Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Näyttää omalta koiralta eilen illalla. Putosi jään läpi pari kertaa mutta narttuna pääsee hyvin ylös. Eihän nykykamera osaa tosiaan vieläkään ihan itse valottaa. edit. Oma vaikutuksensa valotukseen on silläkin kun seurasin koiraa kameralla ja valotus kai lukittui ennen laukaisua. Mulla ehkä 60% tähän hankintapäätökseen vaikutti negojen reproamistarve. Siihen hommaan pitää vaan löytää vielä täydellinen objektiivi.
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Oletko 105 makroa kokeillut? Kerro sitten, kun löydät sen sopivan. Samaa tarvetta olisi minullakin. Epsonin tasoskannerilla saa kyllä vaatimattomampaan käyttöön (lehtikuviksi) riittävää jälkeä, mutta joskus kaipaisi parempaakin laatua. Olisikohan semmoinen objektiivin tilalle tuleva diakopiointilaite toimiva laite D800:n kanssa?
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Täytyy seuraavaksi jatkaa optiikkapuolella olevaa D800 makrojuttua. Toissailtana tuli googlailtua ja löysin muutaman mielenkiintoisen jutun. Myös tuosta 105:stä. D800 "copy work" taisi olla aika antoisa haku. Ja Apo-Rodagon D. Tässä vielä ISO100 kameran jpeginä kuten edellä. Automaattivalotus ilman korjailuja. 28-105 @ 55mm f/5.6 1/250s Kokokuva 25% pienennetty edit. Nythän mää hokasin. Tämä on otettu aukolla 5.6 ja edellinen aukolla 9. Edellisen varmaan diffraktio tuli ja tappoi taas. Vai oliko se se D800 kohina.
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Minähän sanoin, etten osaa selittää tai halua edes selittää, kun en ole mikään signaali-insinööri. En kirjoittanut Nyqvistin teoreemasta, vaan eräänlaisesta pikseliähkystä, joka syntyy enimmäkseen pitkillä valotusajoilla CCD-kennoissa riippuen siitä mihin fotoni kohdistuu. Herkkyys eri kohdissa sensorikaivoa on erilainen, fotoni saattaa heijastella, jos tulokulma on otollinen ja sitten samalla syntyy vielä erikseen ilmiötä vahvistava "jonottamisongelmaa" liittyen CCD:n väyliin. Polemisoin tätä jo aiemmin ja sielläkin tarina poukkasi difraktioon ilman myötävaikutustani. Jälki on muuten hyvin samankaltaista kuin "pikselin levitessä"
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Sakke jatkanee tästä, mutta täytyy kyllä ihailla tätä uuden fysiikan syntyä: kennon yksittäisen sensorin sisällä olevat eri herkkyiset alueet, fotonin heijastus ja jonotteleva jännite. Fotonista sen verran, että fotonia ei ole "olemassa" ennen kuin sen vaikutus "nähdään". Tyhjässä avaruudessa on absoluuttinen pimeys, kunnes sinne tuodaan jotain, joka aiheuttaa fotonin vaikutuksen näkemisen. Fotoni ei ole esine vaikka se onkin valon dualismin hiukkanen.
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa No niin, tässä sitä ollaan taas. Koska tästä ei ollut puhetta yliopistolla, ilmiötä ei ole olemassakaan.
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Eli kaaoksessa ollaan, taas. Puhalsin jo pölyt Zeiss Ikonin Nettarista. Mistä saa filmiä? Ostaako kukaan D800:sta?
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Miksi sun pitää lukea liikaa tekniikkakeskusteluja? Arvaa vaan auttaako filmi! Hillitöntä sekamelskaa kehityskeskusteluissa. edit. Ei kasisatasta kukaan osta enää. D2X on kova sana.
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Äkkiä ajatellen tulee heti mieleen pari syytä: Ensiksikin, sopivasti suodattamalla saattaa saada uutta tietoa ja uusia näkökulmia. Koskaan ei ole pahaksi kuunnella toisten samojen asioiden parissa puuhastelevien mielipiteitä ja kokemuksia. Toiseksi, meille jokaiselle tekisi hyvää joskus vähän nauraa niin omaa kuin toistenkin tosikkomaista suhtautumista näihin elämän kannalta niin mitättömiin asioihin. Ja kun näitä juttuja lukee, on joko pakko nauraa, tai sitten todeta, että elämä on päässyt nyrjähtämään aivan liian vakavaksi.
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa No mulla ainakin on hauskaa, mutta aiheisiin pitää mielestäni suhtautua tosissaan vaikkei vakavasti. Jos osallistuu, niin osallistuu sitten kunnolla ja vastavuoroisesti, mutta se on tympeää kun ei tiedä että joku on niin tosikko että heittää asiajuttujensa väliin huumorijutun jonka huumori perustuu oletukselle toisten vakavasta suhtautumisesta.
