Yritin etsiä keskustelua siitä, mitä kehitettä kukin käyttää mieluiten ja miksi siihen on päätynyt, löysin tämän ketjun enkä oikein muuta: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,11274.0.html Tuolla ei kuitenkaan hirveästi perustella miksi esim useamman kerran mainittuun Pyrocatiin on päätynyt. Eli olisko pienen gallupin paikka: mitä kehitettä käytät ja miksi? Erityisesti kiinnostaa vaikutus kuvanlaatuun, mutta tietysti esim. hinta, helppokäyttöisyys ja vaikkapa viemärikaatokelpoisuus ovat nekin kiinnsotavia seikkoja. Gallupin lisäksi toivon yleistä keskustelua josta jotain voisi oppia minun kaltainen aloittelija, ja aloitan sen kysymällä, että jos kehittelen filmejä pääasiassa ISO 800-6400 välillä niin kannattaako tämä seikka ottaa jollain tavalla kehitteen valinnassa huomioon? (Filmiä löytyy tällä hertkellä Ilford Delta 3200, Kodak TMax 3200, Ilford HP5+ 400 - tätä jälkimmäistä tyypillisesti prässännen 1-2 aukkoa)
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä HP5 ja Microphen on ainakin oiva yhdistelmä prässäykseen. Ilmeisesti myös DD-X. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,40293.msg310513.html#msg310513 Olen tykännyt, vanhasta tottumuksesta lähinnä, käyttää ID-11 (D-76) ja Microphen kehitteitä stock-vahvuisina, aina aikaa lisäten kulumisen myötä. Toki ominaisuudet muuttuvat ja pian se on kuin 1+1 ja lopuksi kuin 1+3. Kriittisimpiin prässäyksiin aina hyvin tuoretta. Mikä tässä on helppoa, on että aina on kehite valmiina sekoittamatta mahdollisine ilmakuplaongelmineen. Ajanlisäyksen laskemisen taas koen mukavaksi pikku aivojumpaksi. Kulumisen myötä tullee vaihtelua ominaisuuksiin, mutta en niistä kuitenkaan piittaa, enkä ole viitsinyt yrittää vertailla testeillä. Vaikka erilaisista testeistä useinkin innostuu näin virtuaalisesti, oli kyseessä vaikka objektiivit tai kehitteet, ei niitä tule tehtyä. Kun kaikki ovat vanhoja tuotteita markkinoilla, ja yleisesti käytettyjä, minulle riittää että on sitä ennenkin näillä saatu hyvää jälkeä, joten miksei sitten edelleenkin. Jotta miksi alkaa 'harrastamaan litkuja' liiemmin? Filmeissä kartan uudempia keksintöjä, kuten T-Maxia ja Deltaa. Ehkäpä niille paras kehite ei olisikaan perinteinen? Ainakin silloin kun T-Max ilmestyi, se selkeästi hävisi varjosävyissä, jos ei käyttänyt T-Max kehitettä. Sittemmin filmiä on kai muutettu, mutta en tunne tarkemmin asiaa. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,29585.msg286581.html#msg286581 http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,28972.msg225436.html#msg225436 http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,28965.msg225394.html#msg225394 http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,38342.msg296294.html#msg296294 ------------------------------------ Jätehuollosta ja myrkyllisyydestä: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,20830.0.html A.Alhosen kirjoittamassa löytyy sitä viestiä, mikä käsitys itsellänikin on ollut. Kun tein työkseni kuvaa, keräsin talteen. Nyt taas viemäri vetää tavalliset aineet. :
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä Juu, lähinnä meinasin, että jos nyt jossain kehitteessä on jotain extra-ylläripylläri-bonusmyrkkyä niin siitä voi mainita. Vaikka kai ne joltain osin on sitä samaa kamaa kun helsingin kaupunki on joskus 15 vuotta sitten vielä sallinut kategorisesti kehitteiden kaatelun viemäriin. Heti menee OT:ksi mutta kysytään kuitenkin: mitä filkkaa käytät kun haluat valottaa ISO 3200 mukaan?
