiset kuvat ovat äärimmäisen retusoituja, manipuloituja ja muokattuja. Niille on tehty kaikki mahdollinen siloittelu mikä suurennuslasin ja pienen siveltimen kanssa on mahdollista. Ja ihot sitten vähän isommalla siveltimellä... Itsekin opetelin valaisua Hurrellin kirjan kanssa joskus 70-luvulla. -p-
Vs: Digijäärä Sen ajan tekniikka tuotti liikkumattomana studiossa istuvista kohteista ja maisemista kohtuullista teknistä jälkeä, mutta siihen se sitten jäikin. Luontokuvista sitten näkee toisen näkökulman tekniikan kehitykseen. 50 vuoden takaisia eläinkuvia, suomalaisten vahvuus linnut päällimmäisenä, ei juuri kannata jääränkään vertailla nykyisiin - Kimo voinee kokeilla, miten kivan kuvan hiiren nappaavasta pöllöstä saa sillä 5x7:lla.... -p- [/quote]Voi olla että jää se kuva saamatta mutta empä ole lintu/luontokuvien perään ollutkaan.Katsotaan sitten joku potretti.Otan studiossa tai luonnonvalossa 5x7 potretin josta teen sitten vaikka skannista vedoksen.Mitä luulet ,pärjääkö jollekin digi yhdistelmälle? Kaikille kameroille on varmaan omat vahvuudet.Eihän palkkia kukaan ole tommosiin haaveillutkaan.
Vs: Digijäärä Valokuvilla kilpailu on tietenkin sinänsä järjetöntä, koska kuville ei ole olemassa mittaria, jolla niitä voisi laittaa katsojasta riippumattomaan järjestykseen. Lisäksi merkittävä osa valokuvausilmaisusta ei perustu yhteen sankarikuvaan vaan kuvakokonaisuuteen.. Siltikin, yllä olevasta huolimatta, ymmärrän hyvinkin kilpailujen merkityksen. Onhan se kuvausmotivaatiota ja omaa kehittymistä lisäävä keino monessakin kameraseurassa ja harrastepiirissä, kunhan kaikki vain muistavat tuon arvottamisen suhteellisuuden. Nämä Nikonin ja vastaavien kilpailut puolestaan ovat osa firman PR-toimintaa. -p-
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Pitäähän sitä kuluttaa jotta kiina vaurastuu ja ilmaston tila vain huononee. Toki tämä on nojatuolifilosofiaa. En tiedä oikeasti mitään globaaleista markkinoista ja teollisuudesta, saatikka siitä olisiko kestävän ja laadukkaan tuotteen tekeminen ympäristöystävällisempää. Äkkiän ajatellen se olisi...
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Pari esimerkkiä joissa luontoa säästäviksi mainitut ja perustellut uudet ratkaisut ovat vähintäänkin kyseenalaisia: Energiansäästölamput - käsittämätöntä touhua, väitetään, että niiden tekeminen jo sinänsä aiheuttaa ympäristövaikutuksia enemmän kuin normaali hehkulamppu koko käyttöikänsä aikana (onneksi noita on varastossa joksikin aikaa, siis hehkulamppuja). Etanolibensa - taitaa jopa olla todistettu, että panos/tuotos on huonompi kuin pelkällä bensalla ja varsinkin jos etanoli tehdään ruuaksikin kelpaavasta raaka-aineesta.
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Ettäkö virheelliset perustelut ja paikkaansa pitämättömät maininnat ovat kyseenalaisia?
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Minä voin katsoa olevani alkuperäisen otsikon mukainen jäärä. Kuvaan EOS 20D:lla, kohtahan se on jo kymmenen vuoden takainen uutuus. Tokihan sillä on jo rajoitteita verrattuna uudempiin runkoihin, mutta eivät ne rajoitteet aina pelkästään pahasta ole. Siksi kuvaan myös filmille, joka tuo rajoitteita vielä lisää. Jotkut kirjoittavat tietokoneellaan, on myös muutamia jotka käyttävät lyijykynää. Suurimmat rajoitteet kuitenkin löytyvät etsimen takaa.
