Tuossa tuli tarvetta läjälle printtejä (semmoinen pieni ryhmäkuva missä on tumma tausta). Köyhänä päätin ensin kokeilla jonkinlaisena "työvedoksena" lähintä fujin "digilab" -palvelua. Kuva tuli ulos liian tummana kuten arvasinkin. Samaa fotonetti on vuodet tehnyt ja siihen olenkin väsännyt jonkinlaisen korjauskäyrän joka nostaa alasävyt tulostumaan kutakuinkin näyttöä vastaavasti... Se siitä ja pääasiaan. Kyse on halvimmista srgb-palveluista, joten kauheasti soft-proofingia ei voi tehdä. Tummaa päätä vaalentaessa ja kuvaa printattavaksi tallentaessa tulin kokeilleeksi samaa myös LR:n kautta. Kappas, kuva joka on 16bit AdobeRGB tiffinä suoltuu photoshopista ja LR:stä ulos erilaisena jpegginä Photoshopissa: EDIT -> Convert profile sRGB (jolloin myös tasot yhdistetään) sekä IMAGE -> mode 8bit. Sitten tallennus jpeg-muotoon profiilin kera, laadulla 10. LR: Export jpg, laatu 100 (maksimi) ja kaikki metadata mukaan. Ero näiden kahden välillä on selvä. Mutta mistähän se johtuu? Kumpi näistä on se luotettavampi / oikeampi tapa? LR ei varmasti näe photoshopin näkemiä tasoja tiff-tiedostossa, ainoastaan siellä mukana olevan valmiin version ja tekee siitä suoraan oletettavasti profiilimuunnoksen ja sitten 16bit -> 8bit. Tai toisessa järjestyksessä. Voisiko jo pelkkä järjestys, missä muunnos tehdään vaikuttaa näin suuresti?
Vs: Kuva printiksi.... LR ja PS erot? Ekana tulee mieleen, että sulla on LR:ssä jotain output-asetuksia, joita et ole huomannut nollata.
Vs: Kuva printiksi.... LR ja PS erot? Kävin kyllä kaiken läpi, kunnossa näyttäisivät olevan. EDIT: Näyttää siltä, että värimuunnoksen tekojärjestys on tässä se merkitsevä tekijä Kokeilin photoshopin puolelta alussa mainitun profiilin muunnos yhdistettynä "automaattiseen" flatten-toimintoon lisäksi näitä tapoja: flatten, profiilin muunnos, 8 bit - flatten, 8 bit, profiilin muunnos - flatten, profiilin munnos (ei black point compensatea), 8 bit. Tulos: Nämä kolme tapaa olivat samanlaisia LR:n tuottaman kanssa. Joten Photoshopin puolella ilmeisesti aina pitää muistaa yhdistää layerit (flatten) ennen kuin tekee profiilimuunnoksia?
Vs: Kuva printiksi.... LR ja PS erot? Jos olet Turun seudulta, mikset veisi Pajulalle, ja menisi itse labbiksen puolelle neuvottelemaan siitä, mitä haluat?
Vs: Kuva printiksi.... LR ja PS erot? Moi, Mitä konvertointeja sä olet tehnyt, kun kysellään mustan pisteen kompensointia? Oletko käyttänyt kuvia välillä CMYK:inä? Sitä käytetään ainoastaan painotuotteissa. RGB-laserit tekevät ilman sitäkin riittävän mustuman värinegatiivipaperille. Sun kantsuis laittaa ne kuvat tulemaan jostain labbiksesta, joka tarjoaa tulostinprofiilin käyttöösi. Osuis paremmin tontille nuo omat säädöt. Jos sama kuva tulee aivan eri näköisenä näytölle, niin jompi kumpi ohjelmistoista ei huomioi sitä sun profiilia. Miltä se kuva näyttää Bridgessä ja Win Exploderissa? Jälkimmäinen ei ainakaan välillä nappaa profiileja oikein. Bridge on sikäli parempi selain. P.S. Colorissa ne ainakin jakaa profiilit ammattikuviin. Kysy sieltä, jos eivät muut tarjoa profiilia.
Vs: Kuva printiksi.... LR ja PS erot? Profiilin saa fotonetin pro-puolelta myös. Mutta nyt pitää mennä talouden ehdoilla, siis halvalla srgb-printillä (RA-4). Kuitenkin ilman automaatti-korjailuja joten tavallaan pitäisi olla "wysiwyg". PS:n puolella konversio on tapahtunut screenshotin osoittamalla tavalla (CMYK-tuotosta en tee).
Vs: Kuva printiksi.... LR ja PS erot? Jos haluat asioiden olevan "wysiwyg", miksi pyydät tekemään kolorimetrisen muunnoksen, etkä muunnosta, joka tähtää kuvan pysymiseen saman näköisenä, eli perpectual?
