Heips Niin vähän tulee kuvattua, että ei viitsi enää sekoitella suosikkiani xtolia viittä litraa, joista ehdin kehittään tällä tahdilla 3-4 rullaa ennenkuin blandis on vanhentunut (max3kk), joten parempi nykyisellään vaihtaa johonkin nestemäiseen, hyvin säilyvään. Rodinal, HC110, Ilfosol, Ilfotec tai Pyrot ei kiinnosta kuin jotain spesiaalia, vaan pikemminkin koen DDX:n olevan nykyaikainen, monipuolinen yleiskehite kuten xtol on ja siksi sitä tuumailen. Onko kellään täällä olevista kokemuksia tuosta ddx:stä keskikoon tmaxin ja/tai trixin kera? --jarno
Vs: DDX ja trix/tmax? Ilford DD-X on hienoraekehite, itse olen kehittänyt sillä ainoastaan hienoraefilmiä, lähinnä Ilford Delta 100:sta. Tri-X on kaikkea muuta kuin hienoraefilmi. Lisäksi DD-X on erittäin kallis kehite. Esim. Kodak HC-110 on nestemäinen ja riittoisa kehite joka toimii hyvin Tri-X:n kanssa. Mielestäni voisi olla sopivampi kehite.
Vs: DDX ja trix/tmax? On se hienoraekehite kuten on myös D-76/ID-11 ja Microphen. http://www.ilfordphoto.com/products/product.asp?n=31 http://www.ilfordphoto.com/products/product.asp?n=58 http://www.ilfordphoto.com/products/product.asp?n=28 Mulla on kokeilussa se. Microphen ja ID-11 stockina on hyvin tuttu. (Jatkan vähän lisää ehkä illalla. Nyt on liian kiire aamu.) Nopea lisäys spekulaatiota osin kokemuksista juontuen: -Kallis on, mutta kumma juttu: katso fileestä säilyvyys. Ei luvata juuri mitään säilyvyyttä! Näyttäisi että kuitenkin 1+4 säilyy. -Katso netistä 1+6, 1+7 ja 1+9, jolloin ei toisaalta olle ihan samaa... vrt. D-76 vs D76 1+1. -Saattaisi olla hyvä herkillekin filmeille ja prässäykseen (1+4). Tähän viittaa purkin lyhyet kehitystiedot. -Verrattu myös T-Max kehitteeseen, mutta ilmeisen erilainen. Kuitenkin litturaefilkoille suunniteltuja. Minun on pitänyt aloittaa DD-X aihe täällä, mutta tässähän se tuli. On sen verran hämmentänyt tuo mulle uusi kehite. Joten jatkoa tulee täältäkin paremmalla ajalla.
Vs: DDX ja trix/tmax? Mä olen ymmärtänyt että dd-x on nimenomaan nopeahkoille filkoille tehty, niille omiaan.
Vs: DDX ja trix/tmax? DD-X:n taloudellisuus saattaa kusahtaa vähemmän kuvaavalla siihen, että kehite blandataan ensin 1+4, jota sitten voi uudelleenkäyttää jonkun aikaa kehitysaikaa lisäten. Jos rullien väliin jää viikkoja niin saattaapi siinä blandis hapantua. One shottina käytettynä DD-X on liian kallista IMO, mutta köyhälle kaikki on. Jos HX-110 tai wanha kunnon Rodinal ei nappaa niin yksi mahdollisuus on lähteä moderneja Spur-kehitteitä testaamaan. Moni on niitä kovasti kehunut. Spur Acurol-N tai HRX-3 esimerkiksi.
