Laakoja on tullut kehiteltyä altaissa. Toimiihan tuo, ja monet vannovat vain allaskehityksen nimiin. Miinuksina on tullut havaittua lähinnä se oleelinen: pitää tehdä kaikki täysin pimeässä. Myöskin turhan suuret altaat (mulla pienimmät ovat 18x24cm) hankaloittavat filmipakan koossapitoa jos kehittää useamman kuin yhden negan kerrallaan. Ja ainainen pelko on tietysti naarmuuntuminen jota saa tosissaan varoa. Siksi olen miettinyt ratkaisuna siirtymistä joko "dippausmalliin" joko käyttämällä CombiPlan -purkkia tai jotain muuta vastaavaa ratkaisua. Tosin noista combiplan on selvästi halvempi ja sitä on mahdollista käyttää perinteisen rullafilmipurkkien tapaan valossa ja agitoinnin voi itse päättää haluamakseen. Vaan entäs jobo? Malleja tuntuu olevan hirmuisesti ja aika epäselväksi on jäänyt filmin laitto spiraalille + kemikaalimäärä. Samoin jobojen soveltuvuus muuhun kuin jatkuvaan pyöritysliikutteluun kyljellään. Toki liikutukseen äkkiä värkkää jonkun moottorin tai veivin... Jobot ovat myös aika hinnakkaita.
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa Eipä oikein kerännyt tuulta purjeisiinsa Jotenka päädyin toistaiseksi ratkaisuihin: - Löysin viimeinkin riittävän pienet altaat, joten allaskehitys tulee säilymään, varsinkin minimaalisissa liikutteluissa ym. prosesseissa - Sain halvalla tuubin josta voi virittää tuubikehittimen (tosin olisihan sitä voinut käyttää yhden negan kanssa vaikka tarpeetonta Hama tms. kino/rullafilmipurkkia.. Halvempaa kuin joboilu - Sain hankittua sekä manuaalisen että moottoroidun Paterson Orbital -kehityskoneen. Näillä on hyvä kehitellä jotain tietynlaisia agitointeja tarvitsevia tai jatkuvaa liikuttelua valoisassa (jos tuubipurkkiin ei jaksa virittää sähköistä pyöritintä). Lisäksi mulla on hyvä optio "räkki + purkki" kehitykseen (eli dippausmalli). Eli kaikki tavat tulevat katetuksi. Enköhän siitä löydä ajan myötä omat suosikkini. Saa nähdä väheneekö altaan suosio vai huomaanko että allas on sittenkin se oikea tie?
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa Tein combiplanissa aukinaisena pimeässä, kun vielä tein. kiva kun sai olla pimeessä (hullut rauhottuu) ei tullu mitään virtausjälkiä kemioita kuluu maltillisesti pidike on helvetin kätsy keskeyte ja kiinnite isommas purkissa kun niitä voi kulua enempi. ps. näytä jotain largeformat kuvias - linkki?
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa Yksi tapa lisää (jollei tuo mainitsemais tuubikehitys tarkoittanut juuri tätä?) on tehdä kasa putkia jotka ovat päistä auki (eli vaatii kehityksen pimeässä) ja näitä putkia sitten pyörittelee altaassa. Tuosta juttua esim. Tray Processing in Tubes. Ja ihmisille, jotka ihmettelvät mistä pirusta nuo puhuvat, vertailun vuoksi useamman HP Combi-Plan tankin dip-n-dunkkia kuvilla varustettuna Developing 4X5 Sheet Film: An Alternative Method (valot pitäisi tietysti olla poissa .
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa No Combi-Planit on kyllä ihan kätevät, enkä kyllä itsekään ole ymmärtänyt niiden kansien tarkoitusta. Paljon helpommin käy tuolla tavalla dippaamalla. Jobo on silti aivan ehdoton noissa hommissa. Kemioiden kulutus on pientä ja filkan lataaminen helppoa. Pyöritelläkin saa ihan päivänvalossa (mä kyllä viihdyn kanssa siellä pimeässä paremmin, on jotenkin seesteisempi tunnelma). Ongelmana mulla on noissa kaikissa se, että negakoko on nykyään 5x7 ja siihen en ole löytänyt kumpaakaan tarviketta, joten altailla mennään täälläkin.
