Niinpä, jos haluaa lukea mitä standardissa on niin joutuu maksamaan :| Syvältä ja poikittain, joten valaistusta näihin nettijuttuihin on vaikea hakea faktapuolelta. Ellei jostakin löydy luotettavaa lähdettä jossa olisi selitetty tuon speksin asiat.
Tässä on sulle ISO markka, ja annan euron. Kyllä se toimii. Tämä on todella hyvin kirjoitettu: "Usein näkee kuitenkin myös ilmoitettavan pelkän ASA-luvun (esimerkiksi digitaalikameroiden valikoissa), vaikka yksiköksi on merkitty ISO."
Eivät ole aivan hömppähuhuja, pistemittari todistaa huhun oikeaksi. DXOmark mittaa juurikin ISO standardin mukaisesti, eikä ota kantaa hömppähuhuihin.
Olen lukenut ISOn määritelmän Wikistä ja Langfordin kirjasta. ISO se olisi jos myös DIN aste ilmoitettaisiin ASAn lisäksi. ;D
Aikanaan pidettiin kulttuurin rappion merkkinä sitä, että alkuperäistekstit korvattiin helppotajuisilla kommentaareilla.
Sakke on tänään teknokraatti. Hyvää yötä! edit. löytyi iltalukemista http://tamk-johtaminen.blogspot.com/2011/02/teknokraatti-johtajana.html Ei millään pahalla, kunhan tarkistin mitä teknokraatti tarkemmin ottaen merkitsee.
Filmin herkkyyksien määrittämisen standardeihin kuuluu mm. se minkälaista kehitettä pitää käyttää. Vrt. TMAX3200 ja Delta3200, kumpikaan ei speksaa ISO nopeutta vaan EI:n. Jätän kotitehtäväksi miksi. Samalla standardilla ei voi mitata digikameran herkkyyttä, koska kennoa ei tarvitse litkuissa kehitellä... ;P
Siis heillä on ostettuna nuo standardispeksit. Onko mitään paikkaa josta tavis voisi tutustia digien ISO-määritykseen?
^no ei ole. Intro tosin on. "In order to be easily understood by photographers, the ISO speed rating for a DSC should directly relate to the ISO speed rating for photographic film cameras. For example, if a DSC has an ISO speed rating of ISO 100, then the same exposure time and aperture should be appropriate for an ISO 100 rated film/process system." Siinä se nyt sitten on se olennainen. Käytännön kannalta speksillä ei ole mitään väliä, vai meinasitteko alkaa itse mittailemaan? Joku peräänkuulutti että pitäisi nähdä metsä puilta taannoin kun ajauduttiin selvittämään tehon ja energian yksiköitä Fukushima yhteydessä.. ;-) EDIT: eiku sori. ei mitään. aiheeton piikitys.
Tässä on nyt kyse siitä, että ISO 100 voi tarkoittaa montaa asiaa. Filmillä se tarkoittaa herkkyyttä joka tuottaa tiheyden 0,10 yli pohjahunnun tietyllä kontrastilla (ja tämän kontrastin mittaaminen on tehty vähän kimurantilla tavalla). Jos digi vertautuu 1:1 ISO-herkkyydeltään, silloin ISO 100 digin pitäisi nähdä varjosävyistä tasan samat detaljit kuin ISO 100 filmin. Ehkä tämmöinen vertailu voisi olla jopa mielekäs kokeilla. Noihin ISO-määritysten mukaisiin tuloksiin vaan filmipuolella on kovin vaikea päästä itse, haittatekijöinä on helposti linssin sisäinen hajavalo, erilainen kehite, kehityslämpötila jne. Hajavalosta pääsee eroon tekemällä testinsä ilman kameraa, mutta silti en ole päässyt valmistajien ISO-lukemiin koskaan. Mutta jos digin herkkyydelle riittää että ISO 100 -asennossa ISO 100 valotus tuottaa "sopivan" kuvan digikameraan samalla aukolla kuin filmiinkin niin tuo määritys on varsin löyhä. Itseasiassa kennohan voi olla aukon hitaampikin, kunhan tasot vain nostetaan riittävän korkealle jotta tulos näyttää samalta... Lukaisempa mielenkiinnosta tuota dokkaria kun nyt ilmaiseksi pystyy. Tosiaan, ei pysty, siinä on vain lyhyt johdanto. Ja pelkkä johdanto antaa ymmärtää että riittää kun filmikameran valotusmittarilla saatu valotus tuottaa ok-kuvan digillä. Eli ihan liian ympäripyöreästi. Kai tuolle on joku oikeakin herkkyysmääritys olemassa?
