"Synteettinen on laatusana, jolla tarkoitetaan synteesillä syntynyttä tai synnytettyä asiaa. Synteettisellä voidaan tarkoittaa myös keinotekoisesti tuotettua, esimerkiksi synteettistä ääntä." Digi vs filmi on ehkäpä väsynein väittely ikinä tai onhan sitä tee vs kahvi ja moottorivene vs purjeve, sekä isä vs äiti, jne... Dia on hieno, mutta itse en viitsi kaivella projektoria esiin ja kukaan muu kuin kuvaaja ei nykyään halua diaruutujan katsella sillä.
Aika hyviä kilpailijoita ovat ne Canon/Nikon tai FF/m43 ja peilillinen/peilitön jutut.... Valokuvauksen ulkopuolisesta elämästä metsurien Stihl/Husqvarna-väittelyt ovat myös aika lähellä.
Tääsä kohtaa todisteiden näkeminen auttaisi. Taasen huomataan heti, että kuinka........ Filmi on kiva ja luulen, että saatan vielä kehitellä moisia.
Nyt jos laittais dia sarja kilpailun vois olla kymmenen parhaan joukossa jos edes sen verran olis osallistujia.
Vihdoinkin järjen ääntä! Tämä "dia" on niin uusi juttu, että tarvittaisiin jotain puuttuvia konkretiaa paljastavia tutkimuksia eli todisteita: * Pitäisi tehdä fotometrisia mittauksia suhteessa digiin optimitilanteissa sekä tavallisten ihmisten välineillä (40 vuotta vanha projektori ja kangas). Sellaisia ei varmaan ole kukaan kerinnyt tehdä. * Pitäisi tehdä fotometrisia mittauksia laboratoriossa, joilla selvitettäisiin gamutin laajuus, dynamiikka ja kuvan visuaalinen laatu eri valaistusolosuhteissa. * Pitäisi tutkia, miltä "dia" näyttää nykymediassa, eli ns. netissä, tosin kukaan ei ole vielä keksinyt, miten analoginen tiedosto näytetään tietokoneella. * Pitäisi dokumentoida miltä se Kimon dia näyttää akkunalla talvisaikaan kello 18. (Olisihan tosi hassua, jos joku tekniikka olisi vuodenajasta, kellonajasta, säästä ja akkunan suunnasta riippuvainen.) * Jne... Näiden jälkeen olisi objektiivisesti selvillä dian erinomaisuus.
Varsinaisen asian vierestä: Noita hassutuksia lienee pilvin pimein. Kuten ilman kuskia ajava auto Suomen talvessa lumipyryssä klo 20 tuulilasi pohjoiseen. Tämän jatkot sitten jonnekin muualle.
Kyllä, menneitä aikoja. Edelleen se dia on seinällä ja luupissa hieno sanokoon ketkä " artistit " mitä hyvänsä .
Tavallisten ihmisten välineillä (se 40 v. projektori v.s. kotiteatterimallin videoprojektori) ero on kyllä selvä. Jos (siis jos) arvosteltava laji on projisoitu kuva, on dia vieläkin ylivoimainen. Vasta hyvin kalliiden digiprojektorien joukosta löytyy kilpailuun tasaväkistä laatua. (Vaikkapa tuommoisella Sonyn proketorilla alkaa hyvälaatuinen digikuvakin näyttää n.s. "ihan kivalta". http://www.valkokangas.net/tuote/2006/sony-vplvw1100es-4k)
Piti kaivaa diankatselulaite laatikon pohjalta, ja kyllä se vaan hienolta näyttää. Ei diaa mikään voita. Kapa P.s. Hups, kuva unohtui. Siis lisätään. P.p.s. Kirjoitusvihe korjattu kahteen kertaan.
Avataanpa hieman tätä kuvaa: Sain idean tänään aamulla ja odottelin iltaan saakka, jos valo vähentyisi. Eihän se tietenkään tähän aikaa vuodesta sitä tee. Ateljeen isoista ikkunoista pohjoisvalo paistoi lahjakkaasti, joten nostin mustan laukun vasemmalle (ikkunan puolelle) hieman varjostamaan. Eihän tuo dia tietenkään näkynyt valoisassa tilassa, joten led-taskulamppu avuksi. Sillä sojoitin diaa takaapäin ja kuvasin. Sitten tuli lämpökynttilään ja kuva asetelmasta. Photarissa kuvat päällekkäin, ja yhdistelin dian ja muun härpäkkeen. Hieman liian kirkkaksi jätin tuon dian, mutta en jaksanut sitten enempää väännellä. Lähinnähän tämä oli huuli Kimolle. Fuji X-Pro2 ja 60/2,4 makro. ISO 3200. Kuvausalustana/taustana helvetin täysi ja sotkuinen työpöytä.
Tällaisen bongasin Irlannissa Kylemoren linnassa Valovoimaa tässäkin yhden kynttilän verran. Vaan enpä huomannut tuota tuotekylttiä kuvata.
He, just näin! Kun siihen fuzziin on löytynyt oikean tyyppinen (nos) transistori, niin sitten aletaan etsiä sitä optimaalista yksilöä
Dia on käsittämättömän upeaa matskua, varsinkin se tunne, kun itsekehitetyn dian saa ensimmäisen kerran nähtäväksi. Se on maagista. Pitäisi kuvata taas joskus rulla, sillä D700:n oston jälkeen –kymmenen vuotta sitten – en ole tainnut valottaa ruutuakaan diaa.