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä Mä oon valottanut delta 3200 3200 mukaan. Keskikoossa toimii hyvin, kinossa oli ainakin mulla liian rakeista. TJukka
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä Useimmat jotka enempi keskittyy siihen kuvaan kuin jälkeen, ovat kehitteet valinneet osittain sattumalta tai muuten alkuvaiheessa ihan vaan sillä perusteella että jälki on miellyttänyt eikä tarvetta vaihtaa ole ollut. Tietysti filmivalinnat ja olosuhteet (prässäily) vaikuttavat siihen valintaan, ainakin jos haluaa laatua maksimoida. Joku tykkää kehittää Rodinalilla tai vaikka Dektolilla (kyllä, paperikehite) negansa jotta saa rankempaa jälkeä ikäänkuin efektinä. Itsellä alussa kehite oli Rodinal, koska se oli halpa, helppo ja säilyvä sekä tuttujenkin käyttämä. Myöhemmin päätin kokeilla Xtolia suositusten ja tuttujen esimerkin perusteella myös ja siihen olen nyt jämähtänyt toistaiseksi. Valmistajilta varmasti löytyy selostukset, mitkä aineet parhaiten sopivat mihinkin. Tässä tämmönen kodakin taulukko: <IMG src="Loading site please wait..."]</IMG> Erikoisherkistä filmeistä voisin taas todeta, että ne ISO-herkkyydethän eivät ole sen paketin lukeman mukaisia, eli varjosävyjä ei todellakaan tule pakettilukeman mukaisesti. Fujilla herkkyys ilmeisesti on n. 640-800, sen etuna kuitenkin ilmeisesti perinteinen tekniikka (ei T-rae). Kodakilla herkkyys on luokkaa 800-1000, Tmax-kehitteillä paras. Tälle filmille kuitenkin ihan valmistaja antaa aika hurjiakin prässäyslukemia. On myös selkeästi oma suosikkini näistä. Delta 3200 ISO-herkkyys on 1000-1200, mutta se on ainakin itseni inhokki näistä. Syynä lähinnä klimppinen rae ja vähän myös vahva pohjahuntu (joka ei sinällään ehkä haittaa kuvan tekoa mutta kuitenkin hämää). 400 ASA filmeillä 3200 alkaa olla jo aika rankkaa sävyjen osalta. Ainakin hämärässä tai kovassa valossa... Mutta jos tykkää niin kyllä siten kuvaa saa aivan hyvin perus Tri-X:lläkin.
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä Myöskin kannattaa muistaa laimennussuhteiden ja liikuttelun vaikutukset kehitystulokseen, erityisesti varjosävyihin. Vähäisempi liikuttelu tasaa kontrastia, jolloin varjot kehittyvät tavallista enemmän suhteessa huippuvaloihin. Tästä tietysti ääriesimerkkinä semi-standit ja kunnon seisotukset. Samoin laimeampi liuos yleensä auttaa saamaan enempi herkkyyttä (ja terävyyttä). Esim. Xtol on "raakana" melkeinpä hienoraekehite, eli se liuottaa raetta hieman. Laimennettuna 1+1 1+2 tai jopa 1+3 se tuottaa oikein terävää jälkeä ja antaa filmistä erittäin hyvän herkkyyden. Yleensä homma toimii näin muillakin, ainakin yleiskehitteiksi luokiteltavilla (mm. D-76/ID-11).