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa Mulla on käytössä jobo. Ainut saatavilla oleva jobon setti taitaan olla 2509 -spiraalit 2500-sarjan tankissa, kuten minullakin. (Muistaakseni sinullakin oli vain 4x5 -koon laakalle tarve) Mustavalkoisella kääntelen purkkia käsin, kuten muillakin filmeillä. Ainut ikävä puoli taitaa olla nestemäärä, joka yhdelä spiraalilla on noin 1,2l. Jälki on ollut mun makuun ok täydellä spiraalillakin ja kehite on kuvauksen vaivaan nähden niin halpaa, ettei isokaan nestemäärä häiritse minua. Useammalla spiraalilla alkaa purkille tulla tietysti painoa ikävän paljon.
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa Mä kehittelin alkujaan koulussa, ennen kuin sain koneen toimintakuntoon, ihan vaan pöydän reunassa pyörittämällä edestakaisin tuossa 2500-sarjan purkissa. Siitä on sitten eri koulukuntien mielipiteitä, että mitä tuo jatkuva agitointi tekee kontrastille ja muulle, ja miten sitä pitäisi kompensoida. Mä vain vähensin ajasta 15% ja säädin jyrkkyyden suurennuskoneessa. Ihan tyytyväinen olin lopputulokseen.
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa ei kai ne maksa kuin 50-100e ,helkatin kätevä,itse lärään 1,5 l nesteessä pyrolla aika paljon ,10 ml a ja b purnukasta semistand kehityksellä,tosi helppo laittaa spiraalille,yleensä 4 kpl ,altaista ei ole juuri kokemusta.
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa jobot tuntuivat vaikeilta koska malleja on paljon ja tiedon etsiminen purkki + spiraaliyhteensopivuuksista tyolasta. Lisaksi hinta kuitenkin on suuri tuubi-purkiksi. Tosiaan, kuten joku taisi mainitakkin taalla niin muoviputken patkista saa hyvat BTZS-uskonnon harjoittajien kayttamien BTZS-tuubien kloonit... Ja melkein purkki kuin purkki kelpaa jatkuvaan pyorittelyyn. Isoon vain saa enemman filmeja. Allaspuoli sai uutta boostia kun viimeinkin loysin 13x18cm altaita. Halpoja ja tarpeeksi pienia jottei filkat lahde vaeltelemaan ja agitoinninkin voi tehda kahden altaan menetelmalla pakan lapikaynnin sijasta.
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa Jobon yhteensopivuudet ovat laakalla helppoja. Tarjolla on vain 2509 spiraalia (n-kirjain perässä uudemmissa). Ne sopivat vain 2500-sarjan tankkeihin. 2521/2523 vetää yhden spiraalin, 2551/2553 kaksi spiraalia, tätä isompiin on mulla harvoin tarvetta. Vanhempia eksoottisuuksia on toki olemassa (harvinaisia), niille sopii muukin kuin 2509:n 4x5/9x12cm koko, mutta kukapa haperoa antiikkimuovia enää kaipaa. 2500-sarjan speksejä vaikka täältä: http://www.jobo.com/web/2500-Series-Tanks.337.0.html Kääntelykehityksessä voi käyttää myös 1500-sarjan spiraaleja laakan ohessa (sama keskitappi molemmissa). Pyöritettäessä pienempi spiraali pakottaisi toki nestemäärän lisäykseen.
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa Piripintaanko sä sen purtilon lataat? Lues manuaali tai kato nestemäärät purtilon pohjasta niin tulee helpotusta tohonkin. Tosin Rodinalilla jos pelaat niin pitää laskeskella vähän filkan pinta-aloja, jos ja kun 270 ml Rodinalia suhteella 1+50 riittää juur kehittämään yhden 36 kuvaisen kinarin. Jobon kanisterissa, mihin menee 6 kpl 4x5 laakoja, pitää laittaa enempi lientä, kuin valmistaja ilmoittaa.