Vs: Kuva printiksi.... LR ja PS erot? Tuossa kuvassa sulla on Black point compensation -täppi päällä. Ota se pois, koska sillä saa RGB-tulostimen tumman pään sekaisin. Adoben profiilista sRGB:hen konvertoiminen lisää jo sinänsä riskejä, koska Adoben gamut on laajempi ja saattaa sisältää sävyjä, jotka eivät mahdu sRGB-avaruuteen. Samoin käy aikaisemmin minitsemallasi bittisyyden vähentämisellä per värikanava. Jos kuvanvalmistamon kone ei tue Adoben profiilia, se konvertoi kuvan lennossa käyttämäänsä värijärjestelmään, joka saattaa olla jokin muukin kuin Adobe 1998 tai sRGB. sRGB on kuitenkin yleisin rimpulakameroissa käytetty väriavaruus ja lähes kaikki kuvanvalmistamot tukevat sitä sellaisenaan.
Vs: Kuva printiksi.... LR ja PS erot? Totta. Jos käytät kolorimetrista muunnosta, koko tuotantoketjusi on oletettavasti viimeisen päälle kalibroitu.
Vs: Kuva printiksi.... LR ja PS erot? Koska asetus on joko oletus tai sitten olen sen jostain yleis-ohjeesta katsonut... Adobe RGB on onneksi käytössäni harvinainen, eihän näyttökään niin laajaa näytä. sRGB se yleisin tapaus. Silloin muunnosta ei tietysti edes tarvita. Tässä nimenomaisessa tapauksessa vaan sattui olemaan AdobeRGB ja sen myötä tuli esiin erot.
Vs: Kuva printiksi.... LR ja PS erot? Mä pidän profotona (vai mikäs se olikaan). Paree pitää kaikki värit mukana loppuun asti. Tai ehkä ei, mutta pidän.
Vs: Kuva printiksi.... LR ja PS erot? Pieni tarkennus vielä edelliseen Black point compensation-huomioon eli ICC v4 lähtien vois käyttää kolorimetrisessa off, mutta perceptual-asetuksella on (mun mielipide). Tolla mustan pisteen ronklaamisella voit lähinnä vaikuttaa siihen , miten saat kohdeavaruuden koko dynamiikan käyttöön ja vanhemmissa profiileissa se ei ainakaan toiminut kunnolla, mutta ICC:n mukaan nyt voi kuulemma käyttää kumpaa tahansa. Kannattaa ottaa testiprintit, ettei pety.
Vs: Kuva printiksi.... LR ja PS erot? Perceptual-näköistyksellä tehdään BPC riippumatta siitä onko täppä valittuna vai ei. Relative Colorimetricissä saadaan tummaan päähän enemmän sävyjä, kun BPC on valittuna. Tosin samalla luovutaan täysin lineaarisesta vasteesta tiedoston ja vedoksen välillä. Absolute Colorimetriciä ei käytetä valokuvatulostuksessa. Se sopii grafiikkaan, logoihin ja spottiväreihin. Mikäli halutaan täsmälleen wysiwygiä kuvattavan kohteen ja vedoksen värien välille ja koko ketju on värihallittu ja gamut-korjattu, oikea valinta on Relative Colorimetric. Perceptual on tarkoitettu visuaalisesti samankaltaisen fiiliksen helpompaan tuottamiseen äärimmäisen väritarkkuuden kustannuksella. Sitähän ei tavallisessa kuvauksessa tarvita. Tuskinpa maisemakuvassa jokaisen ruohonkorren tarvitsee olla tasan saman värinen kuin luonnossa? -p-
Vs: Kuva printiksi.... LR ja PS erot? Siispä Perceptual sopii vallan hyvin käyttööni. Black pointista ei ole varmuutta. Nämä siis siltä kantilta jos photoshopissa joutuu muuntamaan jonkun muun profiilin ennen printtausta kohdeprofiiliin. Mitenkäs siinä tapauksessa, jos avaan tiedoston joka sattuu olemaan Profotossa tms. ylimaallisen laajassa ja haluan suoraan muuntaa sen jo ennen käsittelyä sRGB:ksi (siis siksi ainoaksi, jota näyttölaitekkin helposti näyttää)? Relative/absolute colorimetric vai yhä perceptual? Ja miksi muuntaa? Siksi, että olen jostakin lukemastani tms. oppinut, että yli-ison väriavaruuden kanssa kuvaa muokatessa (pienen väriavaruuden näytöllä) voi tehdä kuvan sävyille kaikenlaista hallaa huomaamattaan. Näihin törmää sitten jossain vaiheessa prosessia... (jeh, pääsääntöisesti mustavalkoa kuvaava on aika ihmeissään aina värien kanssa.. Gamutitkin sais mielellään juosta karkuun )