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Tosiaankaan aina laadullinen kehitys kuluttajatuotteissa ei ole suoraviivaisen nousujohteista. Se ei ollut sitä filmiaikana, eikä se ole sitä välttämättä digiaikanakaan. Itse ihastelen juuri par'aikaa 450D:n lähes ammattikameramaista ergonomiaa ja jämäkkyyttä verrattuna uudempaan 650D:hen. Jälkimmäisessä on lukuisia teknisiä finessejä, joita ensimmäisestä ei löydy, mutta pieniä nappuloita kuin lentsikan ohjaamossa. Painikkeiden sijainnissa ja muotoilussa vanhempi versio näköjään pitää vielä tiukasti kiinni valtikasta...
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Hyvin ja ergonomisesti muotoiltu runko auttaa tietysti pitämään kamerasta pitempään, varsinkin jos se toimii hyvin. Taitaa kuluttajaeloktroniikassa olla kuitenkin jonkunlainen kiertonopeuden tavoite, eli liian kestäviä tuotteita ei haluta valmistaa jotta kuluttaminen jatkuisi. On määrättyjä tuoteryhmiä, joissa todella kestäväksi tehty tuote ei ehkä olekaan se oikea ratkaisu. Varsinkin nuorien suosikki puhelimet muuttuvat puolivuosittain, niiden ei tarvitse kestää viittä vuotta, kaksikin riittää, toisaalta duunipuhelin kelpaa minulle vaikka viisi vuotta jos se vaan toimii - yleensä ei toimi viittä vuotta Kameroiden osalta olisi hienoa jos hyvä runko kestäisi pitempään ja uusiutuvan tekniikan voisi vaikka vaihtaa rungon sisälle, lähinnä nyt tulee mieleen kenno ja näyttö, ehkäpä etsinkin kuten ennen vanhaan ;D Mutta tuo nyt on kaupallisista syistä pois suljettu ratkaisu, eikös.
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) Pelkän kennon vaihtaminen onnistuisi, jos se olisi itsenäinen yksikkö, joka ei vaikuttaisi muuhun/vaatisi muuta. Näin ei kuitenkaan ole. Sama koskee näyttöä. Filmi eroaa tässä kohtaa, koska se vie koko informaation mukanaan. Monenlaisia modulitutkielmia on, Ricoh yritti yhdenlaista... Tuotekehitysinsinöörinä nämä asiat ovat varmaan sinulle tuttuja. Kameratehtaat kuitenkin asentavat sinulle tilauksen mukaan uudet sisuskalut vanhaan runkoosi. Neuvottele sopiva hinta. Itse kyselin syksyllä Olympuksen Mr. Teradalta mihin hintaan he tekisivät minulle yhden mustavalkokennoisen OM-D:n á la Leica M-Monochrome. Hymyilevää hiljaisuutta... No, entäpä jos tarjoaisin 20.000 euroa? Ei kuulemma riittäisi osien vaihdon ja uudelleen ohjelmoinnin kuluihin alkuunkaan. -p-
Vs: Digijäärä (digipäivittäjä) 20D on paljon tuoreempi kuin mun D60. Tosin en tiiä onko siinä paljookaan etiäpäin menty. Kyllä D60 vois kuvia ottaa mutta onhan se helkkaristi hitaampi kuin tää 50D, mutta aivan uusi malli ei ole 50D sekään. Toisiksi uusin sarjassaan kuitenkin. Kummankin olen ostannu käytettynä. En varmaan minkään kierrätysaatteen vuoksi vaan muista syistä. Tämä esimerkki kuitenkin tukee yhtäaikaa digikameroiden vaihtumista uusiin kuin niiden jatkokäyttöäkin.