Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! En uskaltaisi pyöritellä ainoastaan spiraalia, koska kerran 120 filkalle sain sillä tavalla mahtavat pitkittäiset viivat jotka syntyivät pyörteilystä. Toki silloin pyörittelin kunnolla ja oikein annoin välillä vauhtia ja spiraali jäi pyörimään sekunneiksi saaden nesteen mukanaan liikkeeseen. (Oli 80-luvun alkua ja olin juuri hoksannut mitä sillä purkin mukana tulleella muovitötteröllä voi tehdä. Pilata negat. En sen koommin ole sitä käyttänyt vaan ymmärsin että kehitysohjeitten liikutteluohjeet ovat perustellut. Ei niissä mistään spiraalinpyörittelytikusta puhuta.) Kun tässä hiljattain kehittelin värinegaa, tulin mittailleeksi lämpötilaa myös kehityksen lomassa. Kyllä se havaittavasti alenee jos ei ole hauteessa. Onko minkäkinsuuruisella lämpötilan alenemisella sitten käytännön merkitystä on tietenkin toinen juttu. ps. Haaja. Purkki voi kestää rajuakin paukuttelua, kunnes kerran hajoaa. Itse olen oppinut siihen ettei milloinkaan ole oikeasti tarpeellista paukutella vaan vain hieman tärähdyttää. Esimerkiksi kun mv-kehitteen sekoittaa normaalipaineiseen veteen (ei siis suoraan vesijohdosta), ei tuoreellakaan kehitteellä muodostu pinnoille niitä pikku kaasukuplia. Vesijohdon paineessa veteen on liuenneena todella paljon kaasuja (happea,typpeä) jotka alkavat sieltä vapautua paineen alentuessa ilmakehän paineeseen. Jos vettä ainoastaan seisotetaan, kestää vapautuminen jopa yli vuorokauden. Sekoittaminen vähän nopeuttaa. (Toki kuplien muodostus vedenalaisille pinnoille on nopeinta alussa.) Pienet "vedestä tulleet" kuplat ovat muuten sitkeästi kiinni filmissä! Ei siinä normaalit kopautukset aina auta. Kannattaa välttää koko juttu.
Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! Kun kemiat ovat hauteessa, ne ovat minulla hieman mehukannujen tapaisissa kaatokannuissa. Kaipa noita mittakannuiksi kutsutaan. Kehitteessä ja wetting agentissa on omat lämpömittarinsa (sellaiset ulkoikkunaan tarkoitetut). Haudevesihän on 38:aa astetta kuumempaa mutta noista lämpömittareista voi tosiaan tarkkailla miten itse kemioiden lämpötila muuttuu prosessin aikana. Eipä 10 minuuttia kestävässä juuri ollenkaan ainakaan minulla mutta parin euron lämpömittareiden avulla voit olla varma. Suurempi vaiva minulla on ollut nostaa kemioiden lämpötila 38:aan kuin pitää sitä hauteen avulla siellä. Muutama haudeveden korvaus lämpimämmällä jos useampaa tankkia peräkkäin prosessoin. Lämpömittarien käyttäminen kertoo kyllä tapauskohtaisesti. Avoimien mittakannujen sisällä niitä on helppo pitää.
Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! Se kehitteen lämpötila on kriittinen. Sen pitäisi olla n. +/-0,3 asteen putkessa. Niiden muiden kemikaalien lämpötila ei ole niin asteen päälle kriittinen.
Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! Itse asiassa purkkia pitäisi kopauttaa kyljestä kuplien liikkeelle saamiseksi vrt. virvoitusjuomatölkkien avauskikat. En näkisi siltikään mitään ongelmaa purkkien kopauttamisessa pohjasta pöytään purkin kestävyyden kannalta.
Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! Mitä tuo sitten tarkoittikaan napautuksen laadun suhteen voi vain arvata: "etten painanut spiraalia pohjaan jolloin kehite ei koske filmiin ennenkuin käännän purkin kyljelleen koko ajan pyörittäen filmejä spiraalissa. Kehityksen jälkeen kova napautus purkilla lattiaan, jotta spiraali menee purkin pohjaan" Olen nähnyt muutamia kehityksessä pirstaleiksi menneitä purkkeja, ei omia kylläkään. Minun mielestäni kuplia ei pinnoille pitäisi muodostua lainkaan tai jos muodostuu ei kehite ole oikein valmisteltu. Ohjeitten kopauttamisen syyksi olen tulkinnut isompien ilmataskujen mahdollisuuden spiraalilla ja niihin riittää ihan pikku kolaukset/liikkeet.
Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! Parempi tapa on tehdä seuraavasti käsinkehityksessä purkilla - sinne purkkiin laitetaan se yksi filmi alimmaiseksi ja sitten pinotaan päälle loput spriraalit tyhjinä. Kun kehite on kaadettu tankkiin, kopautetaan pohjaa pöytään napakasti tai itse asiassa parempi olisi kopauttaa pystyssä olevan purkin kylkiä ilmakuplien irrottamiseksi. Ilmakuplia jää filmin pinnalle liuosta kaadettaessa, eikä siihen voi vaikuttaa etukäteen kehitteen rakenteluvaiheessa muuten kuin seisottamalla hetken kehitettä. Kestivät nuo Jobot ja Patersonit aikoinaan oppilaitoskäytössäkin, joten aika lailla saa koputella.
Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! Kolmessa eri oppilaitoksessa purkkeja räjäyttäneitä kehittelijöitä juuri olen tavannut. Heh, juuri noita samoja ilmakuplatyyppejä tarkoitin ilmataskuilla. Nämä isot kuplat irtovat herkästi. En näe limsapullovertaustasi oikeaksi enkä täysin sitäkään miksi kylkeen olisi parempi kopauttaa kun spiraali ei ole kylkeen niin hyvin yhteydessä kuin keskiputken kautta pohjaan.
Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! Kemian tunnilla kokeiltua. Hiilidioksidikuplat ainakin irtoavat pinnasta paremmin sivusta naputellessa. Kaada limpparia läpinäkyvään muovikuppiin ja kopauta kyljestä tai pohjasta, jolloin pystypinnoilta irtoavat kuplat nousevat pintaan ja voit arvioida kumpi toimii paremmin. Helppo testata kotonakin. Niiden purkkien täytyy olla tosi vanhoja ja liuottimensa kadottaneita lasittuneita PVC-purkkeja. Eihän niitä muuten saa rikki millään???
Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! Voi kyllä saa uudetkin purkit rikki kun tarpeeksi 'hyvin' käsittää ohjeen täräyttämisen. Et ole vain nähnyt. Riippuu alustastakin. Ilmaa jää spiraalin ja filmin rakosiin, jos jää. Ei tuo esimerkkisi kokeilusta vastaa tilannetta kehityksessä. Se vastaa enemmänkin vedestä pinnoille siirtyvään kaasuun, jota olen tarkkaillut mm. akvaarion vedenvaihdon jälkeen, missä enemmän vettä kerralla vaihdettaessa kuplia syntyy jopa vielä seuraavana päivänä. (Toki jo hitaasti enää sitten) Sellaiset kuplat ovat yllättävän tiukassa ollessaan vielä pienia. Nehän kasvavat jatkuvasti ja isot sitten kyllä lähtevät paremmin. Kannattaa pitää vettä kanisterissa one-shot tyyppistä kehitettä varten eikä ottaa sitä hanasta. Samoin on hyvä muittenkin kehitteiden kanssa ellei sekoita niitä riittävän ajoissa ennen ensimmäistä käyttöä. Vielä yksi lisäys. Tottakai voi olla ettei negassa pikku kuplien vaikutusta filmin pinnalla tule milloinkaan havaittavaksi tuoreella vesijohtovedellä sekoitetulla kehitteellä, mutta tietty periaatteellinen oikeaoppisuus ei ole pahastakaan. Myös eri asunnoissa tulee erilailla kaasupitoista vettä. (eri asuinalueet, kerrostalojen eri kerrokset, omakotitalojen erilaiset paineenmuodostuslaitteet yms)
Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! Tuosta pyörityksestä vielä: olen ymmärtänyt että seolisi paras (siis vesihauteessa) tehdä siten että umpinainen purkki on hauteessa kyljellään ja sitä "rullataan" siinä ikäänkuin prosessorissa. lueskelin myös jotain ohjeita että se tehtäisiin kuten MV kehityksessä agitointi kääntelemällä purkkia rauhallisesti ylösalaisin, mutta jatkuvasti eikä minuutin välein. Jälkimmäinen tapa ei tietysti onnistu vesihauteessa jollei se ole jokin hillitön saavi. Kumpi parempi?
Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! Jos kehität C41-standardiprosessin aikatauluilla, niin agitoinnin on oltava jatkuvaa, joskaan ei kovin rajua. Laita kyljelleen vaan tai rullille, koska siten temperointi on helpompaa.
Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! Tein testiajon Kehite purkkiin kaadettaessa 38,0. Vesihaude 38,3 Rotaatio vesihauteessa 3min15sec Uloskaadettaessa kehite 36,3 ja vesihaude 37,7 Huoneen lämpötila n. 21. Eli kehitteessä tapahtuu liikaa jäähtymistä. Purkki oli upotettuna vesihauteeseen jonkinaikaa mutta ilmeisesti sisältä vielä liian kylmä. Pitänee lämmittää reilummin kuumassa vedessä. Entä jos toi vesihaude olis pari astetta lämpimämpi. Vielä pitää tarkastaa toi lämpömittari, sen kanavissa on hienoinen ero, jotain kontaktihäiriötä liittimissä. Pitäis vaan olla labratarkkuutta (Fluke 54II). Huonoiten lämpiävä massa tossa yhtälössä varmaan on spiraalit ja filmit. Voisko ne esilämmittää ihan vedellä? Mitä tykkää tää prosessi filmin esiliotuksesta?
Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! toinen harjoitus meni paremmin. Purkki oli ehkä hivenen lämpöisempi mutta nyt "kehitettä" oli enemmän eli purkki täysi. Kehitteen lämpötila oli tarkasti 38 kun aloin kaadon ja kun sen olin saanut purkkiin, mittasin siellä ja sain 37,5. Pois kaadettaessa se oli 37,0 joten läpötilamuutos on toleransseissa. Eli kun purkissa on enemmän lämpömassaa ja vähemmän ilmaa, pysyy lämpötila tasaisempana. Myös haude oli nyt himpun päälle 39 astetta. Nyt on sitten liemet sekoiteltu ja lämmöt tasaantumassa, kohta alkais tapahtua. kunhan en sählää noiden liemien vaihdon kanssa.
Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! Jaa onko se liikuttelu tosiaan ohjeistettu näillä kotikittikehitteillä jatkuvaksi? Itse kehittelin liikuttaen rauhallisesti ja melko monipuolisesti, vesihauteessa kyljellään pyörittäen, välillä taas (samassa kehityksessä) kääntäen purkkia ylösalaisin (hetken viivähtäen jotta kehite valuu kokonaan purkin yläosaan kantta vasten) ja takaisin taas odottaen että se valuu takaisin kokonaan alas... siitä sitten taas pystyyn hetkeksi paikoilleen vesihauteeseen (välikopautusta unohtamatta), ja taas seuraava liikuttelu ehkä pyöritellen hauteessa. Kun liikutteluja on 2´tai 3 minuutissa ja jokainen ottaa oman aikansa, ei paikallaanoloaikaa väleissä ole myöskään kauaa. Mikä menetelmä on toista parempi on vaikea sanoa. Periaatteessa monotoninen liikuttelu aina lisää vaaraa että pyörteily aikaansaa epätasaista kehittymistä.
Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! Done ja filmi kuivumassa. Lämpötilamuutos pysyi hienosti kurissa kun nesteitä oli tarpeeksi eli kaadoin purkin täyteen ja hauteessakin oli runsaasti vettä. Laitoin lämpöhauteen starttilämmöksi 40.5 ja kun kehite oli tasaantunut 38.2 asteeseen laitoin liemen purkkiin ja purkin hauteeseen ja pyörittelin. Loppulämpötila oli 37.9 eli hienosti meni. Kohta pääsee skannailemaan. Tuossa tuo juuri hauteen täytön jälkeen.
Vs: DIGIBASE C41 kisavinkkejä kiitos!! No niin sehän meni nappiin lämpötilan vaihtelun puolesta. Endoterminen kehitysprosessi sitoo aina vähän lämpöä.