Bunkkerisauna

1969 olin Russarössä alikessuna, ja silloin oli mahis hieman vapaammin viettää aikaa saarella. Aivan saaren eteläkärjessä oli pieni neuvostoliittolainen bunkkeri johon oli joku rakentanut aika alkeellisen saunan. Bunkkeri oli tyypillinen neukkubunkkeri, josta miesten tullessa ulos he joutuivat suoraan vihollisen tuleen, eli taisteltiin ns loppuun asti.
Tapahtuma jonka olen kokenut rakentui seuraavasti. saunaa oli lämmitelty jo päivällä, koska bunkkeri oli hatara, piti saada jopa rakennettakin lämmitettyä, jotta saunassa olisi voinut oikeasti saunoa.
Ilta oli myrskyinen, ja mennessämme palvelusajan jo päätyttyä "saunaan", keli oli yltynyt melkoisen kovaksi, tuulta suoraan etelästä varmaan parisenkymmentä metriä sekunnissa, aallot aika isoja ja ukkonen salamoineen loi "kivaa" valoisuutta taivaalle.
Saunassa oli tunnelmaa, savuinen öljylamppu antoi valoa ja mehän viihdyttiin.
Tuuli yltyi koko ajan, ja lopulta aallot alkoi tunkea jo bunkkerin pohjalle. Piti tarkkailla milloin pystyi kiipeämään märkää kalliota bunkkerin taakse jossa oli iso metallinen panssarikupu täynnä lämmintä vettä ja siellä sitten lämpimällä vedellä peseydyttiin ja lopulta valtava aalto roiskautti huuhteluveden yli bunkkerin niskaamme.
Saunominen oli pakko lopettaa kun vesi nousi jo niin paljon, että kiukaan tuli sammui.
Nyt 45 vuoden jälkeen oli mahis palata paikalle, bunkkeri oli edelleen paikallaan, ja saunaakin oli näköjään parannettu jossain vaiheessa, mutta lopulta sekin oli päässyt ränsistymään. Kiuas oli saunakuvan vasemmalla laidalla, eikä meidän aikana ollut noita paneeleita seinissä. Bunkkerin takaa on teräskupu poistettu, harmi, ei enää oikein näe millainen tilanne tuolla aikoinaan salamien loisteessa oli ollut.
Kiitos Hanko Foto Festivaalien järjestäjille mahdollisuudesta vierailla suljetulla saarella ja muistella menneitä!