terve kaikille. lyhyt historia tähän väliin: ensimmäinen viesti foorumille. isä vieny mut mukanaan valokuvauksen pariin. ostin pari vuotta sitten ensimmäisen dslr:n, sony a200:sen. sillä on tullu kuvailtua nyt pari vuotta. olin sitten pääsiäisen ajan kotona, ja isä lahjotti konican autoreflex tc -filmikameran + 40 mm ja 135 mm lasit! siinä loman aikana kehitin myös ekan oman rullan ja pari kuvaakin. ihan hienosti meni ekalla kertaa. paljon siistimpää seurata kuvan kehitystä konkreettisella paperilla, ku kytätä koneen ruutua ja siveltää hiirellä sinne tänne pikseleitä. tänään käytiin poikien kanssa vetämässä 3:n tunnin (ensimmäinen) filmikamerakuvaussessio. pitää myöntää, että on ihan eri maailmansa verrattuna digiin. eiköhän ne tulevat kuvaukset tule olemaan tästä lähtien filmikameralla. sen verran enemmän tunnetta pelissä mukana. oon nyt kuolannu käytettyjä hasselbladeja ja kysynkin nyt, että mitä eroa näillä eri "makasiineilla" (perillä) on? esim. hasselblad 500C:lle löytyy esim. A16- ja C12-makasiineja? vaihteleeko koot, laadut vai mitä nuo tarkottaa? löytyykö mitään suomenkielistä sivua, mistä vois lukee hieman enemmän? - jii
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" A12 on normaali 6x6 perä, jolla saa filmille 12 neliön muotoista kuvaa. A16 perällä filmille mahtuu 16 suorakaiteen muotoista 6x4,5 ruutua. Muitakin periä on, mutta käytännössä noi on ne jolla lähdet liikkeelle, tai joihin ylipäänsä saa helposti filmiä (120 tyyppiä).
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" Myös vanha 12 perä (ilman A:ta) on käyttökelpoinen 500-sarjan kanssa. Sillä voi käyttää 120:n lisäksi myös 220 -filmiä, vaikka tuskin se "kannattaa"...
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" A niinku automaatti vissiin. Eli eka ruutu tulee kohdilleen automaattisesti, eikä tarvitse kurkkia luukusta filmin taustapaperin merkinnöistä että koska se on kohdallaan (eikä pystykään). Vanhemmissa taitaa näin olla ja C on myös vanhempaa mallia. 12 on tosiaan 6x6 ja 16 on se 6x4,5.
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" Minä olen aina tykännyt siitä "kurkkimisesta". Osa nk."fiilistä", itselleni, kai ... Ja mihinkäs sitä filmille kuvatessa kiire olisi ? - E Ps. Kaunis tarina.
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" Voisiko se makasiini olla pikemmin kasetti. Näin sen on nähnyt ainakin Victor Hasselblad AB suomenkielisessä materiaalissaan. T. K.
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" Jos 12 kuvaa tuntuu vähältä, on Hasselbladilla myös 70mm:n makasiini, jonka sisällä on kaksi kasettia. 70mm:n filmi on hieman leveämpi kuin tavallinen 120-filmi perforoinnin takia. Mutta kuvaruutu 6x6 on siis sama. Vaatii oman kehitystankin ja spiraalin jotta saa kehitettyä. Yhteen kasettiin mahtuu filmin paksuudesta riippuen noin 70-200 keskikoon ruutua. Itse siirrän yleensä tasan viisi metriä bulkkifilmiä kasettiin, sillä kehitysspiraalille mahtuu juuri tämä määrä. Viidellä metrillä saa otettua noin 70 kuvaa. 70mm:n makasiineja ja kasetteja löytää melko helposti ja edullisesti. Kehitystankit ja spiraalit ovat sitten jo kiven alla. Ebayssa välillä myynnissä, mutta näistä harvinaisuuksista osataan jo pyytää hintaa. Bulkkifilmiä löytyy esim. Macoltadirectiltä: Rollei IR400, ihan kelpo mv-filmi. EDIT: Tämä 70/500 makasiini on sitten seuraava askel (syö kerralla kokonaisen bulkkirullan). ;-) http://www.clubhasselblad.com/hasselblad-70-500-film-magazine-0
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" ok, kiitoksia paljon vastauksista. ja nopeesti näytti tulevanki. truu dät. sattuuko tätä materiaalia löytymään jostain netistä? vois lukasta läpi. kuulin sedältä jonku legendavitsin: hasselblad oli menny valtoihin matkalle ja sinne saapuessaan lentokentällä virkailija oli katellu passia ja kysyny "victor hasselblad. oh, like the camera?" johon vicke vastas - "no, I am the camera."