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä Mikä kehite - siihen varmaan vaikuttaa jokaisella niin monta syytä. Harva varmaan on edes käynyt läpi mitään vertailuja ja todennut että mikä kehitteessä A on parempaa kuin B:ssä ja miksi. Onko negat tarkoitus vedostaa vai vain skannata? Se on jo yksi suuri tekijä. Nimittäin skannaamiselle loiva nega on aina se hyvä, silloin ratkaisut löytyvät parhaiten 2-kylpykehitteistä jotka ovat aika pomminvarmoja aineita. Jos taas tarkoitus on vedostaa, niin silloin suosittelen lähtökohdaksi sitä, että poimit kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa kehitettä, kuvaat suosikkifilmiäsi sellaisessa tilanteessa kun yleensä käytät (herkkyysarvoista päätellen hämärissä oloissa). Sitten filmiä purkittaessa saksilla puolvälistä poikki, toinen puolisko kehitteellä A, toinen kehitteellä B ja vedostamaan. Kummalla pääsee helpommin itseä miellyttävään tulokseen, siihen kehitteeseen kannattaa satsata. Kyseessä on kuitenkin aina kehite + filmi + paperi (ja vielä suurennuskone jossakin määrin) -ketju joka kokonaisuutena määrää mitkä sopivat yhteen. Siksipä melkein jokaisella taitaa olla vähän toisista poikkeavat suosikit. Lisäksi tulevat henkilökohtaiset mieltymykset; minkälaiset keskisävyt sopivat silmään, yläsävyt, ... Omia valintoja ja miksi niihin olen päätynyt: * Rodinal - Käytin ennen etupäässä Agfan APX-25 ja APX-100 -filmejä ja mikäs niille sen luonnollisempi valinta silloin nuorena oli kuin Agfan oma kehite. Ja kun rodinaliin on tottunut niin se on jäänyt repertuaariin. Plussapuolina erittäin hyvä säilyvyys, äärimmäisen taloudellinen koska laimennussuhteet ovat pieniä ja putelli kuitenkin iso. Lisäksi plussaksi voi laskea terävän rakeen jolloin kuva vaikuttaa helposti skarpilta. Toisaalta saman voi laskea myös miinukseksi: Etenkin kinokoossa ja nopeammilla filmeillä jälki on rakeista. * XTOL. Tällä on vähän hölmö historia kohdallani. Yleisin käyttökehitteeni Rodinalin rinnalla oli D-76 (joskus Ilfordin vastike ID-11) ties kuinka pitkään. Kuitenkin sen käyttö tuli pienestä litran pakkauskoosta johtuen kalliiksi - Tämä ennen (ulkomaan) nettikauppojen yleistymistä. Tarvitsin kehitteen joka olisi kutakuinkin vastaava mutta halvempi ja jota saisi suurempana eränä kätevästi. D-76:sta saa 3,8 litran epämääräisenä kokona myös, mutta XTOL:ia löytyi halvemmalla ja 5 litran annoskokoina. Vielä oivallus, että kun sen 5 litraa kehitettä pullottaa 0,5 litran limuputeleihin niin siinä ovat ilmatiiviisti ja säilyvyys on noin puoli vuotta. Muuta syytä XTOL:n käytölle ei ole - varmasti käyttäisin tyytyväisenä yhä D-76:sta jos olisin löytänyt sitä joskus yhtä sopivalla hinnalla. Plussaas D-76:seen nähden XTOL tarjoaa helpomman sekoitettavuuden muodossa: Veden ei tarvitse olla kuumaa, ulkomuistista 20-30 astetta oli suositus kun D-76 tarvitsee noin 55 asteista vettä. Lisäksi XTOL on markkinoiden uusin hienoraekehite, sen pitäisi tuottaman pienempi rae ja vähän enemmän herkkyyttä (varjosävyjä) kuin D-76. Mene ja tiedä. Ja miksi XTOL (ja D-76)? Erittäin hyvä yleiskehite kaikkeen prässäys mukaan lukien. Kertakäyttöisenä tulos on tasalaatuista. Täydellä vahvuudella käytettynä tekee todella hienorakeista jälkeä, 1:1 sekoitettuna mielestäni juuri sopivaa, jotkut käyttävät myös 1:2 ja 1:3 -suhteita joita valmistaj