Sopivan pyöreästipäs! (No, kai sillä on tarkoituksensa ja hyötynsäkin, että toiset kuvaajat ovat kiinnostuneita eri asioista kuin toiset. Ja esimerkkinä sinun kiinnostuksesi hyödystä muillekin on vaikkapa skannauksen vertailu digikameran reproon, josta näin heti että onpa hyvä repro. Eipä sillä että hyötyä toisille tarvittaisiin, vaan niin siinä vaan välillä käy kun johonkin perehtyy ja tuloksia esittelee.)
DxO sanoo: http://www.dxomark.com/index.php/Learn-more/DxOMark-database/Measurements/ISO-sensitivity Mikäli nyt ymmärsin, niin ISO-määritys digille on periaatteessa 78/(valotusaika lux/s joka tuottaa kennolle satuaraatiopisteen) Toisaalta DxO itsekin vähän soveltaa tuota omissa ISO-testeissään ja lisäksi RAW-datasta mitatut herkkyydet eroavat aina todellisista koska valmistajat haluavat jättää yläpäähän vähän marginaalia jotta jälkikorjailuun olisi mahdollisuuksia. Joten digin ISO ainakin julkaistuina tuntuu olevan melko karkeasti määritelty. DSP-alaa en tunne, joten en tiedä mitä tarkoitetaan sillä että kenno on saturoitunut (tullut kyllästymispisteeseen?). Sitäkö, että siellä on joka paikassa selvästi mitattavaa dataa?
Pahus, tuo ei ollutkaan se doku, jota googlella etsin. Laajempikin versio on joskus löytynyt tai ainakin jonkinlainen tutoriaali, jossa selitetään Digi-ISOn sielunelämää. EDIT: kuukkeloin vähän lisää, nämä 2 tarttuivat haaviin, eivät ole ISO standardin tekstiä, mutta selittävät mistä on kyse: Loading http://www.cipa.jp/english/hyoujunka/kikaku/pdf/DC-004_EN.pdf Tuossa jälkimmäisessä jopa manitaan ND-filtteri...
Tuo CIPA:n dokumentti on uusimman ISO-standardin pohjana. Jostain syystä japanilaisten valmistajien keskenään sopima standardi on varsin hyvä sellaisenaan maailmanlaajuisestkin ;-) Yksi esitys aiheesta on Dpreview:ssä http://blog.dpreview.com/editorial/2009/09/sense-and-sensitivity.html Tuossa digien ISO-herkkyyden määrityksessä on kaksi mielenkiintoista asiaa. Ensimmäinen on se, että käytössä olevat määritelmät ovat JPEG-kuvalle. Raw:lle ei ole standardia. Sikäli nuo DXO:n tulkinnat ovat heidän omia tulkintojaan. Toinen on se, että kyseessä on eräänlainen kehämääritelmä: "Herkkyys on silloin oikea, kun kamera tuottaa oikeanlaisen kuvan". Eli vastuu sopivan tummuuden tuottamisesta jää valmistajan harteille ja siinä toki saa käyttää kaikkia Raw->JPEG -muunnoksen keinoja. Periaatteessa vain halutaan saada suunnilleen samanlainen keskiharmaan tummentuma kuin jo filmilläkin on saatu tietyllä valotuksella. Mutta saturoitumispisteen ja kohinarajan käsittely on jo sitten eri juttu. Kenno ei käyttäydy samanlailla kuin filmi ja siksi herkkyys on vaan pakko määritellä ja mitata eri tavoin. Ja tässäkin mielessä on +-50% heitot jossain herkkyden mittauksessa ovat ihan merkityksettömiä. Vain se merkitsee, minkälaisen kuvan kuvaaja haluaa tuottaa. Sitä ei yleensä saa tehtyä pelkkiä numeroarvoja katsomalla.
Eihän samalla ISO-arvolla otetut kuvat voi tuottaa sekä filmillä että kennolla samoja yksityiskohtia, koska tallennustavat ovat aivan erilaisia ja perustuvat eri tekniikkaan. Minusta se ei ole oikeaan osunut ajatus koska mittausperusta on eri. Uusin ISo-standardi aiheesta vuodelta 2006 löytyy täältä: ISO 12232:2006 - Photography -- Digital still cameras -- Determination of exposure index, ISO speed ratings, standard output sensitivity, and recommended exposure index Alla olevan kuvan lähde: Digital cameras: Making fine prints in your digital darkroom