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" AB kutsuu näitä nimillä "kasetti 70" (#30066 ja #30139) ja "filmikasetti kasettia 70 varten" (#51039). T. K.
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" Filmikasetti kasettia varten kuulostaakin tosi fiksulta . Ettei vain olis suomennoksessa vähän hötkyilty... Sinänsä kyllä se kasetti paremmalta ja enempi suomalaiselta kuulostaa kuin makasiini, kai. Mutta eiköhän molemmat kuitenkin hyvin ymmärrettäviä ole.
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" löysin samanlaisen langan hassebladclubin foorumilta. yhteenveto tästä suomeks http://www.clubhasselblad.com/can-someone-explain-different-backs-500-series-me eli niinku zappa jo aiemmin selvensi A prefiksi tarkoittaa automaattista, joka pysäyttää uuden ladatun filmin ensimmäiseen kuvaan, mitä makasiinit ilman automaattista ominaisuutta ei tee, jolloin ite kurkitaan milloin se kuva on paikallaan. <LIST> <LI> </LI> <LI> "12" tai "A12" perät, 12 kuvaa / 120 filmi, koko 6x6 cm </LI> <LI> "16" or "A16" perät, 16 kuvaa / 120 filmi, koko 6x4.5 cm </LI> <LI> "16S" or "A16S" perät, 16 kuvaa / 120 filmi, koko 4x4 cm (superslide) </LI> <LI> "24" or "A24" perät, 24 kuvaa / 220 filmi, koko 6x6 cm </LI> <LI> "A32" perät (harvinaisia), 32 kuvaa / 220 filmi, koko 6x4.5 </LI> <LI> "A70" perät, 70 kuvaa 4.5 m 70 mm filmi (tupla perforoitu), koko 6x6 cm </LI> <LI> "A70 100/200" perät, 100 kuvaa (6x6 cm) 6.5 m 70 mm filmi, tai 200 kuvaa (6x6 cm) 13 m ohutta 70 mm filmi</LI> </LIST>
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" Höblän kaseteista saa pienen artikkelin kasaan. Ohessa leike Kamera-lehden suuresta ja kaksiosaisesta Hasselblad-artikkelista: **************************************************************** Varhaiset kasetit F-mallien v. 1950 asti valmistetuissa "Type A"-kaseteissa (v. 1953 USD 87,-) valmistenumero on nelinumeroinen. Filminpitimessä ei ole valmistenumeroa, mutta ne ovat kuitenkin nykykasettien tavoin kuoriensa kanssa sovitettuja pareja. Vuoteen 1954 asti valmistetuissa "Type B"-kaseteissa valmistenumero on nykyisen kaltainen ja työstetty myös filminpitimeen. Nämä "A- ja B-kasetit" toimivat vain 1600F-, 1000F-, SWA- ja SW-kameroissa. V. 1955 esitellyt C-, kuten kaikki myöhemmätkin kasetit sopivat kaikkiin Hasselblad-kameroihin. C-kasetin tuntee nykyiselle paikalle lähemmäs filmitasoa siirtyneestä kuvalaskurin ikkunasta. 16:n kuvan kasetti tuotiin markkinoille v. 1956. Kaikki nämä esikasetit vaativat filmiä ladatessa ensimmäisen ruudun paikan arvioimisen tirkistysikkunasta ja kuvalaskurin manuaalisen nollauksen. Kasetit Kasettien päätyypit 120- ja 220-filmeille ovat: - 12:n ja 24:n kuvan 6 cm * 6 cm:n kasetit - 16:n ja 32:n kuvan 6 cm * 4,5 cm:n kasetit - 205TCC:n ja 203FE:n tiedonsiirtoväyläkasetit - 70 mm:n kasetit - Polaroid-kasetit 80 ja 100 - laakafilmikasetit Iän mukaan kaseteista kaksi ensimmäistä ryhmää voidaan jakaa: - 1600F:n ja 1000F:n kasetit "A" ja "B" - C-kasetti, v. 1955 - 1968, manuaalinen, kaseteissa tirkistysikkuna, kampi lisävarusteena - A-kasetti, v. 1968 - 1985, automaattinen, kasetissa kampi, kaksiosainen filmipuolien pidin, vapautusnuppi kirkas - "uusi A", v. 1985 - , kuten A, mutta uudenlaisella filminpitimellä (mm. yksiosainen puolien pidin), vapautusnastassa kasetin tyyppimerkintä, myöhemmin kasetin takana valonsuojapellin pidin Muita kasetteja yli kahdenkymmenen mallin valikoimasta ovat mm.: - A12V, kuvaa 6 cm * 4,5 cm:n ruutuja filmin