mitähän tuo mahtaa tarkoittaa.. En keksi. Mulla on Sonyn a100- ja 200 rungoissa tollaiset "D-R off, D-R, ja D-R+" vaihtoehdot, mutta en saa selville, mitä ne tekee.
Vs: D-alueen optimointi Näissä jutuissa voisi tallettaa johonkin vakiovastauksen, johon viitata: RTFM (read the fucking manual). Mitähän se olisi suomeksi... LSVK? Villi arvaus voisi olla Dynamic Range optimization, tarkoittanee valotuksen soivittamista siten, että sekä vaaleat että tummat sävyt mahtuvat toistoalalle. - tai sitten ei, RTFM.
Vs: D-alueen optimointi A-satasen ohjekirjan sivulla 43 lukee näin: "Kamera analysoi kuvausolosuhteet ja korjaa automaattisesti kuvaa kuvanlaadun parantamiseksi." Siellä on myös lisätietoja noista asetuksista.
Vs: D-alueen optimointi sepä tässä kun molemmat olen hommannut käytettynä eikä manuaaleja ole. Mutta kiitos!
Vs: D-alueen optimointi Nykyään moni valmistaja jakelee manuaaleja netissä. Joskus niitä ei löydy oman maahantuojan sivuilla, mutta usein firman USA:n saitilta. Tässä esimerkiksi: tapauksessahttp://esupport.sony.com/US/perl/model-documents.pl?mdl=DSLRA100
Vs: D-alueen optimointi Täältä saat suomenkielisen manuaalin: http://www.sony.fi/product/dsb-body/dsl ... tab/manual"]http://www.sony.fi/product/dsb-body/dslr-a100/tab/manual
Vs: D-alueen optimointi Vilaisematta tuota manuaalia niin todetaan kuitenkin se, että myös manuaalien kertoma tieto voi olla vähäistä tai jopa käännösvirheiden takia erittäin omituista. Tuossa lainauksessa mainittu "Kamera analysoi kuvausolosuhteet ja korjaa automaattisesti kuvaa kuvanlaadun parantamiseksi." ei ainakaan allekirjoittaneelle kerro yhtään mitään. Samanlaisia "aijaa" -tason opastuksia on kyllä ollut parin omankin kameran ohjeissa. On ollut pakko turvautua googleen tai suosiolla jättää jotain asetusta käyttämättä kun ei saa selville että mihin se vaikuttaa ja mitä sen pitäisi vaikuttaa.
Vs: D-alueen optimointi Sonyn D-R on suunnilleen sama kuin Nikonin D-Lightning ja ne ovat suunnilleen sama kuin Raw-konverttereiden Fill Light -säätö tai Photarin Shadow/Hightlight -säätö. Kameran kenno saa talletettua enemmän dynamiikkaa kuin JPEG:iin mahtuu. Kuten Raw-kuvaajat tietävät, saa kuvan tummasta päästä esille yksityiskohtia kun toistokäyrää avaa sieltä. Kamera tekee näissä toiminnoissa samaa, lisää tummien kohtien valoisuutta saadakseen kuvaan näkyviin enemmän yksityiskohtia. Toiminto on hiukan kehittynyt alkuperäisistä systeemeistä sillä, että kamera "katsoo" kuvaa, analysoi sen valoisuutta ja tekee säätöä sopivasti, mahdollisuuksien mukaan myös valoisassa päässä. Varmaan ihan hyvä toiminto ulkovalossa JPEG-kuvaajalle. Raw antaa mahdollisuuden säätää asian täysin oman halun mukaan.
Vs: D-alueen optimointi Raw-kuvaajan kannattaa välttää näitä tummia ja/tai vaaleita alueita muokkaavia asetuksia erityisesti, jos kamera leipoo ne raw:n sisään. Silloin jälkikäsittelymahdollisuudet kapenevat. Muutenkin ne vääristävät histogrammin antamaa informaatiota. Jpeg kuten Olli sanoo. -p-
Vs: D-alueen optimointi Muokkaavatko jotkut kamerat ihan sitä raakaa kuvadataa vai onko kyseessä jonkinlainen mukana kulkeva metadata, joka antaa RAW-muuntoon ohjeistusta? Ja minkä merkin kameroilla on moista tapaa?
Vs: D-alueen optimointi Kyllä käsittääkseni esim. Canon 5D Mark II:n highlight optimization (tai mikä se olikaan) muokkaa suoraan raakadataa.
