Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Pelkkää mutua mun osalta, mutta luulenpa, että kyse on vaatimustasosta, eli kuinka tarkasti eri aallonpituudet saadaan samaan polttotasoon ja erityisesti millä toleransseilla. "Tavalliset" apokromaatit on rakennettu taittamaan 3 aallonpituutta samaan pisteeseen/tasoon, superakromaatti neljä aallonpituutta. Ja kuitenkin aallonpituuksia on melkoinen määrä. Uskon kyllä, että tuo Coastal Opticsin objektiivi täyttää ne kriteerit, mitä tehdas väittääkin. Ehkäpä juuri sekä UV- että IR-kuvaukset mahdollistavien lasilaatujen ansiosta. Tavallisessa kuvauksessa vaatimukset on lievempiä. Minua mietityttää enemmänkin se, kuinka hyvin ja tarkasti mikrolinssit taittavat valonsäteet, eli pystytäänkö hyödyntämään huippuobjektiivien sellaisia ominaisuuksia mistä on maksettu...
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Ensin kannattaa miettiä, montako valoa havaitsevaa elementtiä on kunkin mikrolinssin alla, miten paljon tarkkuutta voi lisätä parantamalla mikrolinssin tarkkuutta. Se tietysti on ongelma, että osuuko objektiivista tuleva valo mikrolinssin taittamana yleensäkään sinne valoherkälle osalle, tai mikä osa siitä taittuu sinne. Vinjetointi on toki mikrolinssien ongelma.
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Voiko CA olla myös? Väriaberraatiota on tietty määrä (kuten vinjetointiakin) optisesti ja kai suunnilleen sama määrä kehitetyllä filmillä, mutta entä syntyykö eroa kennojen kanssa? Oudolta tuntuu ja se on askarruttanut tästä asti: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,80011.msg581466.html#msg581466 Jotta etteikö yli metrisessä suurennoksessa filmiltä näkyisi sama jo ihan helposti? Se on muuten vähän metkaa ymmärryksessäni että CA ilmoitetaan testeissä pikselinleveyden mitalla. Toki vain vähän metkaa eikä täysin erikoista. Eikä enää yhtään metkaa jos se onkin riippuvainen kennosta mikrolinsseineen..
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Mistä se kuvankäsittelyohjelma tietää, että valonsäteet ovat taittuneet väärälle phosite:lle, punaiselle sinisen sijasta? Samantapaisen epätarkkuusvirheen aiheuttanee CA? Melkein kaikissa Zeiss:n objektiiveissä näyttäisi olevan CA hyvin kurissa ainakin DxO:n mukaan. Tämä on vain pähkäilyä.
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Niin mikä sitten on hyvin kurissa ja mitä tarkoittaa melkein kaikissa Photozonessa voi verrata vaikkapa: http://www.photozone.de/nikon_ff/587-zeisszf3520ff?start=1 http://www.photozone.de/nikon_ff/444-nikkor_afd_35_20_ff?start=1 http://www.photozone.de/nikon_ff/596-nikkorafs3514ff?start=1 http://www.photozone.de/nikon_ff/588-zeisszf5014ff?start=1 http://www.photozone.de/nikon_ff/442-nikkorafd5014ff?start=1 http://www.photozone.de/nikon_ff/441-nikkor_afs_50_14_ff?start=1 Nämä kaikki D3X tuloksia. (Paheneeko CA Nikkoreilla uusien versioiden myötä?) (Hommasin muuten tuollaisenNikoniin. "Testit" ovat vielä vaiheessa, mutta ensivaikutelma oli ällistyttävän terävä D3:lla ja oudon pehmeä D800:lla. Verrokkeina 28-105 zoom ja 35 + 50 mm kiinteät AIS kakkulat. En ole tosin vielä jaksanut tihrustella kunnolla. Saattoi olla vikaa vertailukuvissakin D800 osalta. Mutta katsokaas mitkä CA lukemat linkissä! (5Dmk2) ) Täytyy laittaa joskus esille kuvia ja kroppeja eri objektiiveilla joista voi katsella sitä CA:takin. Täällä vaan fotaripojat alkaa aina naljailemaan jos optiikkaosioon laittaa kokeilujen tuloksia. Ja välillä naljailee ihan oikeat valokuvaajatkin. No, ei anneta sen häiritä. ;D
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Minulla on Zeissin 35mm/2, se uusin versio. Ihan D700 prutkun kanssakin olen huomannut, että kyllä ca:ta löytyy. Tosin hyvin helpostihan tuon korjaa ja muuten objektiivi on juri niin hyvä kun mitä odotinkin. Ei Nikkorit tämmöisiä ca-linkoja ole.
