Kyseisessä kaitafilmikamerassa, jonka jousimoottori on sanonut sopimuksensa irti, olisi kuitenkin valovoimainen zoomi. Eli 10-40mm/1,4. Olisiko mitenkään mahdollista siirtää se objektiivi "hyötykäyttöön" johonkin perinteiseen filmikameraan? Liekö edes kukaan kokeillut moista?
Vs: Canon Reflex Zoom 8 kaitafilmikamerasta Hieno vehje, älä riko. Eikä varmaan superkasiruudun kokoista kennoakaan ole monessa kamerassa? T. K.
Vs: Canon Reflex Zoom 8 kaitafilmikamerasta Objektiivi ei luonnollisestikaan piirrä paljon kasimillisen ruutua isompaa kuvaa. Se on hyvin pieni kuva, jotain puolet pikkurillin kynnestä. Muuten tietenkään mikään ei estäisi käyttämästä sitä missä vaan kamerassa jos saat sen vaan oikealle etäisyydelle filmistä. Ja siihen kuvakokoon nähden 1,4 ei edes ole erityisen valovoimainen .
Vs: Canon Reflex Zoom 8 kaitafilmikamerasta Totta puhut. Valovoima on myös suhteellinen asia verrattaessa negakokoon. Tuo on todella hieno kamera kokoelmassa sellaisenaan. Pistän vitriiniin.
Vs: Canon Reflex Zoom 8 kaitafilmikamerasta Jaa, kyllä mun kokemuksen mukaan samassa esim. valaistuksessa minox, kino ja 6x6 valotetaan samoilla aika/aukkoarvoilla mitä valotusmittari näyttää - vaikkapa nyt f/5.6 1/15 s. (Mutta ehkä tässä tarkoitettiinkin jotain muuta asiaan liittyvää seikkaa...?)
Vs: Canon Reflex Zoom 8 kaitafilmikamerasta Pienemmän koon objektiivi samalla valovoimalla on kooltaan pienempi kuin isomman koon objektiivi. Suhteellinen valovoima on filmikokoon nähden varmaan objektiivin uuskäyttöarvon näkökulmasta....( tai ehkei sittenkään. Mitä sillä tekisi enempää, jos se olisi f/1.0?) Vaan digipokkarin kennoon voisi piirtoympyrä riittää?
Vs: Canon Reflex Zoom 8 kaitafilmikamerasta Jos pienemmälläkin formaatilla halutaan hallita syväterävyyttä, objektiivin on oltava paljon valovoimaisempi aukkosuhteeltaan. Absoluuttisen aukon pitää olla samaa luokkaa. Lisäksi pienemmällä formaatilla on tarpeellisempaa käyttää hitaampaa, hienorakeisempaa filmiä "vastaavankaltaisen" tuloksen saamiseksi, ja alivalotus on ongelmallisempaa mitä pienempi formaatti. Vastaavasti pienemmän formaatin linssit on helppo valmistaa valovoimaisiksi. 8-millisissä kaitafilmikameroissa jopa 1.0 on ihan tyypillinen valovoima, jopa zoomeissa, jopa 70-luvulla. Olettekos nähneet kelvollisen laatuisia kinofilmikameran 70-luvun zoomeja joissa valovoima olisi paljon enemmän kuin f/4 tienoilla . Absoluuttinen aukko ratkaisee usein paljon enemmän kuin aukkosuhde.
Vs: Canon Reflex Zoom 8 kaitafilmikamerasta Toki, mutta kun filmi on kaitafilmikamerassa IS0 160, kinokamerassa IS0 160 ja vaikka 20X24" kamerassa IS0 160 on valotuksen kannalat aukko sama.´jos suljinaika pidetään samana (myös kaitafilmikamerassa). Nuo muut ominaisuudet (hienorakeisuus, terävyysalueen tarve/muutos ja siitä seuraava himmentämisen tarve ym. ) ovat selkeästi eri asia kuin että valovoima muuttuisi koon mukaan. f/1.0 -valovoimaisia ja vastaavia on toki ollut kaitafilmikameroissa ja lähinnä kahdesta syystä: 1. 2x8 (4.5 mm x 3.3 mm) ja Super-8 (5,79 mm x 4.01 mm) materiaali on pääosin erittäin hidasta ja käytettävää herkkyyttä laski vielä se, että materiaali on keinovalofilmiä ja siksi kameran kääntösuodin laski käytettävissä olevan herkkyyden hyvin alas. Syy alhaiseen herkkyyteen oli tietysti tarve saada pienestä ruudusta käyttöön edes siedettävän pienirakeista ja terävää kuvaa. 16 k/s., 18 k/s. ja 24 k/s rajoittivat suljinajan kiinteäksi (tavallisissa kaitafilmikameroissa ei säädetty sulkimen sektorin aukemiskulmaa), joten suljinajan pidentämisellä ei voinut kompensoida alhaista herkkyyttä. Ainoaksi keinoksi jäi hyvä valovoima. 2. Sama kaitafilmiruudun pieni koko, joka aiheutti laatuongelmia mahdollisti myös sen, että polttoväliltään lyhyisiin objektiiveihin voitiin jotakuinkin siedettävällä hinnalla saada niin hyvä valovoima. Ei siis niin pahaa etteikö jotain hyvääkin.
Vs: Canon Reflex Zoom 8 kaitafilmikamerasta Tässä Canonin mallissa oli yllättävän laaja kuvanopeusvalikko: 1/8, 1/12, 1/16, 1/24, 1/32, 1/48 ja 1/64 k/s. Näin saatiin projektorilla esitettäessä näytettyä hidastukset hienosti, jos kameran kuvausnopeus oli ollut nopeampi kuin projektorin pyöritysnopeus. Eri asia on sitten riittikö kuvatessa valo nopeimmilla suljinajoilla kuvaukseen.
Vs: Canon Reflex Zoom 8 kaitafilmikamerasta Niin kukaan ei tainnut sanoakaan. Minä ainakin totesin vain, että tuossa koossa 1.4 ei ole mitenkään erityisen valovoimainen. Pointti on se, ettei sitä voi käyttää kinokamerassa, jossa se olisi valovoimainen, jos se piirtäisi kinokokoisen ruudun. Piirtoympyrän koko on suhteessa linssien absoluuttisiin kokoihin ja ne myös määräävät maksimiaukon. Pienelle kuvalle on helpompi suunnitella valovoimainen lasi, ja se on myös enemmän tarpeen em. syistä.
