Tervetuloa kameralaukkuun!

Pääset mukaan keskusteluihin rekisteröitymällä.
Register Now

croppikerroin ja valovoima

Keskustelu osiossa 'Digikuvaus' , aloittajana harril, 1 Joulukuu 2009.

  1. harril

    harril Member

    253
    0
    16
    Minua on hiukan askarruttanut tuo PEN:in kaksikertainen croppi ja miten se vaikuttaa valovoimaan. Jos on 21mm 1:4 valovoimainen obiska, niin onkos se sitten kamerassa 42mm 1:8 vai 42mm 1:4 Jotain optiikasta olen kyllä lukenut, mutta tästä en ole saanut selvyyttä. Onkos joku teistä rikkiviisaista selvillä tästä?
    terv. Harri
     
  2. nomad

    nomad Well-Known Member

    10 349
    167
    63
    Vs: croppikerroin ja valovoima

    Eipä se kroppikerroin valovoimaan mitään vaikuta. Pienelle kennolle tulee kyllä vähemmän valoa kuin isolle, pinta-ala kun on pienempi, mutta valovoima on objektiivin ominaisuus.
     
  3. Vs: croppikerroin ja valovoima

    Ei se kroppaus vaikuta myöskään polttoväliin. Eli se on edelleen 21/4 :).
     
  4. Frank

    Frank Active Member

    7 249
    1
    38
    Vs: croppikerroin ja valovoima

    Croppaus = rajaus. Tekee saman ku leikkaisit isomman kennon kuvasta reunoja pois. Mitään muuta se ei muuta, itse se ero kamerassa, ei siis muuta f-lukua.

    Sen se kyllä tekee, että usein joudut zoomaamaan laajemmalle. Yleensä halvoilla zoomeilla se tarkoittaa, että valovoimaa voi saada jopa vähän lisää käyttöön.

    Myöskin syväterävyyksiin toi kennon pienyys vaikuttaa tavallaan. Kun polttovälin on pakko olla lyhyempi, jotta kuvakulma saadaan sopivaksi (verrattuna samaan tilanteeseen isommalla kennolla), niin syväterävyys pitenee. Siksi vaikkapa 20/1.7 ei tuota ollenkaan samanlaista jälkeä kuin vaikka kinokennolla 40/1.7.

    Suljinajat ovat kuitenkin samalla aukolla ja samalla herkkyydellä ihan vastaavat.
     
  5. Vs: croppikerroin ja valovoima

    Ja jos eivät ole ihan samat tehtäessä vertailutestiä niin ero voi selittyä sillä, että sama kakkula vinjetoi enemmän isommalla kennolla eli tummuminen nurkkia kohti mennessä ei ole niin suurta pienemmällä kennolla.
     
  6. Nappe1

    Nappe1 Member

    651
    0
    16
    Vs: croppikerroin ja valovoima

    Ja Micro4/3 ei croppaa. objektiivien piirtoympyrä kattaa vaan sen kennon alan. Muutenhan kinoputkikin on croppiputki, koska se piirtää vaan läiskän 6x7 alalle. 4/3 ei sekään croppaa Olyn tai Panan putkilla, mutta Sigman 4/3 putket ovat joko DX/EF-S  varianteista sovitettuja tai sitten kinokoosta, jolloin ne kyllä ovat croppiputkia.

    polttovälikään ei tosiaan muutu, mutta näkymä/kuvakulma (field of View) sitä vastoin kylläkin.

    ja mitä tulee valovoimaan niin siihen ei tosiaan kuvapinta-alan muutos vaikuta millään tapaa. Syväterävyyteen kylläkin, 4/3 ja Micro4/3 omaa 2 aukkoa enemmän syväterävyyttä, joten aukolla F2.8 saa saman valotuksen kuin kino- tai vaikka keskarikoon systeemissä, mutta syväterävyyttä on tosiaan yhtä paljon kuin kinokoon systeemissä olisi aukolla F5.6 (muotokuvaajalle huono, arkkitehti- ja maisemakuvaajalle hyvä juttu.)
     
  7. Vs: croppikerroin ja valovoima

    Pelkkää retoriikkaa, tuolla tavalla ajateltuna ei dx kenno ja dx objektiivikaan croppaa.

    Tämä kinovastaavuus on kyllä todellakin aika kaukaa haettua, suurin osa sitä ahkerasti itselleen "eduksi" käyttävistä ei edes ole koskaa pitänyt hyppysissään kinokameraa. Silti he saavat massiivisia telejä, kunhan vertaavat johonkin "huonompaan" ;-) Miten kummassa filmiaikana tultiin toimeen ilman 6x6-vastaavuutta? Olisihan se hienoa jos ammattiväkikin puhuisi 0,7X kertoimistaan?

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/95/SensorSizes.svg
     
  8. Nappe1

    Nappe1 Member

    651
    0
    16
    Vs: croppikerroin ja valovoima

    ei croppaakkaan. ongelma on nimenomaan siinä että puhutaan "croppirungosta" vaikka itsessään mikään runko ei kyllä croppaa. Sitävastoin tietty objektiivi / runko yhdistelmä voi sitä tehdäkkin.

    Sinällään koko kinovastaavuus on täysin absurdi, ihan kuten totesitkin. JOS ollaan aivan eksäktejä, niin "kinokoko" on itseasiassa se mikä tunnetaan puolikinona nykyään. (leffakamerassahan filmi juoksee pystysuunnassa, kun taas (useimmissa) still kameroissa se kulkee vaakasuunnassa.) puoli vuosisataa sitten (EDIT: taitaa kyllä olla lähemmäs 3/4 vuosisata aikaa...) puhuttiinkin single frame ja double frame koista, joista jälkimmäinen yleistyi enemmän ja jossakin vaiheessa sai kutsumanimen "kinokoko" vaikka onkin itseasiassa pinta-alaltaan 2 kertaa suurempi, kuin mitä elokuvien 35mm filmille valottava ruutu.

    Näin ollen esim Nikonin DX on tosiasiassa alkuperäisen kinokoon kokoinen ja FX on jo nk. Double frame.
     
  9. harril

    harril Member

    253
    0
    16
    Vs: croppikerroin ja valovoima

    Kiitoksia neuvoista
    Toi kuvakulma ja syväterävyys taisi olla just ne asiat mitkä oli mielessä mitä mielessäni vertailin. Tarkoitus olisi ostaa omaan peniin kittilasin kaveriksi jokin korkealaatuisempi kakkula. Mielessä on 20mm 1,7 lumix tai vaihtoehtoisesti jokin manuaalilasi
    Harri