Kun nyt täälläkin on tullut jonkin verran keskustelua elokuvaamisesta ja kaitafilmistä pistetäänpä tänne pieni faq:n kaltainen johdanto aiheeseen. Kaitafilmit, mitä ne ovat? Kaitafilmillä viitataan elokuvafilmiin, joka on kapeampaa kuin 35mm elokuvafilmi. Tämän termin alle siis asettuvat seuraavat formaatit (pienimmästä aloittaen): 2x8mm, super-8, double super-8, 9.5mm ja 16mm. 2x8mm 16mm leveä filmi, joka kuvataan kamerassa kahteen kertaan (käännetään välissä) ja kehitettäessä leikataan kahtia. Kapein filmi, kuva-ala myös pienin. super-8 (Fuji: single-8, tosin erilaisessa kasetissa) 8mm filmiä, jossa eri perforaatio kuin 2x8mm filmissä. Laajempi kuva-ala. Toimitetaan muovisissa kaseteissa (15m filmiä). Kasetti kameraan, kuvataan, kehitetään. Ei filmin asettelua kameran sisällä, tosi helppo ja nopea järjestelmä. Laaja filmivalikoima. double super-8 Kuin 2x8mm, mutta super-8:n perforaatioilla. 9.5mm Tätänykyä erittäin harvinainen formaatti, lähinnä esityskäyttö. 16mm Pitkiin elokuviinkin kelpaava formaatti. Nykyään usein filmissä vain toinen reuna perforoitu ja kameroiden kuvaporttia viilattu niin että toinen reuna saatu kuva-alaksi käyttöön, tätä kutsutaan super16:ksi. Miksi kuvata kaitafilmille? Käyttötarkoituksia on useita. Monet haluavat katsoa elävää kuvaa filmiltä projisoituna. Tähän kelpaavat kääntöfilmit (eli reversal l. dia). Vaikka ruutu on etenkin 8mm koossa pieni, kuvasta toiseen vaihtuva rae tekee projisoitavasta kuvasta tarkemman kuin pysäytyskuva. Toinen yleinen käyttötarkoitus on kuvata filmille ja saada filmillekuvaamisen edut (modernin elokuvafilmin sävyntoisto, dynamiikka jne) ja se "aito filmlook". Filmitekniikan huiman kehityksen vuoksi moderni Kodakin Vision3 nega super-8 koossa vastaa 16mm raetta ja tarkkuutta parin vuosikymmenen takaa ja vastaavasti 16mm koossa 35mm elokuvafilmiä. Superkasille juuri ilmestynyt Vision3 50D lienee tästä paras esimerkki. Skannaamalla filmin tarpeeksi tasokkailla laitteilla irtoaa siitä paljon. Toki jotkut käyttävät esimerkiksi superkasia tavoitellakseen tiettyä aikaa elokuvissaan -- siinä auttaa pieni ruutu, jolle kaikki piirtyy vähän unenomaisemmassa muodossa kuin isommille formaateille sekä superkasin hieman heikompi kuvanvakaus kasetin oman muovisen pressure platen vuoksi (pienempi ongelma 2x8mm ja double super-8 formaateissa kameran oman metallisen pressure platen vuoksi, 16mm puhumattakaan...). Kuvaa joo, entäs ääni? Pitää nauhoittaa erikseen. Aiemmin oli kameroita joissa on tuki äänelle, mutta äänifilmiä ei enää valmisteta. Huomaathan myös, että monet kamerat ovat melko äänekkäitä ja lukuunottamatta 16mm ammattilaiskameroita kameroissa ei yleensä ole kidelukittua moottoria (=> huulisynkka ei ihan täydellinen, vaikka kuvanopeus olisikin 24, voi vaihdella). Mistä liikkeelle? Super-8 on aloittelijalle helpoin vaihtoehto. Filmiä saa helposti tilaamalla Saksasta (www.wittner-kinotechnik.de) ja kameroita löytyy runsaasti Ebaystä ja jopa huutonetistä. Kameraa valitessaan ei kannata kuitenkaan ostaa ihan mitä tahansa, nykyään saa laadukastakin halvalla. Jos ei ihan vain kotifilmiä retrohengessä halua kuvailla, kannattaa kiinnittää seuraaviin asioihin huomiota: - Kameran objektiivi (yleensä kiinteä zoom) - kuvanopeudet, löytyykö 24 k/s? - onko manuaalista valotusta? - mitä filmiherkkyyksiä kamera tunnistaa vai ovatko