Kodak ei enää uskalla suositella pääasiassa käyttäjäperäisten ongelmien takia joista nousi vähän metakkaa (minimimäärä kehitettä alittuu liian helposti ja tulos voi olla vähän heikko). Lisäksi XTOL:n kiviriippana on kauan sitten erityisesti jonkun pakkauskoon (oliko 1 litra vai 3 litraa) ongelmat jotka aiheuttivat kehitteen yhtäkkisen "kuoleman" vaikka sen olisi pitänyt olla vielä ihan tuoretta -> käyttäjät joutuivat aina testaamaan kehitteen toimivuuden joka kerta mikä teki touhusta hankalaa... Ja tämä legendahan elää yhä vahvana. * Pyrocat-HD Värjäävä ja kovettava (staining & tanning) kehite. Ehkä kaikkein suurimmat edut tulevat muiden kuin hopeapohjaisten vedosten teossa, mutta kyllä pidän sen tuottamista negoista myös perinteiselle hopeapaperille vedostettaessa. Värjäävyys tarkoittaa sitä, että kehite tuottaa negaan ruskehtavaa värimaskia, joka on voimakkainta niillä alueilla jotka ovat tiheimpiä (huippuvalot). Koska tuo ruskehtava väri sattuu sopivasti olemaan moniastepaperilla se suojavalonkin väri, niin maski toimii rakeisuutta vähentävänä tekijänä juuri siellä missä rakeisuus näkyy pahiten, eli yläsävyissä. Kovettavuus (tanning) taas tekee negasta vähän kovemman joten se kestää hieman paremmin mekaanista kulumaa (merkitystä lähinnä jos käyttää noita vanhan ajan filmejä, Efkeä jne). Suurempi pointti tuolla kovettuvuudella on sen suhde tiheyteen samalla tavalla kuin värjäävyyden: Negaan muodostuu ikään kuin kohokuva, reliefi itse kohteesta. Kirkkaimmat paikat ovat paksuimpia ja tummimmat ohuimpia. Vaikutus? Tuo kohokuvia luo uniikin terävyysvaikutelman vedoksiin, joten Pyrocat-HD ja muut vastaavat Katekoli / Pyro -johdannaiset kehitteet ovat suosittuja tavoiteltaessa korostettua ääriviivaterävyyttä. Toiseen vastaavaan kehitteeseen, DiXactoliin, verrattuna Pyrocatin etuna ovat pienempi rae sekä helppo saatavuus. Pyrocatilla päästään myös kontrastia tasaavaan kehitykseen ja erityisesti vähäisellä liikuttelulla saadaan filmistä riippuen enemmän tai vähemmän likimain Photoshop-maailman USM:ää vastaavaa haloefektiä jonka pitäisi tekemän vedoksista terävemmän oloisia. Mutta tämä on kaksiteräinen miekka, esimerkiksi Neopan 400:lla jo perus-vähäinen liikuttelu (agitointi 3 minuutin välein) tuottaa niin suuren reuna-haloefektin, että kinosta joku 13x18cm vedos on jo liian suuri. Efekti tulee näkyväksi. Sitten taas esim. Neopan Acros 100:lla ei ole mitään ongelmia tuon suhteen. Oma mielipiteeni on, että tämä reunaefekti on netissä liian hypetetty juttu jonka oikea hyödyntäminen on hankalaa - pitäisi saada juuri lopulliseen suurennussuhteeseen sopiva halo aikaiseksi.. Kinoa suuremmissa kokoluokissa ongelmat tietenkin katoavat. 6x6:n kanssa Neopan 400 on ollut myös ongelmaton ja laakafilmeille tuollainen halo vain tekee hyvää. Suurennussuhteet kuitenkin pysyvät pieninä. Sitten taas: Jos tarkoitus on skannata, ei värjäävyys vaikuta mitään ellei skannaa kuvaa väridiana ja sitten tutkaile minkä kanavan sisällöstä saisi parhaat sävyt irti. Samoin nuo reunaterävyyttä korostavat jutut voi skannauspuolella suosiolla unohtaa sillä ne saa tuotettua helpommin ja hallitummin photoshopin tms. puolella. Miksi itse käytän? Tykkään värjäävyyden tuomasta yläsävyjä armahtavasta vaikutuksesta vedostaessa, pidän Pyrocatin riittävän pienestä rakeesta sekä