Vs: DDX ja trix/tmax? Pullon etiketin takana on lista filmejä ja aikoja. Delta 400:sta alkaen eka rivi on pompannut pykälän, mutta kyllä tuosta selvää saa. Liite. Käyttöohjeen alussa on Ilfordin kuvaus neljässä kappaleessa, että mihin se sopii. Hämmentävä tuo Kenin posti, sillä siitä sai kuvan että hienoraekehite ja hienorakeinen filmi kuuluisivat jotenkin yhteen. Kun edellä mainitut ovat hienoraekehitteitä (oikeastaan aika harvat muuta nykyään tai pitkään aikaan ovat olleetkaan), on myös erikoishienoraekehitteitä joista esimerkkinä lopetettu Microdol-X ja edelleen saatava Perceptol. Ne tuottavat eniten hienoa raetta mutta filminherkkyyden kustannuksella. Säilyvyydestä on etuetiketin takana sanottu: Tiiviste säilyy täydessä pullossa kaksi vuotta ja avatussa puolitäydessä kolme kuukautta. Ilfordin ohjeessa on ulkomuistista sanottu että käyttöliuos ei säily kuin vuorokauden. Se on erikoista kun vertaa että esimerkiksi Microphen stock säilyy ja tuo 1+4 käyttöliuos on verrattavissa juuri siihen käyttötavaltaan ja kehitysajoiltaan. Nousee epäilys onko tuossa hieman ohjetta oiottu, kun ohje koskee saman ohjeen kolmea kehitettä. Ja tarkoittaako ohjeen stock tiivistettä (concentrate). Tätä pitää vielä tavata. ed. Ohjeessa löytyy yhdessä kohtaa: "Reusing stock developer solutions". Sehän ei luonnollisestikaan tarkoita tiivistettä. Kuitenkin säilyvyyskohdassa puhutaan käyttöliuoksesta. Ota tuosta nyt selvää, pah! Voihan se olla että DD-X:n yksi oleellinen kehitysaine on heikompaa säilymään kuin Microphenissa. Kuka tuntee ainesosat näille? Kaksi kuukautta aiemmin sekoitin ekan 1+4 satsin litran pullosta. Kehitin sillä (2l) muutamia rullia ja kun piti taas kehittää, niin huomasin ohjeesta ettei se säily. Kokeilin kuitenkin filminpalalla yhtä aikaa D-76 stockin kanssa ja samoin ne tummenivat. En kuitenkaan tullut kehittäneeksi sillä enää, vaan ajattelin että tätä pitää tutkia ennen kuin hutkia. Sekoittelin viimeksi X-tolia. Ilokseni huomasin, että sitä voi tuorestaa itsellään. Ja kun on ollut taukoa, monet suosittelivat tuorestamaan silloin vähän enemmän. Eihän tuolle minun mielestäni ole parempaa käyttötapaa kuin monikäyttöinen "jatkuvakäyttöinen". Esim. Otetaan viiden litran satsista kaksi litraa käyttöön ja kolme jää tuoresteeksi. Tuoresteet mielellään pieniin purkkeihin ja piripintaan. Testiruutuja voisi kehitellä myös taukojen jälkeen..... ei kehite happane kuten ei maitokaan tietyllä päivämäärällä. X-tolissa on myös se erinomainen puoli, että se on vähiten myrkyllistä. Tuoksukin oli jauheesta sekoittaessa kuin Pirkka C-vitamiiniporetabletissa. Sama se DD-X;n kanssa noilla hinnoilla, ettei ole mitään mieltä kehittää stockinkaltaisella (1+4) kertakäyttöisenä, vaan seurata siinäkin Ilfordin DD-X:n ohjetta reuse, re-use. http://www.ilfordphoto.com/Webfiles/2011427124733149.pdf
Vs: DDX ja trix/tmax? Sen verran vain täältä sivusta, ettei "hienoraekehite" mitään raekasautumaa tee hienommaksi. Kunhan pehmentää sen verran, ettei yksittäisiä, ns. "rakeita" eli kasautumia näy. Joita ei muutenkaan näy jossain Pan F:ssä tms. filmeissä. En siis ymmärrä hienoraekehitteiden funktiota hyvin hitaiden filmien kanssa. Sen sijaan voisin ymmärtää niiden hyödyn ISO/ASA 1600-filmien kanssa, mutta silloihan niiden muut omainaisuudet eivät sovi niihin hommiin lainkaan. Kyllä vaan EMOFIN oli hieno litku sellaisiin puuhasteluihin.
Vs: DDX ja trix/tmax? Jarno kun tuosta X-tolista meinasi siirtyä pois niin vielä: http://www.apug.org/forums/forum37/26832-replenishing-xtol-developer.html " What's the worst case scenario if you way over replenish? You'll have fresh developer." Harvassa kehitteessä tuoreste on samaa kuin kehite. Liite Kodak.
Vs: DDX ja trix/tmax? Ei kaupungista löydy toista joka kehittelisi? Kimppa on aina hyvä, kun huolena on hukkaan vanhenevat kehitteet. Toinen sekoittaa 5l ja toinen hakee kaksi ja puoli litraa pois.