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Tässä kohtaa minun kyllä vaikea seurata Pekan ajatuskulkua esim. 280 mm f/4.0 Apo-Telyt-R -optiikan osalta. Raportoitu erotuskyky saavuttaa 500 lp / mm ja siltä osin ainoastaan diffraktio rajoittaa suorituskykyä. En usko, että moisiin lukemiin ylipäänsä päästäisiin, ellei rakenne olisi "oikea" Apo tai paremminkin superakromaatti, vaikka sitä ei missään mainitakaan. PDF-lähde: Leica Camera AG
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Yksi asia mikä meikäläisen yllätti täysin, on tuo protective filtter etulinssin edessä, niitähän ei kovinkaan monen mielestä tarvita lainkaan ja ovat kaiken lisäksi huonontamassa kuvanlaatua, vai oisko sittenkin niin, että ne suojasuodattimien käyttäjät on olleet fiksumpia kuin nimeltä mainitsemattomat suodattimien vihaajat?? Ok, ymmärrän, että tämä objektiivi on "hieman" kalliimpi kuin joku vastaava tavis, mutta silti, ei kai tämänkään kuvanlaatua tahallaan haluta huonontaa?
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Siis meinaat edellä keskusteltua 280mm Leicaa? Siinä näyttää olevan täysin litteä etulinssi, mutta eipä tuo kai kuitenkaan mikään helposti vaihdettava filtteri ole?
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa No, joskus ne varmasti ovat todella tarpeellisia, sanoivatpa jotkut mitä haluavat. Suojalasin hyödyllisyyden kannalla on varmaan edelleenkin asiakas, joka kaatoi kalliolla seisseen jalusta/kamera-yhdistelmän. Paha vain että nokalla oli meiltä vuokrattu FD500mm f/4.5L. Onneksi ko. objektiivissa on suojalasi ja sen lisäksi myös pitkä ja vahva vastavalosuoja. Optiikan nokka kasassa ja suojalasi umpisäröillä. Mutta mikä tärkeintä heti suojalasin takana sijainnut isokokoinen ja kallis fluoriittilinssi oli virheetön. Optiikka Japaniin korjaukseen ja vakuutus korvasi. (En minä nyt ihan aina suodatinvihaajia ymmärrä. Ostaisivat parhaan mahdollisen suotimen mitä rahalla saa ja käyttäisivät kunnon vastavalosuojaa, niin ei tarvitsisi pähkäillä pölyn, roiskeiden ja kaiken muun pakostakin tarttuvan lian kanssa.)
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Juuri sitä meinaan, eikä se ehkä ole yhtä helppo vaihtaa kuin erikseen ruuvattava suodatin, mutta varmasti helposti vaihdettava kuitenkin, ja siis VAIN suojasuodatin, eli ei mitään tekemistä optisen rakenteen kannalta: "Number of elements / groups: 7 / 6, built-in protective filter in front of front lens element." On varmaan vaikeaa ymmärtää tätä filosofiaa, jos on vannoutunut suojasuodattimien hylkijä;D
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Siis sellainen jonka käyttäjä voi irroittaa? Tai vaikka kesken kuvauksen vaihtaa johonkin filtteriin?
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Siis suojalasi vai, no tuo on varmasti oikeampi nimitys, vaikka englanniksi sitä kutsutaankin fillteriksi.
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Siinä on filtteliluukku takana, eteen ei ole tarkoitus ruuvailla mitään. Suojalasi on kiinteä, siihen maailman aikaan, pari vuosikymmentä sitten, sellaisia käytettiin arvokkaammissa opiskoissa. Mm. Nikkor 300 mm f:2 taisi sisältää vastaavan.