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Oletan sinun olevan ihan aikuisten tapaan liikkeellä, jälkimmäisestä sutkautuksesta huolimatta. En löytänyt sopivia kuvia näytille tähän hätään, enkä tiedä miten ilmiön saa rekonstruoitua digijärkkärillä ilman, etteikö valon hajonta objektiivissa tekisi vielä pahemmin selvää kuvasta, mutta voit yrittää kuvata esimerkiksi katulamppuja pimeässä. Kun yksittäiseen pikseliin kohdistuu riittävä määrä valoa, leviäminen alkaa horisontaalisissa ja vertikaalisissa pikseliklustereissa tuottaen difraktion kaltaisen kuvautumisvirheen. Polemisoin siinä aikaisemmassa riitelythreadissa tätä ilmiötä ja leikkautumista, jotka aikoinaan olivat yhdenlaisia aiheita skannereissa. Kun olen itse ollut enemmän tekemisissä skannereiden kanssa, niin en alunperin hiffannut, että skannauksessa ja digikuvauksessa on kymmenessä vuodessa siirrytty paljolti erilaisiin tavoitteisiin. Aikaisemmin tavoitteet olivat monessa suhteessa yhteneväisempiä. Reproduktiossa käytetään (käytettiin? Ei varmuutta vallitsevasta asiaintilasta) absoluuttista kolorimetriaa eli siis leikittiin densitometrian puitteissa (joka sekään ei ole absoluuttisia missään suhteessa) ja digikuvauksessa sitten enemmän sitä oivaltavaa tai suhteellista kolorimetriaa, mikä helpottaa näyttöteknologian kanssa ja sen filosofinen viitekehys luo paremmat puitteet esim. Canonin ohjelmalliselle valottamiselle huippuvalojen mukaan eli kuva on tavallaan enemmän konstruoitu tai yleisesti käytössä oleville erilaisille värikkyysohjelmistoille. Skannereissa ei näin menetelty (voi tosin olla muuttunut sekin), koska haluttiin pidättäytyä alkuperäisen informaation säilyttämisessä sellaisenaan koskemattomana mahdollisimman pitkälle ja kamppailtiin enemmän huippuvalo-ongelman kanssa, joka aiheutti vaakasuuntaisia heijastumia. Saattaa olla, että nämäkin murheet on sivuutettu aikoja sitten, mutta näistä oli ennemminkin kyse kuin difraktiosta tai kuvattavan pisteen suoranaisesta koon suhteesta pikseliin. Se miten pikselin ja kuvattavan pisteen koon koko olivat vuorovaikutussuhteessa, oli ainoastaan merkitystä kuinka paljon ilmiötä saatiin suitsittua. Kyse oli siis ehkä enemmän ylitäytöstä kuin suoranaisesta kokosuhteesta. Yritin myös googlata aiheesta, mutta en löytänyt mitään sopivaa tai sitten hauissa käyttämäni terminologia oli auttamattoman vanhentunutta.
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Vaikka miten yritettäisiin, koskaan ei päästä siihen, että kaikki lukijat ymmärtäisivät sanotun oikein, oli se sitten totista totta tai kieli poskella väännettyä huumoria. Siitä pitää huolen tämä kasvottomuus ja nonverbaalisuus, ilmeiden ja eleiden puuttuminen. En pidä itseäni tosikkona, mutta en aio alkaa merkitä sanomisteni tarkoituksellista tai tahatonta huumoria, enkä odota sitä toisiltakaan. Vaikken ole savolainen, vastuu on mielestäni kuulijalla, myös tällaisissa nettikeskusteluissa. Parhaimmillaan kätketty huumori on keskustelun suola, huonoimmillaan taas... hmm, no huonoa. Tällaiset keskustelut eivät voi olla niin vakavia, että sekaan heitetystä huumorista kannattaisi ärsyyntyä. Elämä nääs oikeasti on ihan jossain muualla kuin täällä netissä. Ja miten se oikein on, aiheeseen palatakseni, ostaako joku sen kasisataseni, vai hankinko ahdistuslääkityksen ja jatkan elämää sen kanssa?
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Mikä se on? Siis tarkoittamasi se? edit. Siis se. Varmaan diffraktio. OK! edit2. Ken on saanut sen hyvin kiinni. Mutta tappoiko hänelläkään? Diffraction
Vs: Diffraktio tulee ja tappaa Tämähän minulla oli mielessä jo aikaisemmin ja kuten arvelinkin, ongelma on hoidettu jo pois päiväjärjestyksestä. Aikanaan oli hemmetillinen riesa myös kuvausvälineistössä. Ohessa linkkejä, kun keksin oikean hakusanan (haeskelin vanhoista viesteistä, heh). En ehdi juuri nyt tsekkaamaan mietn validia linkkien sisältö on ainakin ovat samasta problematiikasta. http://pixel.otago.ac.nz/ipapers/14.pdf http://www.amostech.com/TechnicalPapers ... g/Knox.pdf"]http://www.amostech.com/TechnicalPapers/2007/Imaging/Knox.pdf.