Vs: DDX ja trix/tmax? Hienorakeisessakin filmissä rakeet aina näkyy kunhan katsoo. Oletko muuten varma että raemuodostelmien reunojen liukeneminen kehitteessä olisi nimenomaan ns. hienoraekehitteen tyypillisyys? Liukeneminen ilmeisesti vähentää akutanssia. Tuota ilmiötä tapahtuu ainakin stock-vahvuisessa D-76:ssa ja Microphenissa. Olenhan sen joskus kuullut, mikä aine sen aikaan saa, mutta muistista ei löydy nyt. On kuitenkin niin, että jos halutaan parasta tarkkuutta filmiltä, voidaan valita hidas filmi ja erikoishienoraekehite. Ja yleensäkin näitä perinteisiä kehitteitä ainakin Ilfordilla jaotellaan kolmeen ryhmään, erikoishienoraekehitteet, yleiskehitteet ja herkkyyttä nostavat kehitteet, joista mitä tahansa voi käyttää niin hitaiden, keskiherkkien kuin nopeiden filmien kanssa ihan tarpeen mukaan. Termien epämääräisyyttä kuvastaa että kaikki kuuluvat kuitenkin hienoraekehitteisiin. Omat jutut Ilfordin ohjeissa ja yhdenlaiset seuraavissa. Kannattaa lukea ne kaikki. Ilfordin selostukset ovat kolmannessa viestissä ja sieltä löytyy myös Fact Sheet- fileet. https://www.fotoimpex.de/shopen/chemistry/ilford-perceptol-to-make-1000-ml.html https://www.fotoimpex.de/shopen/chemistry/ilford-microphen-to-make-1000-ml.html Tässä vielä Interfoton lyhyet selostukset. http://www.interfoto.fi/ilfordphoto/kemiat.htm ID-11 on jauhemainen hienoraekehite. Se sopii purkki-, pystytankki- ja konekehitykseen. Hyvin säilyvä. Microphen on jauhemainen hienoraekehite, joka sopii purkki-, pystytankki- ja konekehitykseen. Microphen kohottaa filmin nimellisherkkyyttä ja sopii erinomaisesti myös filmin prässäykseen. Se on hyvin säilyvä. Perceptol on jauhemainen erikoishienoraekehite, joka sopii purkki-, pystytankki- ja konekehitykseen. Suositeltava kehite, kun pääpaino on filmin hienorakeisuudella ja terävyydellä. Pudottaa filmin hiukan nimellisherkyyttä. Hyvin säilyvä. Microphenia eniten käytin, mutta se aika on ohi, koska enää ei saa kuin 1l pakkauksia. Mitään tarkoitettua tulosta ei saa ennenkuin on hallussa tietyn filmin valotus/kehitys yhtälöt suhteessa haluttuun kontrastiin. Ja kun kehitettä vaihtaa, pitää tutkia uudestaan käyttämänsä filmin herkkyys sillä. Jos filmillensä löytää käppyröitä eri kehitteillä, voi niitten tutkiminen olla ihan hyödyllistä. Esimerkiksi tässä oli hieman yritystä tulkita niitä Fomapan 200 osalta: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,111858.msg785782.html#msg785782 Kehitteen merkitystä usein yliarvioidaan, mutta jos nämä aiheet ovat jo jotakuinkin hallussa, kehitteen valinnalla onkin suuri vaikutus. Ihan perusjuttuja on osata valita kehite, kehitevahvuus ja kehitysaika kunkin filmin erilaisille käyttämilleen herkkyyksille. Entäpä DD-X? Jos joku tietää tai jaksaa etsiä, olisi kiinnostavaa tietää vähän sen koostumuksesta ja oleellisista kehiteaineista. Onko siinä missä määrin yhteneväisyyttä T-Max kehitteisiin (niitähän taitaa olla kahta versiota) ja Tetenal Ultrafin T-Plussaan? Jännästi taitaa muilla olla ilmoitettu parempi säilyvyys 1+4 käyttöliuokseen, mutta onko sille nähtävissä perusteita? Jos onkin Ilfordin lippulaivakehitteeseen laitettu vähän turhan varovaiset ohjeet. Joskus on tokaistu että DD-X olisi jotakuinkin nestemäinen versio Microphenista, mutta sillä ei ehkä ole kehiteaineitten osalta todellisuuspohjaa?
Vs: DDX ja trix/tmax? Nyt vain muutama linkki jatkona. Grain solvent developers taisi olla hakuna. Selvisi siinä ainakin mitä Tapiolalta kysyin. http://www.blackandwhitefineart.net/2011/06/how-to-choose-a-black-and-white-film-developer/ http://photo.net/black-and-white-photo-film-processing-forum/00DX9L http://www.apug.org/forums/forum37/63533-id-11-microphen.html http://www.ilfordphoto.com/photocommunity/forums/theforum/topic.asp?TOPIC_ID=5473