itse asetettavissa? Suositeltavia kameroita ovat: Canon 1014 XL-S, Canon 814 XL-S, Nikon R10, Nikon R8, Canon 1014 Electronic, Canon 814, Canon 518, Nizot. Kalleimpana ja edistyksillisimpinä Beaulieut, paitsi 1008 -- tosin saattavat kaivata huoltoa, jonka jälkeen ovatkin sitten huipputasoa (vaihdettava optiikka, kuvanopeuksia runsaasti jne). Yhdelle kasetille menee 24 k/s nopeudella noin 2½ minuuttia matskua, 18 k/s nopeudella 3 min 20 sek. Ihan halpahan tämä harrastus ei siis ole jos on tottunut videokameralla kaiken dokumentoimaan... Jos projisointi kiinnostaa, voi ostaa kääntöfilmiä (värissä Ektachrome 100D löytyy vielä, Wittner myy myös Velvia 50:stä, mustavalkoa löytyy montaa eri merkkiä). Projektoreita on runsaasti kaupan, näissäkin kuitenkin eroja esim kuvanopeuksissa. Jos taas digitointi ja leikkaus tietokoneella siintää silmissä, kannattaa ostaa negafilmiä ja kehityksen jälkeen filmit lähetetään johonkin firmaan skannausta varten. Pidempiä latinkeja saa taas puolestaan ei-kasetillisissa formaateissa: 2x8mm, double super-8 ja 16mm. Riippuen kamerasta kasimillisissä suurin lataus on 30,5 metriä ja 16mm koossa 122 metriä, jolloin käännettävälle kasimilliselle menee kääntämättä 5 minuuttia (ja sitten toiset samanlaiset) ja 16mm kakulle 10 minuuttia kuvanopeudella 24 k/s.
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Hyvä juttu! Selkeyttää monen "aloittelevan" kaitafilmikuvaajan ajatuksia. Tuo on totta, että kaitafilmikameraa etsiessä kannattaa satsata laatuun. Yllä mainittujen merkkien lisäksi tuli heti mieleen Nalcom FTL 1000, johon sai adapterilla kiinni kaikki M42 lasit. Objektiivivalikoima on siihen loputon. Harmi vain, että Suomen markkinoilla sen saatavuus on huonohko. Saksan Ebay:ssa niiden hinnat ovat jo korkeampia. Ostaessa kameraa kiinnittäisin huomion etsinkuvaan ja tarkennuksen helppouteen. Monessa kamerassa etsinkuva on pieni ja tarkennustason näkeminen on tuskaista. Kuvattuaan filmikasetin on turhauttavaa huomata, että tarkennus on pielessä...Joihinkin etsimiin saa kiinni suurentavan etsinlinssin, joka helpottaa tarkentamista. Ennen kuvaustilannetta etukäteen tehty käsikirjoitus "synopsis" kannattaa ajatella, koska filmimateriaali on rajallista. Muutama rivi tekstiä ja vaikka käsin piirretty luonnos otoksesta kuvakokoineen.
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Jep, Nalcom on mielenkiintoinen laite: http://www.super8data.com/database/came ... tl1000.htm"]http://www.super8data.com/database/cameras_list/cameras_nalcom/nalcom_ftl1000.htm Listauksesta puuttuvat myös Leican super-8 kamerat, vaikka myös ne ovat hyvin suositeltavia. Niidenkin hinnat ja saatavuus ovat kuitenkin sieltä haastavammasta päästä. Tässä ihan hauska artikkeli superkasi Leicoista ja lopussa kameralla kuvattuja pätkiä: http://www.eoshd.com/content/456/the-le ... ie-cameras"]http://www.eoshd.com/content/456/the-leicina-special-when-leica-made-movie-cameras Laaja kirjasto tietoa eri kameroista jne: Super 8 Film - Super8 - S8 - Schmalfilm
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Mulla löytyy kaapista Agfan Movexoom 6 mos electronic, millaista laatutasoa tuo edustaa? (Etsin on käyttökelpoinen jopa rillien kanssa, mutta leikkokuva antaa eri tarkennustason kuin ympäröivä etsinpinta, väittäisin, että ainakin minun rilleillä tuo leikkokuva on väärässä.)
