Vs: Delta 3200 ISO-herkkyyttä määritettäessä ei riipu kehitteestä, koska kehitteen koostumus on määritelty ISO-standardissa. Sekä Kodak että Ilford ilmoittavat "3200":nsa olevan ISO1000. Mutta filmipaketissa lukeva "EI3200" (huom. ei ISO3200), tarkoittaa, että muulla kuin ISO-standardin kehitteellä voidaan saavuttaa surempi "herkkyys", siis prässäämällä, siis markkinamiesten bullshittiä.
Vs: Delta 3200 ookoo. no jostian noita vain lueskelin. ja jossain wikipediassakin tais väittää että kodak 800 ja ilford 1000, mutta sama se
Vs: Delta 3200 Mä en nyt ihan tajua tätä kuviota. Deltan esitteessä sanotaan, että 3200:a suositellaan käytettäväksi 3200:na, mutta myös 1600-6400 on ok, 400-800kin on vielä hyvälaatuista ja 6400-25000:llakin tulee kuvia. Silti ne seuraavassa kappaleessa sanoo, että se on herkkyydeltään 1000 (päivänvalossa). Mitäs se nyt sitte tarkottaa? Miksi suositella filmiä valotettavan siten, ettei siitä tule paras mahdollinen tulos? Vai mitä se tonni nyt meinaa...
Vs: Delta 3200 Eihän tuossa nyt mitään uutta ole. ISO-herkkyys on tietty tekninen mitta ja se voi olla tai olla olematta se nopeus, jolla filmi kannattaa valottaa - riippuu filmistä, siitä mitä kuvaaja haluaa, miten kuvaaja sen kehittää ja plaah plaah... Onhan niitäkin jotka vannoo että tmax400 pitää valottaa 200:na tai 320:na tai kuka minäkin ja niin edelleen.
Vs: Delta 3200 Mutta mistä se iso-arvo sitte tulee ja mikä sen funktio on? Ja miten se suhtautuu siihen suositeltavaan arvoon..? Se mulle on jo menny Barry Thorntonilta kaaliin, että jos on selkeitä varjoja, niin pykälä ylivalotusta ja kehitystä veke. Ja jos on tosi skarppeja varjoja, ni sitte vielä vähän enemmän. Ja prässäys ehkä hätätilanteessa tai jos on tosi leimiä valoa tai efektiksi. Mut toi menee vähän yli hilseen.
Vs: Delta 3200 Niin, kukin valottakoon sillä herkkyydellä, jonka parhaaksi katsoo. Kehitteillä on kuitenkin pieniä eroja siinä, millaiseen IE-arvoon filmillä päästään, jos tavoitteena on täyssävynega. Vaikka Delta 3200 lieneekin herkimpiä filmejä normaalikäyttöön, johdonmukaisempaa olisi, että filmipurkin kyljessä lukisi Delta 1000, mikäli se nimettäisiin samoin kuin Delta 400/Delta 100 filmit, jotka on nimetty ISO arvonsa mukaisesti. Mutta ei kai tuo "1000" sen jälkeen tuntuisi niin erikoiselta. Ja kaikki muutkin "fuskaa" eli Kodak ja Fujikin. Mikäli tuo IE 1000 riittää, usein esitetäänkin, että hieman prässäämällä ISO 400-filmeillä saa perinteisessä mielessä "parempaa" jälkeä aikaiseksi. ISO-arvo taas on standardi. Taitaa löytyä netistäkin tuon filmistandardin prujut. Hankalaa luettavaa.
Vs: Delta 3200 Näin yksinkertaista se onkin, mutta jostain syystä aina kaikki tehdään vaikeeks ja mennään äärimmäisyyksiin
Vs: Delta 3200 ISO -arvo tulee "mittaamalla", ISO-standardi määrittelee miten mittaus tehdään. Sen tarkoitus on luonnehtia filmien herkkyyksiä yhteismitallisella tavalla. Vähän niinku metrin mitta. "Suositeltava" arvo (EI) riippuu monesta seikasta esim. valotuksen mittaustavasta, kehitteestä, kehittäjästä, jne. Noilla konsteilla lienee tarkoitus vaikuttaa ensisijassa negatiivin kontrastiin. Kun kontrastia halutaan vähentää, se tehdään lyhentämällä kehitysaikaa. Lyhyempi kehitysaika pitää kompensoida valottamalla "enemmän". Wanha viisaus: "valotetaan varjojen, kehitetään valojen mukaan".
Vs: Delta 3200 Tavallaan wikipedia on oikeassa: Kodakin speksi kertoo: "The nominal speed is EI 1000 when the film is processed in KODAK PROFESSIONAL T-MAX Developer or KODAK PROFESSIONAL T-MAX RS Developer and Replenisher, or EI 800 when it is processed in other Kodak black-and-white developers. It was determined in a manner published in ISO standards. For ease in calculating exposure and for consistency with the commonly used scale of film-speed numbers, the nominal speed has been rounded to EI 800." 800:n ja 1000:n erohan on vain noin 1/4 aukkoväliä.
Vs: Delta 3200 En tiedä takerrunko turhaan yksittäisiin sanoihin. Mutta vastaus kysymykseen (erityisesti tämän ketjun yhteydessä) on: Valo ei riitä parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Toisaalta komiaa raetta haettaessa paras mahdollinen tulos jäljenkin puolesta olisi sitten se 3200@rodinal (TMZ saattaisi kyllä olla vielä "parempi"
Vs: Delta 3200 Nettiviisauden mukaan siinä pitäisi lukea 800 tai 640. Fuji ei näytä spekseissään puhuvan ISO:sta mitään. Mulla on kyllä ko. filmiä kaapissa, mutta en ole näköjään tarvinnut. Pitää jossain vaiheessa etsiä oma perus EI DD-X:n kanssa.
Vs: Delta 3200 Tästähän tulee ihan APUG-ketju teknisesti Ymmärtääkseni ISO-standardissa määritellään että nopeus mitataan kohdasta missä ns. fog ylitty 0.1D:llä kehitettäessä tietyllä tavalla määriteltyyn kontrastiin (tausta/huntu lienee suomenkielinen termi fog:lle ja merkintätapa 0,1D tarkoittaa densiteettiä 0,1). Ymmärtääkseni mittauksessa käytetty kehite on dokumentoitava/mainittava - ei standardoitu! Käytetty sekoitustapa sen sijaan oli muistaakseni määritelty tai rajattu. Siispä, käytetty kehite vaikutta millää ISO-numerolla filmiä myydään. Filmipurkin numero ei ole välttämättä iso-arvo. Ilford kertoo datalehtisellä, että käytännössä sopiva valotus on tuhannen nurkilla ja prässääntyy hyvin, siispä merkintä P ja 3200. Mun prosessissa tulee n. EI 800-1000 Microphenilla raakana (Ilfordia niukempi sekoitus, mutta karkeasti ISO-mittapiste), joskin n. 1250-1600 on mulle sopivin alue tuon filmin käyttökohteet huomioiden. APUG-henkisyydestä poiketen, voisi todeta että jo meidän mittatavoissa on helposti niin paljon eroja ettei kentällä ihmetytä yhtään miten sama 400 filmi on yhdelle EI 160 ja toiselle EI320. Kukin tyylillään ja tulokset ratkaisevat.
Vs: Delta 3200 Tässä nää Microphenissä kehitetyt nyt on, ISO3200, 35mm. Ihan ok ja sopii varmasti aikomaani tarkoitukseen. Ensin käsittelemätön versio ja sen osasuurennus ja sitten sama uudestaan GEM-filtterin läpi. Hätäpäissään voisi mennä jopa 6400:na.