ASA 67 vs 80 on alle 1 DIN, eli alle 1/3 aukkoa. Ei järin paljoa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Valoherkkyys (Täsmällinen merkintätapa olisi 80/20° ISO mutta nykyään puhekielessä kuitenkin ISO on alkanut ottaa ASAn paikan)
Ihan tiedoksesi, että ASA:lla ei ole mitään tekemistä digitaalikameroiden herkkyyksien standardoinnin kanssa.
Päivän paras. On sillä, vaikka et halua. Voit aloittaa lukemalla tuon Wikipedia linkin, ja kenties miettimällä mitä tekemistä ASAlla on ISOn kanssa. Tämä ei edes ole mikään muna vai kana asetelma! " Valokuvauksella ei ole mitään tekemistä digitaalisuuden kanssa " Uuden uljaan ajan sanailija (Itsekin olen ruvennut käyttämään ISOa ASAn merkityksessä. Esim. ISO 100.) edit. DIN ISO
Herkkyyksistä puhuttaessa.... ASA ja DIN yhdistettiin ISO-standardiksi 1987. Hämeen perukoillakin alkaa muutos hiljalleen mennä perille.
^ No siinä se, ettei mikään todella muuttunut. ISO sisältää DIN ja ASA luvut. Kumpaakin vieläpä tarvitaan, sillä DIN asteissa ajattelu toisinaan helpottaa käytännössä. Ja kun ASA herkkyys on ja pysyy yleisenä, muutos näkyy yleisimmin nimenmuutoksena ISOksi, koska harvinaisesti kukaan kirjoittaa (tai puhuu) DIN asteen ISO merkintään. Samoin kuin Wikipediaan on joku kirjoittanut: Usein näkee kuitenkin myös ilmoitettavan pelkän ASA-luvun (esimerkiksi digitaalikameroiden valikoissa), vaikka yksiköksi on merkitty ISO.
Toisaalta on, jos ASA katsotaan puljun American Standards Association akronyymiksi. ASA (tai ANSI) on se organisaatio, joka paljolti hoitaa amerikkalaisten ja kansainvälisten standardien yhteensovittamisen. Herkkyysasteikko tietysti lakkasi olemasta virallisessa käytössä pari vuosikymmentä sitten.
Ei ihan noin. Ei ole olemassa mitään DIN ja ASA lukuja - niille ei ole ollut määritelmiä vuosikymmeniin. ISO-luvulle on määrittely standardeissa. Ero on tietysti periaatteellinen, koska numerot ovat samoja kuin silloin sotien jälkeen. Terävin eturintaman joukko on kuitenkin jo omaksunut muutoksen, tuleehan se ensi vuonna olleeksi neljännesvuosisadan voimassa.
^ Tällaisen terävyyden näen kirjoituksesi sarkasmina. Numerot, ja niitten pohja, itse asia, perustaa ASA ja DIN järjestelmiin - ja jos ne katoaisivat, katoaisi myös ISO. Miksi emme puhuisi mieluummin ihmisestä kuin vaatteista?
Eipä mene noin. ISO ja DIN herkkyysmääritelmät lakkasivat olemasta 1987. Tilalle tuli ISO. Se on samanlainen ja lukuarvot ovat samoja. ISO on kuitenkin erillinen ja itsenäinen systeemi. ASA-luvuista puhuminen on samaa kuin Neuvostoliitosta keskustelu - jotain siitäkin jäi nykyaikaan, vaikka järjestelmä lopetettiin. Poika voi jäädä henkiin, vaikka isä kuoleekin. Edit: halukas voi ostaa k.o. standardin tutustumista varten pdf:nä vaikkapa täältä: ISO 12232:2006 - Photography -- Digital still cameras -- Determination of exposure index, ISO speed ratings, standard output sensitivity, and recommended exposure index
^ "Se on samanlainen ja lukuarvot ovat samoja." Viittaan myös viimeiseen postiini. Sillä on silmät, kädet ja puhe, käveleekin kahdella jalalla. Onkohan se ihminen?
Ei tuo nyt oikeasti pitäisi noin vaikeaa olla.... Markka oli rahayksikkö. Eurokin on. Toinen niistä on voimassa, toinen historiaa. (No, asiaa ehkä sitten tekee helpommaksi se, että luvutkin muuttuivat....)
Ei ole todellakaan vaikeaa. Uusi yksikkö rakentuu vanhoista. Kyseessä on asiallisesti nimityksen muutos, eikä ASA ja DIN lakkaa sellaisella olemasta vaikka niiden nimet olisivat pannassa. Se olisi mahdotonta, sillä ISO rakentuu täysin ja kokonaan vanhaan.