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa Noiden mainittujen pikkupurkkien lisäksi Jobolla on myös Expert-rummut: http://www.jobo.com/web/Expert-Drums.338.0.html Melko kalliita, mutta hintansa väärtejä jos paljon kehittelee. Minulla on malli 3010, jolla kehittää 10kpl 9x12/4x5" -laakaa about litran kemialla. Esim. PMK Pyro toimii tuossa rummussa oivallisesti. EDIT. korjasin mallinumeron
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa Onko noin? Olen kehittänyt liudan kinoja ja rullafilmejä rodinal 1:100 ja 1:200 -suhteilla. Kinossa kokonaisneste oli 300ml ja rullassa 500ml. Ei mitään ongelmia, hyvin kalibroitu zonetuskin vielä. Filmeinä APX-100 ja APX-25. Eikös joskus rodinalin ohjeissakin ollut vielä kehitysajat 1:200 -suhteelle? Nykyäänhän ei ole kuin 1:25 ja 1:50 -suhteille, vaikka yhä käytän sitä vain 1:50 ja 1:100 -suhteilla.
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa Ei. Matematiikka tuotti vaikeuksia. Muistelen, että yksi 36 kuvan kinofilkka vaatii minimissään 3 ml raakaa Rodinalia, että filmi kehittyy täysin. Korjaan aiemman kirjoitukseni muotoon: "Tosin Rodinalilla jos pelaat niin pitää laskeskella vähän filkan pinta-aloja, jos ja kun 300 ml (270ml) Rodinalia suhteella 1+100 (1+50) riittää juur kehittämään yhden 36 kuvaisen kinarin. Jobon kanisterissa, mihin menee 6 kpl 4x5 laakoja, pitää laittaa enempi lientä, kuin valmistaja ilmoittaa." Jobon 2500 -sarjan yhden spiraalin kanisterissa ilmoitetaan 270ml kehitettä/6laakaa, joka on siis liian vähän Rodinalia kehitteessä 1+100 suhteella. Koitin kaivella dokumenttia tuosta 3ml:n minimimäärästä Rodinalia , mutta en löytänyt. Jos sulla on 36 kuvan kinofilkka kehittynyt normisti 300 ml nestemäärällä suhteella 1+200 (1,5 ml Rodinalia + 300 ml vettä) niin käsitykseni ei näjemmä pidä paikkaansa. Pahoitteluni paskan puhumisesta ja väärien uskomusten levittämisestä. EDIT: kaivelin interneettiä ja löysin keskustelun, missä referoitiin Agfan speksejä. Niissä suositeltiin yhdelle kinofilmirullalle sekoitussuhteella 1+100 miniminestemääräksi 250ml, minkä perusteella raakaa Rodinalia tarvittaisiin 2,5ml/kinofilmirulla. 4 kpl 4x5" laakojen pinta-ala on sama kuin 36 kuvan kinarissa. Tällä matematiikalla Jobon 2500 -sarjan yhden spiraalin tankin nestemäärä Rodinalilla pitäisi olla 375ml suhteella 1+100, jos kehittää 6 laakaa kerralla. Tankin kyljessä ilmoitetaan miniminestemääräksi 270ml kuudella 4x5 laakafilkalle.
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa Joo, tämä Rodinal on vähän mysteeri. Muistan kyllä kuinka silloin... 15-20v sitten luin paljonkin lehdistä tuosta 1+200 -suhteesta ja melkein voisin syödä hattuni, jollei Agfan papereissa silloin lukenut kehitysaikoija myös 1+200 -suhteelle. Sen kyllä muistan kun joskus -95 tai -96 tienoilla nettikeskusteluissa törmäsin tietoon, ettei Agfa enää suosittele 1:100 laimeampia suhteita. Pengonpas vähän vanhoja laatikoita...