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Et kai tosissasi väitä, että superkasi on leveämpää kuin tuplakasi? Kuva-ala on 50 % suurempi erilaisen rei'ityksen ansiosta, mutta itse filmi on yhtä leveää (8 mm). [QUOTE> [/QUOTE] 16-millinen on ollut pääasiassa yksipuolisesti perforoitua jo kymmeniä vuosia. Kaksoisperforoidun filmin valikoimat ovat todella vähäiset, koska sille ei ole käyttöä kuin joissain erikoistapauksissa ja todella vanhoissa kameroissa. Super-16 -formaatissa käytetään myös ääniraidalle tarkoitettu osa kuvaa varten. Kameroiden kuvaporttia ei ole "viilattu", vaan kamerat valmistetaan tällaisiksi tehtaalla. Super-16 on ainoastaan kameraoriginaalin formaatti. [QUOTE> [/QUOTE] "Pressure plate", suomeksi filminpaininlevy, oli todella alusta asti superkasin ongelma. Ongelma ei ole kuvan vakaudessa, vaan filmitason paikassa. Kasetin muovinen paininlevy ei kykene pitämään filmiä tarkalleen oikeassa kohdassa yhtä hyvin kuin kameran oma jousitettu metallilevy. Monet kaitafilmaajat olivatkin pettyneitä siirryttyään tuplakasista superkasiin, koska kuva ei ollutkaan yhtä terävä kuin mihin he olivat tottuneet. Single-8 -kameroissa tätä ongelmaa ei ole. ===== Kannatan kaitafilmauksen edistämistä tällä foorumilla, koska digivideon kaitafilmiosio vaikuttaa lähes kuolleelta.
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Leikkokuvan ympärillä oleva etsinkuva on varmaakin ilmakuva kuten kiikarissa. Sitä ei voi käyttää luotettavaan tarkentamiseen silmän mukautumisen takia. Luota siis leikkokuvaan.
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Hups. Olipas tyhmä moka. Sen siitä saa, kun ei ole koskaan normikasia kuvannut. Tottakai, perforaatiosta se laajempi kuva-ala johtuu, ei filmin leveydestä. Korjaanpas. [QUOTE> 16-millinen on ollut pääasiassa yksipuolisesti perforoitua jo kymmeniä vuosia. Kaksoisperforoidun filmin valikoimat ovat todella vähäiset, koska sille ei ole käyttöä kuin joissain erikoistapauksissa ja todella vanhoissa kameroissa. Super-16 -formaatissa käytetään myös ääniraidalle tarkoitettu osa kuvaa varten. Kameroiden kuvaporttia ei ole "viilattu", vaan kamerat valmistetaan tällaisiksi tehtaalla. Super-16 on ainoastaan kameraoriginaalin formaatti. [/quote][/QUOTE] Kaksoisperforoidun filmimateriaalin määrät ovat todella vähäiset, mutta jotkut etenkin ebayssä pyörivät ja saatavilla olevat kamerat sitä edellyttävät. Siksi hyvä tiedostaa. Sitä vastoin mitä tulee superkuustoistaseen ja viilaukseen, lienee hyvä muistuttaa että ei se kyllä alunperin mikään tehdasvalmisteinen ominaisuus ole vaan kameran modaus. Toki uusissa kameroissa jostain noin 80-luvulta asti s16 portti on löytynyt, mutta yhtä useisiin tai useampiin super16 on tehty jälkikäteen. Viilaamalla kuvaporttia / vaihtamalla se koneistamalla tehtyyn laajempaan ja tekemällä tarvittavat muutokset filmirataan filmin naarmuttumisen estämiseksi sekä objektiivin uudelleen keskittäminen. Yhdysvalloissa viime vuosina on myös tehty ns. ultra16 modauksia, joissa objektiivia ei tarvitse keskittää uudelleen. Kuvaporttia on laajennettu molempiin suuntiin, jolloin laajempi kuva-alue muodostuu perforaatioiden väliin. [QUOTE> "Pressure plate", suomeksi filminpaininlevy, oli todella alusta asti superkasin ongelma. Ongelma ei ole kuvan vakaudessa, vaan filmitason paikassa. Kasetin muovinen paininlevy ei kykene pitämään filmiä tarkalleen oikeassa kohdassa yhtä hyvin kuin kameran oma jousitettu metallilevy. Monet kaitafilmaajat olivatkin pettyneitä siirryttyään tuplakasista superkasiin, koska kuva ei ollutkaan yhtä terävä kuin mihin he olivat tottuneet. Single-8 -kameroissa tätä ongelmaa ei ole. [/quote][/QUOTE] Varmastikin näin. Kuitenkin vanhoilla kameroilla muovinen filminpaininlevy on ollut omiaan myös edesauttamaan vakausongelmia. Seurauksena sitten sitä jitteriä. Joskus vuoden 2005 tienoilla tosin liikenteessä oli myös viallisia kasetteja, jotka olivat lähes käyttökelvottomia tämän ongelman vuoksi.
