morjesta! omistan d7000 ja oon harkinnut jonku aikaa d700 ostamista/vaihtamista tai jättäis vara rungoksi tuon d7000. tämä mua kiehtoo, et mitkä ne todelliset erot kyseisten runkojen välillä on? itelläkö ei oo kokemusta d700:sta
Vs: d7000 vs d700 Todellisista eroista merkittävin taitaa olla kennon koko ja muut siitä välittömästi riippuvat seikat, mm. se että D700:n kanssa tarvitset täyden piirtoympyrän optiikkaa. Muuten erot taitavat enempi inkrementaalisia (vrt. vaikka kuvanlaadun erot).
Vs: d7000 vs d700 Totta. Onko kuvanlaatu kohinattomuutta, dynamiikka-alueen laajuutta, hyvän tuntuisia värejä, käsittelyvaraa vaiko mitä "kauneutta"? Paha tuosta on mitään sanoa, onhan kumpikin kelpo kameroita... Mutta se tiedetään varmaksi, että täyskenno antaa erilaiset kuvakulmat ja terävyysalueet kuin kroppikenno. Jos tietä mitä haluaa, niin sillä perusteella vois tehdä päätöksen.
Vs: d7000 vs d700 Kyllä kumpikin antaa ihan samat kuvakulmat, kun kameraan kiinnittää kuvakulmaa varten ko. kennolle suunnitellun objektiivin.
Vs: d7000 vs d700 Leikkasit sitten just kirjoittamani sanan "terävyysalue" lainauksesta. Olet aika törkimys, häirikkö ja yli-ikäinen koulukiusaaja sinä mvuori!!! Kirjoitteletko tänne millään muulla motiivilla kuin että saisit muut näyttämään jotenkin tumpeloilta??
Vs: d7000 vs d700 Kenenkään mieltymyksille mitään voi, Koropilla saat tietenkin ns halvempia millejä teleissä, mutta kapeempaa kuvakulmaa... noi on iham perus juttuja Ostin d700 kameran tossa muutama kuukausi sitten ja yksi itselle merkittävä etu on käsitarkennuksen helppous, laajempi etsinkuva sopii paljonparemmin käsitarkennukseen... siittä iso plussa d700 kameralle
Vs: d7000 vs d700 Mulla on ollut jonkin verran vaikeuksia saada 700'lla valotus kohdalleen vanhoilla ai-opiskoilla. Toki se on suunniteltu G-linsseille ja ne muutamat 105 g-mikro ja uusi 1,8/50G omistamani toimivat erinomaisesti. Etsin, herkkyys, lujuus, kenno, salamakuvaus kaikkineen enemmän kuin hyvää. Kuitenkin joudun noilla kiinteillä manuaaliopiskoilla aikapaljon korjaamaan valotuksia +/-, kun aiheen kontrastivaihtelut ovat suuria. Varmaan joku asetuksien hienous on jäänyt huomaamatta. Toki tunnen sen ja pulmia ei ole kokemuksen myötä. .. korjattu . 7000 kuvaamisen helppous , takakenno=lcd-näyttö Sain 7000'n vaihdossa. Josta kokemuksia on vasta parilta viikolta. Sen valotusautomatikka tuntuu toimivan vanhoilla 70-80-luvun opiskoilla mieluisan hyvin. Puhkipalamisia ei oikeastaan lainkaan. Käytän A-automatiikkaa molemmilla. Ero on ilmeinen. (Monilohkomittaus 700'lla tuotti enemmän säätelyä. Nimenomaan puhkipalaneita alueita, joten kuvaan enimmäkseen A'lla). Ilmeisesti uudesta Nikonin FX-rungosta (800) sopii odotella ainakin valotuksen osalta todella hyvää. Muut perinteiset ominaisuudet tuntuvat olevan kohdallaan. D7000'n osalta semmoinen vaivattomuus ja kuvaamisen helppous, ei tarvi kauheesti kantaa huolta. Toki lcd-takanäyttöä kukin tarkkailee. Mulle se useinmiten riittää. Etsimen pimeyden nostaisin kuitenkin silmälasienkäyttäjien kannalta huonoksi. Canoneita en tunne juuri lainkaan, joten en ota kantaa merkkien välillä. Omat ilmeisen hyvät piirteensä niissä kuitenkin on. Osin paremmatkin. En tunne muitakaan merkkejä Pentaxeja tai Sonyja. Ei 7000'n mitenkään FX700'sta korvaa. Vaivaton se on kuitenkin. Siitä on hyvä aloittaa. Tai siihen voi myös päätyä. Hiljainen, nopea sarjakuvaus. kuvanlaadultaan loistava, ylisuurikin. Värimaailma eroaa isosta veljestään siinämäärin, että projektikohtaisesti ei kaiketi pidä kriittisen vaihdella runkoja. Antaa kuitenkin vapauden keskittyä kuvien pohtimiseen. t. manual
Vs: d7000 vs d700 Hm, joten? Voithan kuvata monilohkolla A:a. Ei ne toisiaan poissulje. Tämä jäi tajuamatta, mikä on takakenno? Pimeä etsin D700:sa?