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Kiitos Sakelle myös minun puolestani, sillä tuolta löytyi perusteellinen sivu ko. harvinaisesta optiikasta. Mukavaa luettavaa myös ihan yleisen mielenkiinnon vuoksi. Company Seven | Nikon 300mm f/2.0 ED IF & Tochigi Nikon T2.2 Lenses Description Page
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Apokromaattisuuden toteutuminen riippuu siitä miten se määritellään. En nyt tähän hätään löytänyt mitään tieteellistä todistetta tuolle F/5.6-rajoitteelle, jossain keskusteluketjussa puhuttiin aukkoarvosta noin F/5 maksimina. Coastal Opticsin erinomainen linssi varmaan täyttää sen omat apokromaattisuuden määritelmät, tietolehdykän käyristä ei selviä käytetty aukko. Kääntämällä esimerkiksi apokromaatisten mikroskooppien numeeriset aukkoarvot (NA) F-arvoiksi (N=1/(2*NA)) huomaa että puhutaan aukkoarvoista F/1 ja isommista (esim. Olympuksen huippulasilla MPLAPONilla F/0.36). Astronomiassa ja todella äärettömään tarkennettaessa sitten on käytössä aukot F/7 ja pienemmät mutta kun ottaa huomioon käytettävät piitkät polttovälit niin ei sinänsä hämmästytä. Ehkä P. Potka kertoo meille tyhmemmille tarkemmin perustelut. CA:tahan on kahdenlaista: - pitkittäinen CA (eri värit tarkentuvat eri tasoille) - poikittainen CA (eri värit hajoavat kuvan reunoilla eri kohtiin) Kuuluvatko molempien osalta korjaukset "aitoon" apokromaattisuuteen, ei ole minulle ihan selvää. Tällainen määritelmä esimerkiksi löytyy: "An objective in which the wave aberrations do not exceed 1/4 wave optical path difference (OPD) in the spectral range from C (6563A - red) to F (4861A - blue), while the g wavelength (4358A - violet) is 1/2 wave OPD or better, has three widely spaced zero color crossings and is corrected for coma." Tuolla perusteella Coastal Opticsin erinomainen linssikään ei aivan täytä APO-määrittelyä violetin osalta mutta tavalliset kaupasta saatavat valokuvauskäyttöön tarkoitetut APOt eivät varmasti ole noiden rajojen sisällä. Ernst Abben yksinkertaisemmalta kuullostava määritelmä "Apochromat: an objective corrected parfocally for three widely spaced wavelengths and corrected for spherical aberration and coma for two widely separated wavelengths" ei ole käytännössä kuulemma ollenkaan yksinkertainen. Kun yhden virheen korjaa täysin niin toinen virhe pahenee joten ei ole oikein mitään yksinkertaista määritelmää jonka täyttämällä joku kaupallinen objektiivi on "apokromaattinen". Nothing is perfect - except me.
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Ehkäpä P.Potkan ei tarvitse, kun sinä jo kaivoit esiin tämän keskustelun kannalta oleelliset asiat noissa lainauksissasi. Yhden, kun korjaa niin toinen pahenee. Sellainen se valon luonne on. Eikä ole olemassa mitään digitaalista informaatiota APO = 1, ei-APO = 0. On vain epätäydellinen analoginen ilmiö, jonka skaalalle voidaan vetää tussilla omiin tarkoituksiin sopiva viiva ja sanoa, että tästä eteenpäin. -p-
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Mikrolinssejä on siis yksi per valoa keräävä elementti (senseli). Värisuodatin on mikrolinssien ja senselin välissä. En nyt ihan heti keksi, miten mikrolinssi voisi vaikuttaa CA:han suoraan. Välillisesti ehkä, jos ajatellaan, että kennon reunalla vinosti tulevassa valossa voisi mikrolinssi taittaa yhtä väriäluetta enemmän, jolloin tämän värialueen vinjetointi olisi vähäisempää. Mutta epäilen että tilanne näkyisi enemmänkin vinjetoinnin värjäytymisenä kuin CA:na. Pääoptikan CA:n merkitys on todennäköisesti monta kertaa suurempi ja se korostuu Bayer-värifiltterien kanssa.