pituussuunnassa 12 kpl 120-filmille, saman tuloksen saa nykyään 6 cm * 4,5 cm:n maskilla - 16S, "superslidekasetti", kuvaa 16 kpl 4 cm * 4 cm:n ruutuja 120-filmille - 70/500, motorisoitu kasetti kuvaa 6 cm * 6 cm:n ruutuja 30 m:n filmille, v. 1973 USD 2 390,- - 35 mm:n kasetti kuvaa 24 mm * 65 mm:n kuvia - A12 Data Back valottaa 32 kirjainta tai numeroa filmin reunaan Rullafilmikaseteissa on kuvalaskuri sekä lukkosalvassa analoginen filmin kuvausasteen osoitin. Valkoinen tai punainen indikaattoritäplä osoittaa onko filmi viimeksi siirretty vai valotettu. Hätätapauksessa 120-filmiä voidaan käyttää välttävin tuloksin A24-kasetissa ja 220-filmiä vanhoissa kammettomissa ja tirkistysaukollisissa ei-automaattikaseteissa. 220-filmiä ei voi käyttää A12-kaseteissa. ************************************************************** T. Kerkko.
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" Silloin muinaisuudessa, kun useat teistä kastelitte vaippojanne, niin hasselin perään sai kiinnitettyä erilaisia kasetteja. Ja eteen sitten lähinnä lasitavaraa. Miksi noita hyväksi havaittuja termejä muuttelemaan? Nyt Hasseleihin sitten asetellaan uusia ja kalliimpia/parempia periä, digisellaisia. Noihin periin ei tarvita enää kasettia, mitä nyt piuha joskus kiinni. Menipäs tämä nyt kummalliseksi. kapa
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" Totta. Nykyään nuoriso puhuu lasitavaran sijaan objektiivista, kun eivät tunne termejä. Miltä se nyt kaupassakin kuulostaa, kun sanoo myyjälle, että "ostaisin Hasselbladiin yhden objektiivin, kiitos", verrattuna vanhojen ammattilaisten eksaktiin ilmaisuun "ostaisin Hasselbladiin vaaksan lasitavaraa, kiitos".
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" Nyt en kyllä enää saa selvää tarkoitatko perällä kasettia vai kameran rungon takaosaa. Jos ensimmäistä, niin tuskin niihin on erilaisia sisuksia yhteen ängetty. Kyllä erityyppiset perät/makasiinit/kasetit ovat kokonaisuuksia, niinkuin tästäkin keskustelusta selvinnee.
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" Hyviksi havaittuja termejä? On se nyt aika köyhää kielenkäyttöä että kahdelle näin erinäköiselle osalle, joita kaiken lisäksi käytetään yhdessä, ei ole keksitty kuin yksi yhteinen nimi; kasetti. Mitä jos kyseessä olisi sairaalaassa käytettävä leikkausväline? Lääkäri sanoo leikkausavustajalle: "kasetti, kiitos" ja ojentaa käden. Kumman osan hän saa käteen? Ruotsiksi (kuten englanniksikin) termistö on selkeä ja tarkka: "Magasin" ja "Kassett".
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" Harmi että ne eivät vaan Göteborgissa ole huomanneet. Jonkun pitäisi soittaa sinne. K.
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" No niin riita poikki ja sanotaan sitä tästä lähtien masetiksi. Sanoivat kohta rollaattoreja kakat housuissa työntelevät veteraanit sitten mitä vaan.
Vs: keskikokoisten kameroiden "makasiinit" haistele omia vaippojasi ! se on filmiperä/ digiperä, sitten kasetti/ rullafilmi, vaippa/kalsarit, jne... Jos laittais yhden kunnon hasselivitsin: sammy davis jr. oli kauhee fotofriikki, leicaa ja hasselia ja sellaista ( mikä nyt oikeesti säilyttää arvonsa, hehe), Tuli ruotsalaisfotari sitä las vegasiin kuvaamaan, tietty hasselilla... Sammy oli tohkeissaan: Oi juma, hasseli-ihan oikeesti. voi vinde mullakin on sellainen, no onks se hyvä, mitäs tykkäät ??? Fotari katso sammyyn obiskan yläpuolelta ja sano. jaa... onhan se yksisilmäinen ja musta, ja pitää kohtuullista ääntä...