Vs: d7000 vs d700 Mulla on molemmat (D700 & D7000). Kaksi eri työkalua, eri tehtäviin. - alhaisella ISO-luvulla kuvatessa D7000:ssa on enemmän dynamiikkaa ku D700:sen RAW-kuvissa. Noin 1 aukon verran. - korkeilla ISO-luvuilla kuvattaessa D700 taas on vähintään 2 kokonaista f-aukkoa parempi (dynamiikka ja kohina) ku D7000 D700 ominaisuudet ja vastinajat tuntuvat enemmän pro-rungolta ku D7000:sen potikat ja reagointiaika. Etsin on parempi D700:ssa, mistä on hyötyä paitsi sommiteltaessa myös käsitarkenteista optiikkaa käytettäessä. Kaikki muu on kiinni omistamastasi lasivalikoimastasi. Jos omistat paljon DX-optiikkaa suosittelisin pysymään DX-rungossa. Jos taas omistat täyskennoisen lasia ja tykkäät kapeasta syvyysterävyydestä niin siirry D700:seen, sillä saat kuviin kapeaa syvyysterävyyttä jota et voi crop-rungolla edes saada aikaan.
Vs: d7000 vs d700 ...korjaus edelliseen tekstin virheisiin.. ja D7000'n etsin on hieman riittämätön, mutta takaosan lcd-näyttöä korvaa sen ...minulle ei ammattilaiselle, 'rakennemuutoskuvaajana' tämä D7-tonninen runko on ilmeisesti tulossa lemmikiksi. Käytän siinä vakiona 3,5/20mm Nikkoria (croppina n. 28mm). Sanoisiko tätä 'köyhän miehen leicaksi', siis mitä mainioin tilannekuvauskamera. Ehkä tuleva Sonyn alfa 77 olisi ennakkotietojen mukaan minulle vielä sopivampi, käännettävän takatelkkarin vuoksi. Mutta kaikkea kivaa ja namua voi odotella. Omavalintani on että merkkiä, käyttövalikkoja, softia en vaihtele. Siinä mielessä tuhotun filmiajan yksinkertaisuutta ja muuttumattomuutta yritän soveltaa ja hidastella kaikessa mahdollisessa digiin liityvissä valinnoissa. Toki sorrun noukkimaan niitä harvoja helmiä, jona D7-tonninen minulle toimii.
Vs: d7000 vs d700 Eikös tuo ole tasan 30mm (20mm x1,5 =30mm) ? Vai olenko nyt käsittänyt jotain väärin?
