Ja samalla passitti kaikki filmikamerat museoon. Ergonomia ja koko huippua, ei mikään taviksen vaakakuvakamera.
Vs: Canon 20D LEGENDA joka pitää yllä kuvausinnon vuodesta toiseen. Ei ollenkaan paha ihanteelisissa olosuhteissa, kuvasin kesälomalla 2vk kunnes lahjoitin sen paikalliselle koululle Thaimaassa.
Vs: Canon 20D LEGENDA joka pitää yllä kuvausinnon vuodesta toiseen. Mulla on edelleen 30D arkikäytössä. Meinaan istuttaa sen vielä joku päivä mikroskoopin osaksi.
Vs: Canon 20D LEGENDA joka pitää yllä kuvausinnon vuodesta toiseen. Mulla oli 10D duunissa vuosia sitten. Se pohjusti käsitystä että en ikinä osta omaa digikameraa vaan pysyn uskollisesti filmissä. Nykyinen 5D mk II sinetöi lopullisesti tätä päätöstä. En ole kertaakaan kuvannut näillä mitään "omia juttuja". Canon tappaa tehokkaasti kaiken kuvausinnon.
Vs: Canon 20D LEGENDA joka pitää yllä kuvausinnon vuodesta toiseen. Mulla 20D vahvisti sen etten enää kuvaa filmille mitään tärkeää. 2 kertaa on yhtä jääräpäistä elokuvaohjaajaa pitänyt filmille kuvata, yäk.
Vs: Canon 20D LEGENDA joka pitää yllä kuvausinnon vuodesta toiseen. Siis onhan nämä tälläset romut vanhat digikamerat sitten niin laast seasson että ihan pyörryttää. Ei näistä ole kun päiväunien lisukkeeksi niille jotka sellasta harrastaa. Vanha filmikamera paranee vaan vanhetessaan.
Vs: Canon 20D LEGENDA joka pitää yllä kuvausinnon vuodesta toiseen. Itse en ole viimeisimmän tekniikan perään kuolaaja, mutta filmikamroiden suhteen en koe mitään sympatioita. Ovat niin mennyttä aikaa kun vain voi olla, ergonomia niiden suhteen tuntematon käsite.....kidutusta pitää kädessä. C20D ei omaa nykymittapuun mukaan huippukuvalaatuinen, mutta on toimintavarma ja nappulat kahvan kanssa juuri siellä missä pitääkin. Kuvalaatu riittää vieläkin moneen, myös värikuvina hyödynnettävissä paljon helpommin kuin filmikamera. Tällä kuvatessa perusajatuksena on ottaa kuva jossa on joku kiva oivallus. Voi ottaa vaikka vain yhden kuvan ja se on heti hyödynnettävissä, toisinkuin filmikameralla jossa pitää ottaa koko filmi kerralla, tai sitten kehittää filmi pienissä pätkissä.
20D oli eka digirunko minkä ostin, ja yksi niistä kameroista joilla tuli kuvattua todella paljon. Hyvältä se tosiaan tuntui käteen kun sitä kokeili, jossainvaiheessa alkoi kyllä painaa kämmentä mutta kahvan kanssa olisi varmaan toiminut paremmin. Kuvnlaatu oli aikanaan edistyksellinen, varsinkin korkeilla herkkyyksillä. Tällä saralla tosin on tapahtunut aika paljon sen jälkeen. Paljon hyviä muistoja kyllä kamerasta, mulla oli se vuosia mukana ihan kaikkialla. Edelleen se on jossain kaapissa, jostain syystä se vaan ei enää toimi muutakuin täysautomaattimoodissa. Itse en ehkä vielä ole valmis aloittamaan digirunkojen fiilistelyä, mutta hyvä että joku jaksaa ja erityisesti jaksaa kuvata niillä. Näitä kuitenkin pyörii monilla nurkissa.
Nyt on tullut pikkuvastoinkäyminen 20D kanssa. Se on taas jokapäiväisessä käytössä, mutta ilmeisesti pitää luopua sen pystykuvauskahvasta kun siihen iski sama vika mikä on takuuseen kerran korjattu. Vaikka akut on täyteen ladatut, niin kahvan kanssa latausmittari näyttää melkein tyhjää. Kun laittaa akun suoraan kameraan niin toimii niinkuin uutenakin toimi. Ergonomiassa vaan hävitään sietämättömän paljon, mut ei voi mitään.
Vaihdoin 40d:hen aikoinaan koska siinä oli pistemittaus mikä 20d:stä puuttui ja kamera alkoi olla aika rähjäinen muutenkin niin aattelin että täytyy olla joku varakamera. Molemmista on kyllä hyviä muistoja.