Vs: D-alueen optimointi Jos se "D-light" vaikuttaa myös raw-tilassa, niin kyllähän se silloin välttämättä noin tekee. Itse en moisia automatiikkoja ole käyttänyt sillä sama hoituu tietsikalla aika kätevästi.
Vs: D-alueen optimointi Käsittääkseni Nikonilla jos D-lightning on päällä jo kuvatessa, se vaikuttaa valotukseen. Eli kuvan valotusta vähennetään ja laitetaan tummaan päähän filliä enemmin ja keskialueelle vähän vähemmin. Näin kokonaisvalotus säilyy samana, mutta molemmista päistä on saatu "pelastettua" hieman. Aivan samaan ei pelkällä jälkikäsittelyllä pysty. Mikä on poltettu on poltettu ja sitä ei saa takas. Eipä tule juurikaan käytettyä. Ehkä pitäisi joskus perehtyä jpg:n optimointiin kameran asetuksilla.
Vs: D-alueen optimointi Tuntuu kummalta. Se fillihän laitetaan (kamera laittaa) joka tapauksessa vasta sen jälkeen kun kuva on kennolle valotettu. Eikö? Siis jos kennon rajat on ylitetty, ja tumma jäänyt umpimustaksi, niin ei ole dataa jota muunnella.
Vs: D-alueen optimointi Näissä uusimmissa D-optimoinneissa kamera sorkkii jo herkkyyksiä ja jopa valotusta. Näkee esimerkiksi siitä, että Canon ei suostu käyttämään kaikkia herkkyyksiä kun Highlight optimization on päällä. Kameran automatiikoissa on kyse pitkälti siitä, haluaako antaa kameran kuvata vai kuvaako itse. Joskus kamera auttaa nopeudellaan, joskus sen arvaukset menevät sitten pieleen.
Vs: D-alueen optimointi Miten ja miksi sellaista sörkkimistä tapahtuu, ihmettelen. Olen jotenkin ymmärtänyt, että kennon valotus ja sen loppuminen ja datan lukeminen on tavallaan yksi toimenpide, johon on nuo parametrit valotusaika ja herkkyys eli vahvistus. Sieltä sitten tulee semmonen data kun tulee ulos, kun se sitten luetaan ulos. Ja sehän tulee sitten digimuodossa AD muuntimelta, jonka jälkeen sitä dataa voi käpistellä miten tahansa huvittaakin. Jos on jotain tämmösiä sörkkimisiä, niin eikös sen sitten pitäisi tapahtua ennen tuota AD muunnosta, eli analogipuolella jotenkin? Aika rankkaa teknologiaa. Onko se nyt niin että se RAW on suoraan tavallaan data mikä AD muuntimelta tulee? Siinähän voi sörkkiä jos ei ole, mutta en ymmärrä miksi sörkittäisiin, eihän se sitten enää ole RAW, eikä sillä kai saavutettais mitään hyötyä? Toinen juttu on, jos kamera vaikka valottaa useammin ja yhdistää niistä jonkun HDR RAW:n? Ei kai mikään semmosta mene tekemään? Ihan eri juttu on sitten, jos kameran pitää tehdä jpeg. Siinä sitten pitää käpistellä dataa vaikka sun kuinka, ja kaikenlainen D-R-lightning ja lighting tulee kysymykseen.
Vs: D-alueen optimointi Mysteerin avain on se, että viisailla japanilaisilla on nykyään kennoja, joissa voi säätää yksittäisen sensorin herkkyyttä. Eli vaikuttaa siihen raakadataan tapeen mukaan varjoja herkistäen ja huippuvaloille herkkyyttä laskien, jotta dynamiikka on siellä suurin.
Vs: D-alueen optimointi Ai yksittäisen pikselin? Se on todella rajua teknologiaa! Onko muuten tässä syy siihen, kun juuri ihmettelin dxomarkin dynamiikan käppyröitä katsellessani, että on kahdenlaisia kennoja: Toisissa se vaan laajenee ja laajenee (log-log plotissa lineaarisesti) kun mennään matalampiin herkkyyksiin. Sitten valtaosassa alue saturoituu jollekkin tasolle. Näitä parempia on esim Pentax k5 ja uudemmat nikonit. NIistä löytyy jo melkein 15 aukon alue!! Canonit jää saturoituu 11 aukon tietämille.
Vs: D-alueen optimointi CMOS-kennon tärkeä etu CCD-kennoon on (on aina ollut) se, että dataa voidaan käsitellä per pikseli suoraan raudassa. -p-