kovettavuus on iso plussa koska käytän paljon noita vanhan ajan pehmeä-emulsioisia laakafilmejä. Epäilemättä tästä kehitteestä, samoin kuin Rodinalista tulee tähän ketjuun mainintoja siitä kuinka hyvää jälkeä stand-kehitys tuottaa. Niihin kannattaa suhtautua varauksella. Pyrocat-HD on alunperin suunniteltu jatkuvaan liikutteluun ja sen yllättävän hyvä toimivuus vähäisellä liikuttelulla ja jopa standilla on onnekas sattuma. Stand-kehityksen / vähäisen liikuttelun suuri ongelma on aina vaara epätasaisesta kehittymisestä. Erityisen helposti tämä tulee näkyviin suurten kontrastierojen alueella - otetaan esimerkiksi vaikkapa kuva mustasta kissasta vaaleaa taustaa vasten. Stand-kehityksessä vaaleampi tausta kuluttaa alueellaan olevasta kehitteestä tehon loppuun huomattavasti nopeammin kuin mustan kissan kohdalla olevalle kehitteelle käy. Sen jälkeen suurena vaarana onkin se, että kissan alueelta siirtyy pikkuhiljaa kehitettä vaalean taustan alalle ja tulos: sellainen suuri vaalea hohto tumman kohteen ympärillä. Se, että tuleeko tästä ongelmaa riippuu kohteista - veikkaan että stand-kehitystä kovasti puoltavat eivät vain kuvaa niin paljoa olosuhteissa joissa tämä mahdollistuu. Siinä omat peruskehitteeni. Lisäksi käytän: * D-23 2-kylpynä Barry Thorntonin modifikaationa. Erittäin hyvän D-23 -kehitteen 2-kylpyversio joka on käytännössä niin hyvin kontrasteja tasaava, ettei ole pelkoa vaikka vahingossa kuvaisi ISO 400 filmin herkkyydellä ISO 32 (kokemusta on... Tosin silloin käytin toista 2-kylpykehitettä, mutta niissä on aina sama toimintamalli). Jollen vedostaisi kuvia itse vaan skannaisin ja jatkotyöstäisin sitä kautta, en käyttäisi mitään muuta kehitettä kuin tätä. * Tetenal Emofin 2-kylpy. Kehite, joka sopii todella hyvin prässäykseen. Koska kyseessä on 2-kylpykehite, tasaa se samalla kontrastia mikä on prässätessä iso plussa. * DiXactol Ultra, Pyrocatin tavoin värjäävä ja kovettava kehite, jonka Barry Thornton kehitti aikanaan erityisesti keskikoon filmille tuottamaan suurta terävyysvaikutelmaa. Erikoisuutena tässä kehitteessä on mahdollisuus käyttää sitä joko perinteisenä yksiliuoksisena tai sitten 2-kylpynä. Saatavuus vain vaikeaa, en tiedä kuin yhden brittikauppiaan joka tätä myy. Ko. kehite onkin jäämässä pois mun repertuaarista. Kehitteiden hinnat (arvioituna per kinofilmi ja suomen hinnoilla): - Rodinal 500ml/25€, normaalikäytössä tuosta tulee 40 - 80 litraa käyttöliuosta, ja kun yksi kinofilkka vie keskimäärin 300ml niin per rulla tulee kuluja 0,30 - 0,60 euroa. Ei mikään paha hinta - XTOL 5l/17€. Yleensä käyttö on 1:1, joten käyttöliuosta saa 10 litraa. 17 eurolla kehittää 33 filmiä -> 0,50 euroa per rulla. Ei sen kalliimpaa kuin Rodinal - Pyrocat-HD 250ml/24€. Peruskäyttö on 1:100, joten 25 litraa ja noin 80 rullaa. Hinta per rulla 0,30€. Todella halpa. - D-23, sekoitan tämän itse, joten en ole laskenut oikein hintoja. Kuitenkin puhutaan joistain senteistä per filmi. - Tetenal Emofin. 1l/14€. Litralla kehittää 15 filmiä, joten liki euron per filmi ja siten kalleinta näistä. - DiXactol Ultra. 300ml/20€ briteistä. Kahdesta seoksesta toita kuluu normikäytössä 1ml/filmi ja toista 7ml/filmi (kannattaakin ostaa enemmän B-liuosta kuin A-liuosta). Peruspaketin 7ml/filmi -kulutuksella liikutaan 40 filmin tasolla. Hinnaksi tulee 0,5€/kehitys.