ASA on Yhdysvaltalainen standisointiorganisaatio, DIN Saksalainen. ISO on kansainvälinen. Voisitko antaa viitteen ASA:n standardiin, jossa speksataan miten digikameran herkkyys määritellään. ISO:lta sellainen löytyy, SakkeM:n antamasta linkistä.
^ Ei kiinnosta tältä pohjalta. Jos ette halua ymmärtää, miten asian näen, en välitä sen enempää. Tiedän kuitenkin että noin 50% lukijoista ymmärtää näin helpon asian minunkaltaiselta näkökannalta. Ei näistä kannata tehdä monimutkaisia. Kadotatte asian, mvuori etujoukossa. edit. Käytännöllisyys sen sijaan kiinnostaa. Mitä luvut merkitsevät ja mitä niistä nähdään. Jos mielestänne on tärkeää miten digikameran herkkyys määritellään ISO standardin mukaan, jatkakaa toki, siihen en osallistu. Jos edellä on puuttunut jotain tärkeätä käytännön kannalta, mitä kuvaajan kannattaa tietää? Voitte myös kirjoittaa uusiksi Wikipedian sivun, kun siellä puhutaan ASAsta jota ei kuulemma ole edes olemassa!
Kyllä ASA ja DIN ovat edelleen olemassa (historiallisina yksikköinä), vaikka niillä ei olekaan relevanssia digimaailmassa. Filmien ASA ja DIN herkkyys voidaan edelleenkin määrittää, koska mittaustapa on määritelty. Digikameroiden ASA ja DIN herkkyyttä ei voida määrittää koska mittaustapaa ei ole määritelty.
^tottahan tuo. Koskenkorvapullon hinta vuodelta 1969 voidaan määrittää markkoina (Alkon hinnasto löytyy) ja vieläpä muuntaa euroiksi joko aikanaan käytetyllä kertoimella tai sitten käyttäen rahan arvon muuttumista kuvaavia taulukoita apuna. K.o. tieto on n.s. "ihan kiva"-osastoa kuppilakeskusteluissa, mutta jos tällä viikolla mennään Alkoon ostamaan kossupulloa, ainoa relevantti tieto on sen hinta nykyisissä yksiköissä, euroissa siis. Niissä - ja vain niillä - kun kassalla asioidaan. Puteli saattaa jäädä kassatiskille, jos yrittää maksaa vuoden -69 markkoina sen ajan hintaa. Nice try, niin sanotusti.
^ Markka on voimassa tässä tapauksessa tai sen arvo on kuin euron. Siitä on kysymys. Mutta sanon ISO 400 vaikkei sillä ole eroa ASA 400:an, jotta tulen laajemmin ymmärretyksi. Tuo että väitetään ettei kyse ole samasta (käytämmehän ASAn lukuja), on juuri tuota pikkunäppärää kuppilakeskustelua! Tärkein on tässä:
Nuo muodikkaat kuvat otetaan päivällä, en tiedä käyttävätkö niissä näitä x1000 -filttereitä vai mitä, kovin kysyttyjä noista tuli digin myötä. Mulla on x1024 ja x8200 (tiheys 4.0) vahvimmat. Keskarin ja laakafilmien kanssa joskus käytän, joskin filmillä onneksi resiprookki tekee vahvat ND:t usein tarpeettomiksi. Kuvissa kun on idea kuvata usein päivän valossa merta ja pilviä minuuttien valotuksella jolloin merestä tulee pelkkää maitoa ja pilvistä piiitkät jäljet. Sitten roima vinjetti ja jees et on hieno. Yleensä yksityiskohtana on sitten kivi tai tolppa joka törröttää vedestä.
Eikö tämä ollut niitä vähän hömppähuhuja? Siis lähtökohtana se, että ikäänkuin valmistaja huijaisi nostamalla signaalitasoa tms. Asiasta oli joskus kauhea kalabaliikki joka sitten kuihtui kun jengi huomasi että savua oli paljon, tulta tuskin lainkaan. Digien ISO-määritelmästä en tiedä, tuskin on yhtenevä filmien määrityksen kanssa. Jos digissä valitsee ISO 100 ja kuva valottuu oikein niin kai se sitten on ISO 100 - ellei digissäkin tarkkailla tummimpia varjoja ja katsota missä signaali ohittaa tietyn kynnysarvon verrattuna taustakohinaan. Sillon kun tästä oli iso älämölöö niin luin vähän syväluotaavampia juttuja mutta nyt olen autuaasti unohtanut ne BTW: Mielestäni ISO:n pohjaksi otettu ASA on syvältä, DIN on paljon helpompi yksikkö.