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Tuo Movexoomisi näyttää ihan tasokkaalta. Löytyy runsaasti kuvanopeuksia ja manuaalinen valotus. Ainoa puute on filmiherkkyyksien tunnistuksessa (tukee vain 25/40 ja 100/160 herkkyyksiä) mutta useimpien Wittnerin myymien filmien kanssa tuskin tulee ongelmaa ja tarvittaessahan valotuksen voi säätää käsipelillä. http://www.super8data.com/database/came ... exoom6.htm"]http://www.super8data.com/database/cameras_list/cameras_agfa/agfa_movexoom6.htm
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Kiitos mielipiteestä, asia joka minua saattaisi kiinnostaa on tuo kuva sekunnissa, vaikkapa kasvin herääminen aamulla tai joku muu muuttuva juttu johon tuollainen timelapse kuvaaminen voisi sopia. Noita vanhoja filkkoja pitäisi ensin digitoida, ja katsoa onko niiden perusteella järkeä kuvata myös normaali filkkoja Super kasilla. Kerran vaihdettiin toisen purjeveneen kanssa kameroita ja he kuvasivat meitä ja me heitä, tuo filkka on ihan hauska vaikka kameran liikeet ei ole kovin rauhallisia. Näitä katseltiin Bolexin halvalla projektorilla joskus 70-80 lukujen taitteessa, kivoja muistoja myös elävänä kuvana.
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Vanhojen filmien siirtoa varten suosittelen lämpimästi Uppsalan palvelua. Siellä saa filmit DVD:lle helposti katsottavaan muotoon. Yksinomaan vanhojen digitoitujen materiaalien perusteella en kuitenkaan välttämättä suosittelisi tekemään päätöstä. Sen verran runsaasti on filmiteknologiassa tapahtunut kehitystä ja monesti vanhat filmit ovat ajan hampaan kuluttamia. Jos tarkoitus on ensisijaisesti esittää kuvattuja tuotoksia tietokoneella tai dvd:ltä, on paras vaihtoehto ostaa rulla uutta (nega)filmiä, kehittää ja digitoida.
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Tarkoitatko, että nykyiset filkat ottavat paremmin irti objektiivin tarjoaman laadun, vai mitä. kerrotko vielä, mikä on oikea tapa saavuttaa paras laatu, kääntöfilkan vai negan ja sen skannauksen käyttö?
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Juu, nykyiset filkat käyttävät paljon paremmin hyväkseen linssien laadun. Parasta laatua saat kuvaamalla negaa ja skannaamalla.
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Pistetään vielä tähän linkki yhteen mainokseen, jossa mielestäni loistavasti näkyy se mihin superkasi modernilla negalla taipuu: Tässä puolestaan superkasille ja 16mm filmille kuvattu fashion/mainospätkä, jossa filminkäyttö myös loistaa:
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Jos joku haluaa hankkia itselleen timanttisen super-8 -setin niin minulla olisi jouten Canon 814 XL-S ja huippuhyvä Eumig S 928 -projektori. Myös filmiä löytyy (väri ja mv). En ole ihan 100% varma haluanko luopua näin hyvästä setistä, mutta kiinnostunut taho voi ottaa yhteyttä yksityisviestillä niin katsotaan syntyykö kauppoja.
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Tässä taas pieni näyte siihen, mihin moderni nega (Vision3 50D) ja pieni rakeenpoisto pystyy. Vaikea uskoa superkasiksi:
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Kyllä vilimi on aina vilimi! Piti kesällä tehdä noin viiden minuutin elokuva. Käsikirjoittelin monta päivää viitisenkymmentä keskimäärin viisisekuntista kuvaa. Suunnittelin kaikki kamera-ajot, kuvakoot, siis kokokuvat, lähikuvat, jne., liikkeen suunnat, yms. Sitten piti odotella kuukauden verran sopivaa valoa. Kun vihdoin oli täydelliset olosuhteet, henkilö, jonka piti näytellä elokuvassa, kieltäytyikin. Mutta kyllä tämä elokuvaura vielä tästä lähtee...
Vs: Pieni kaitafilmiprimer Voi kurjuus! Muistahan aina sitten pistää näyttelijät ja tiimiläiset allekirjoittamaan sopimuspaperit joissa antavat luvan tallentamasi kuvan käyttämiseen -- ettei tule itku kun joku päättää kuvausten jälkeen, ettei haluakaan esiintyä kalliissa elokuvassasi!