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä Kiitti Jukka seikkaperäisestä vastauksesta. Pitäisköhän mun kokeilla Tetenal Emofinia vaikkapa noita prässäyksiä silmälläpitäen. Mitä tarkoittaa se, että kehite on mallia 2-kylpy?
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä Tarkoittaa sitä, että kehitteestä tehdään 2 eri liuosta joissa molemmissa normaalisti filmiä käytetään sama aika. Esimerkiksi ensin kaadetaan purkkiin luos A (tetenal käyttää nimitystä liuos 1), agitoidaan normaalisti / ohjeiden mukaan kehitysajan verran - esimerkiksi 5 minuuttia. Sitten liuos takaisin pulloon ja kehitepurkkiin liuos B (tetenal-termein 2) ja sillä sama 5 minuuttia jonka jälkeen takaisin pulloon odottamaan seuraavaa käyttöä. Loppu normaalisti; keskeyte, kiinnitys ja pesu. Emofinista sellainen huomio, että hapan keskeyte tuntuu aiheuttavan melkoisen paineen nousun purkkiin joten jos purkin kannen laittaa keskeytyksen ajaksi kiinni niin avatessa voi tulla melkoinen ryöppy keskeytettä ulos - jollei purkin korkki nouse ylös itsekseen... Vesikeskeytyksellä ei tietenkään ongelma, mutta etikka, kodak stop jne... kanssa on syytä varoa ja pitää keskeytyksen ajan kantta auki ja liikutella vaikka sillä purkin mukana tulleella pyöritystikulla.
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä Kysellään vielä kun mieleen juolahtaa. Voisin kokeilla Rodinalilla stand tai half-stand kehitystä. Pitääkö oikeat ajat (ja sekoitteluohjeet) kullekin filmille / prässäyksen määrälle etsiä "jostain netistä" vai voiko ne johtaa jollain tavalla esim. Massive devchartin "normikehitysajoista"?
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä http://www.pikkuteemu.net/public/valokuva.net/anna-20.jpg delta3200@1600, rotsku, sininen suodin.
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä Katos vaan, aina sitä oppii, kun vanhaksi elää. Muistaakseni kun aikoinaan paljonkin tuolla Emofinilla kehittelin, niin ohjeissa oli, että ei saa käyttää keskeytettä. Nythän tuokin selvisi, miksi. kapa
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä En ole niin muistaakseni edes valottanut, mutta jotakin mahdollisimman herkkää siinä tilanteessa. Fujilla olisi aukko lisää herkkyyttä nelisataseen verraten kuten edellä kerrottiin, mikä houkuttaisi kyllä, erityisesti jos filmi olisi edullista. Ehkä sillä saisi myös kivemmin 1600-jälkeä kuin nelisatasella. Tietty T-max 3200 voisi olla paras. Delta 3200 yrittäisin kehittää jotenkin toisin kuin Pikkuteemun kuvassa, jonka rakeesta en pidä. Kuva on muuten hyvä! En ole ikinä pitänyt Rodinalin jäljestä - en ole kokeillut, mutta riittävästi niitä on nähnyt. Sopinee kuitenkin sekin hyvin joillekin filmeille. Makuasioita. 1600 taitaa olla suurin luku mitä koskaan olen valotusmittariin mustavalkoisilla asettanut. Periaatteessa tai normaalisti en alkaisi kolmea aukkoa prässäämään kun kahdenkin aukon prässi on jo aika kriittinen ja tarkka hallita sävyiltään, enkä sitäkään kovin helpolla mittariin aseta. Aukon yli tulee valotettua usein. (kehitys N-1) Samoin aukko ali, N+1, kuuluu aivan vakiotapoihin.