Vs: d7000 vs d700 ^ 30 pyöristyy kakskasiin logiikalla että 28mm kuuluu kiinteiden perinteisiin "alkulukuihin" kinokameroissa. 28, 35, 50
Vs: d7000 vs d700 Täykennon ja kroppikennon eroja ovat mm. täyskennon pienemmästä pikselitiheydestä johtuva pienempi kohina suurilla herkkyyksillä ja laajakulmapäässä kokokennolla saatava syväterävyys. Esim. Nikon d700 tai Canon 5dmk2 kokokennorungoilla 24mm f 2.8 aukolla saa yhden metrin etäisyydeltä 0,29m syväterävyyden. Saman syväterävyyden aikaansaamiseksi samalta etäisyydeltä croppirungolla, esim. Nikon d7000 tai Canon 60D, vaaditaan 15mm linssi ja 1.6 aukko. Kokokennolla esim 24mm f 1.4 linssillä saatavaa syväterävyyttä on mahdoton saada kroppirungolla samalta etäisyydeltä. Lissin pitäisi olla 15mm ja aukon suunnilleen f0.8. Asiaa voi yrittää korjata kroppirungolla suuremmalla polttovälillä, jolloin pienempi aukko (suurempi f-luku) riittää, mutta silloin kuvakulma muuttuu. Panasonicin tai Olympuksen 4/3 -systeemiin sopiva Voigtländer Nocton 25mm f 0,95 vastaa syväterävyyden suhteen kokokennon 50mm f1.7 -linssiä, eli kaksi aukkoa on otettava huomioon! Dof-laskuria kannattaa käyttää tarkempiin laskelmiin, mutta kroppirunko käyttäytyy samalta matkalta kuvattaessa syväterävyyden suhteen Nikonissa kuten 1,5 (canonissa 1,6) x polttoväli ja 1 2/3 aukkoa pienempi aukko. Esim 50mm f1.2 syväterävyys kroppirungolla on samalta etäisyydeltä kuvattaessa sama kuin 80mm f2.2 kokokennorungolla. Saksalaisissa lehdissä on vertailtu myös esim kokokennon ja kroppikennon epäterävän alueen laatua, ja on todettu että kokokennolla laatu on parempi ja pehmeämpi. Telepäässä taas kroppirungolla on selviä etuja esim luontokuvauksessa. 300mm f2.8 tele käyttäytyy kroppirungossa syväterävyyden suhteen kuten 480mm f 4.5, vaikka sen todellinen valovoima on f2.8. Tämä on on etu, koska syväterävyys kasvaa mutta valovoima ei pienene. Kroppirunko on kuin telejatke, joka ei syö valoa kuten yleensä telejatkeet syövät sitä 1 tai 2 aukkoa. Ko. 300mm telen käyttäytymistä on ollut helppo seurata kuvattaessa samaa kohdetta 5dmk2 ja 7d rungoilla. Loppujen lopuksi käyttötarkoitus ratkaisee millaista kalustoa on tarkoituksenmukaista ja syytä käyttää.
Vs: d7000 vs d700 Kroppirunko ei toimi kuten telejatke. Kroppirungon tuottama kuva on rajattu osa isomman kennon tallentamasta kuvasta. Tässä esimerkki wikipediasta (Crop factor - Wikipedia): <IMG src="http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/80/Crop_Factor.JPG/600px-Crop_Factor.JPG"]</IMG> Punainen laatikko on esim. 35mm kennolle tallentunut kuva ja sininen laatikko samalla polttovälillä kroppikennolle (1.5x) tallentunut kuva. Telejatkeet muuttavat objektiivin polttoväliä ja suurennosta kun taas kuvan rajaaminen ei sitä tee. Illuusio suuremmasta suurennoksesta johtuu siitä, että saman sukupolven kroppirungoissa on tyypillisesti suurempi pikselitiheys kuin 35mm kennolla varustetuissa rungoissa. Jos molempiin kennoihin lyö saman kokoisia pikseleitä esim. 10Mpix kropissa vs. 24Mpix täyskennossa, niin kroppi ei tuo yhtään lisää suurennosta vaan täsmälleen saman tuloksen saa 24Mpix kuvaa rajaamalla.
Vs: d7000 vs d700 Suhteessa rajaukseen asia on noin, mutta hmm. Kroppikenno muuttaa objektiivin kuvakulmaa, kuten näkyy edellisen viestin sinisestä ja punaisesta rajauksesta. Sama asia tapahtuu jos täyskennokameraan asennetaan 1,5 (Canonissa 1,4) telejatke. 50mm objektiivin kuvakulma muuttuu 75 tai 80 milliseksi. Kameran kenno toimii aina samalla tavalla ja kuvaa voi jälkikäteen rajata megapikseleiden suomissa rajoissa. Telejatke syö valoa Canonissa 1 ja Nikonissa 1 1/3 aukkoa, kroppikennossa valohäviötä ei ole. Tämä oli se pointti.