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa No pengo. Voihan 1+200 suhteella ilmoittaa kehitysaikoja, mutta jos tuo mun käsitys on totta niin silloin siinä yhteydessä olisi ilmoitettu minimi nestemääräkin. Toivottavasti vastaus löytyy sun arkistosta. Webistä ne datasivut on kadonneet.
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa Ei kyllä löytynyt kunnon vastausta Vanhin Agfan tietolehtinen on näköjään vuodelta -96. The Film Developing Cookbook sanoo että vaikka Rodinal tuli markkinoille 1881, vasta 1950-luvulla keksittiin sen toimivan mikro-kontrastia kasvattavana kehitteenä suurilla laimennoksilla. Brett Weston ja Henry Gilpin muiden muassa käyttivät suhdetta 1:100 Agfa 25-filmillä loistavin tuloksin - vaikka Agfa ilmoittaakin kehitysajat vain 1:50 -laimennussuhteelle asti. Joten vain lisää kysymyksiä heräsi ??? Kirjassa New Zone System Manual (White, Zakia, Lorenz) on sivulla 123 taulukko jossa on erilaisia ohjeellisia kehitysaikoja. Siinä on N-kehitykselle AP-100 -filmille annettu Rodinal 1:200 ja EI:ksi 50. Liikuttelu kerran kahdessa minuutissa. Mun omista ZS-kalibrointipaperien jämistä löytyi yksi jossa on haettu N-2:sta 1:200 -suhteella ja vähäisellä liikuttelulla. Nyt kun teoriaa taas selailin, niin takana suuriin laimennuksiin on ollut se, että jos negassa sävyalan ala- ja keskiosa ovat täysin kohdallaan mutta yläosa ei, niin silloin kehitteen laimennussuhteella voidaan korjata asiaa. Törmäsin väitteeseen, että kehitteen laimentaminen loiventaa aina yläsävyjen toistumista vaikka kehitysaikaa kasvatettaisiinkin. Mielenkiintoista sinällään, onko tuossa nyt kuitenaan 100% fakta vai onko kyse siitä että asia on lähtenyt liikkeelle esim. Rodinalin ylilaimentamisesta ja sitä kautta huippuvalojen loiventumisesta?
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa Tässä olis kameralehden Rodinal juttu 60 luvulta, toivottavasti saa selvää. Toi Jobo 3010 on erinomainen laakarumpu, voi myös pyöritellä pöydällä, kun laittaa shamppanjapullon korkin tulpaksi tai jonkun muun tilkkeen.
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa Piripintaanko sä sen purtilon lataat? Lues manuaali tai kato nestemäärät purtilon pohjasta niin [/quote] Jep, melkein piripintaan laitan silloin kun kehitän käsin kääntämällä purkin silloin tällöin ylösalaisin. Noin 1,2l on nestekulutus silloin. 270ml ja semistand tuottaisi vain raidan laakan toiseen reunaan. Jos käytetään pyöritystä (cpp ja vastaavat tai käsin kyljellään pyöritellen) riittää paljon pienempi määrä tietysti. Rodinalin suositeltu minimimäärä kehitteelle on aika ihmeellinen. Mulla toimi kokeiltaessa 500ml 1:200 laimennosta mainiosti kahdelle kinolle. Tämä on 1,25 ml/filmirulla kehitettä. Mun kehityksissä ei tosin haeta Agfan ohjelehtisen mukaista hurjaa kontrastia.
Vs: Laakafilmin kehitys (jobon) purkkissa vs. altaassa Pyörivän purkkivirityksen ja altaitten (nyt voi käyttää kahden altaan menetelmää joka on helpomi), on postissa tulossa patersonin orbital Sillä moottoroidulla vatkaimella voi sitten tehdä tasalaatuista ja samana manuaaliversiolla noita vähäisen liikutuksen juttuja päivänvalossa.