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä Hei mä haluun testailla tätä. Mistä voi/kannattaa ostaa kemiat ite sotkemista varten? Mitenhän toimii vaikka trix 1600 asan mukaan valotettuna? Tai mikä olisi oiva setti hämärään (keskarilla)... Joka tapauksessa skannaan negat. -peksi
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä Joo kinorulla ja pikkusen antaamennä asenteella pyöräytin Rodinalissa kun ikinä aikasemmin en Deltalla ollut saanut edes sävyjä kohdilleen - vahingossa osu sävyiltään, 1600ASA ja rodinal nyt ei rakeelta enää paljon odotuta. Mutta mutta mä taas en ole tykännyt tuosta Tmax3200 rakeestakun se on jos niin isoa verrattuna Deltaan, Neopan on tosi pienirakeista mutta tarjolla on mun taidoilla 1600 ASAlla vaan mustaa ja valkosta, eli aika jyrkkää ,) Tmax400 on ihan paskaa filmiä mutta prässäystä kestää hyvin, että tuolla 800 ASAn korvissa se varmaan on yhtä huonoa kuin 400ASAllakin, 1600ASAlla vain piirun huonompaa ,) .. mutta nää jutut nyt ei ole kehitteistä ollenkaan.. että oltais edes vähän kartalla niin sanon että, lunasix, FP4+@80, D76 - totuttu, mitattu ja varma. Paljon sävyjä, paljon mokaamisen varaa ja henkilökuviin sopiva.
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä Ai jaa, luin tuolta englanninkielisiltä saiteilta, että ei oikein tuohon sovellu.. Näytti vaan niin lupaavalta, kun sanottiin "Fine Prints demand fine negatives – how do we get these without zone system processing? FINE NEGATIVES, AUTOMATICALLY" terv pegis
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä Tässä mun nykyään käyttämät filkat ja kehitteet. Ja näissä perusjutuissa aion hyvin pitkälle pysyäkin. Tri-X 400 ID-11: Tästä klassisesta jäljestä pidän hyvin paljon. HC-110: Nykyinen peruskehitteeni, lähinnä nestekehitteen helppouden takia. Jälki mielestäni aika lähellä ID-11, tai ainakin tarpeeksi lähellä. Acufine: Valotan Tri-X:t ISO 1000 mukaan, kuten tämän kehitteen kanssa kuuluu tehdä. Lähinnä syksy/talviyhdistelmä, kesällä ISO 1000 on ainakin mulle ihan liikaa. Kodak Hawkeye 2485 (valotettu ISO 1000 - ISO 3200) Acufine: Raju filmi, raju kehite (ehkä). Stand-kehitys Rodinal, 2h. Rollei Infrared 400 (70 mm:n filmi) Rollei RHS: Enää pari litraa jäljellä, kun se on loppu siirryn HC-110:een.
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä En ole koskaan kokeillut prässäyskehitteenä. Aineet saa esim. hopeavedoksesta ja ohjeita löytyy netistä helposti esim. haulla "thornton's two-bath" tai "D-23 two-bath"
Vs: Keskustelua MV-filmikehitteistä Tuohan on mielenkiintoista! Nimittäin nykyiset ohjeet eivät suorastaan kiellä käyttämästä keskeytettä. Joskaan normaalissa työnkulun kuvauksessa ei ole mainittu keskeytettä lainkaan, vaan suoraan jälkimmäisen liuoksen jälkeen tulee kiinnite. Sensijaan ohjeissa on kohta "Special comments" jossa sanotaan mm. että "The use of a stop bath (INDICET or 2 to 3% acetic acid) before fixing raises the yield of the fixer." - ja niinhän asia tietysti onkin. Tuossa on mielestäni kohta jossa olisi paikallaan varoittaa kaasujen kehittymisestä. Toisaalta melko vastaava ilmiö tapahtuu Tetenalin C-41 -satsissakin kun laitetaan kehitteen perään suoraan blixiä vaikkakaan ei yhtä voimakkaana.