F* & FA* club! - Page 28 - PentaxForums.com Sivun alin hääkuva on otettu Brenizer menetelmällä ja koottu n.12:stä kuvasta jotka jokainen on otettu FA 85mm aukoilla 1,4-1,8. Bernizer menetelmällä saadaan aikaiseksi saman kaltainen vaikutelma kuin selvästi isommalla formaatilla kuvattaessa: Brenizer Method - Wikipedia
Vs: Brenizer method Semmosta näpertelyä sitten tarjolla. En viitsisi useamman kohdehenkilön kanssa vaivautua kokeilemaan, ehkä joidenkin rauhallisten japsien kanssa onnistuu tuolla metodilla hääkuvatkin, mutta en lähtisi suomalaisia mummoja yrittämään. Saattaa stitchatessa palaa hihat, kun ensin on Mairella suu auki ja sitten on Pirkolla perkeleen tärkeetä asiaa just kuvaa otettaessa.. helpompi ottaa vaan laajakulmalla pikaisesti prrt prrt pari sarjaa ja vaihtaa photarissa Mairelle ja Pirkolle päät jostain toisesta kuvasta jos sattuu tyypillinen vahinko käymään että on monttu auki tai pää vinossa.. se kun on yleensä niin että kun toisella on hyvä ilme niin toinen on suunsa ehtinyt avata.. kun ei ole suomalaisilla riittävää itsekuria olla valokuvaustilanteessa hiljaa sen parin minuutin ajan. Muuten kyllä jurotetaan vaikka koko loppuvuosi. Hääkuvien tai sukujuhlakuvien ottaminen on sitäpaitsi aivan turhaa touhua, kun yleensä juuri kukaan ei ymmärrä hyvän ja huonon kuvan eroa. Useimmille kelpaa vaikka minkälaiset suoralla salamalla räpsityt punasilmäkuvat, pääasia että on jotain räpsyjä kirjahyllyn albumin täytteeksi. Oli kuva millainen ali-tai ylivalottunut räpöstys tahansa niin aina on kommentti että "olipa hyvä kuva". Eli se tarkoittaa sitä että on vaan hyvä että on joku kuva. Vaikka sellainen, jossa juhlakalun pää on ilmapallon takana tai liian pitkien enojen päät on ryhmäkuvasta leikkautuneet ankean rajauksen takia. Tai vaikka sen kuvan piirtäisi tussilla kartongille niin saman kommentin saisi.
Vs: Brenizer method Näpertelyä tarjolla Pentax kuvaajille kun firma ei ikinä saa sitä FF runkoa ulos.
Vs: Brenizer method Mikäs kiire Pentaxilla FF-rungolle on, kun on 645 ja sille pari lasia tehtynä? Kennotekniikan huiman kehityksen myötä APS-C-kennolla pärjäisi ammattikuvaajakin nykypäivänä. K-5II kaulaan ja menox. Sitäpaitsi, FF-lasejakaan ei kovin montaa Pentaxin tuotannosta taida löytyä? Eli mikä on Pentax FF:n kilpailuvaltti jos ei lasia ole saatavilla?
Vs: Brenizer method Samanlaista tapaa käytän välillä. Ei kyllä ole tullut mieleenkään ihmisten kohdalla(pl. Pari panoraama). Vai että sekin on nykyään jonkun bresnierien metodi, kaikkea sitä oppii Se käteen jäävä hyöty tuossa on kyseenalainen vaivaan nähden. Omat kuvat on ollut sellaisia, ettei mukana vaan satu olemaan muuta kuin digi ja yritän sillä sitten. Noin muuten se terävyysalue ei ole kuitenkaan ihan kuten isommissa kameroissa, tai sitten mun vertailukohdat on liian isoissa. Sellainen nätti döffi tulisi jollain 85mm ja f5.6-8 himmennyksellä kun aps-c -kropilla jaksaisi napsia 30 ruudun yhdistelmän, mutta se olisi hullun hommaa. Lopputulos toki nätti.
Vs: Brenizer method No joo, ketuttaa vaan kun sitä penan FF:ää on jo liikaa odoteltu. K-5 ja FA limitedit löytyy kameralaukusta ja niillä jotain hääkeikkojakin kuvannut. Viimeksi oli myös Penan 6x7 mukana ja sillä tuli parhaimmat kuvat ylivoimaisesti. Kyllä K-5 ihan kelpo jälkeä tekee, mutta ei sitä voi verrata mihinkään D700:n jälkeen. Ei vaikka olis penan parhaat ja kalleimmat lasit nokalla.
Vs: Brenizer method Kumpaa tällä metodilla yiritetään saada, terävyysaluetta kasvatettua vai kavennettua?
Vs: Brenizer method Jep. Itselläni on käsitys että kyseinen tekniikka (tai sen perusperiaate) on vanhempaa perua kuin mitä mr Brenizer on edes ollut olemassa, mutta herra hääkuvaaja ikään kuin popularisoi homman, ja ilmeisesti juuri siten, että kuvauskohteet ovat ihmisiä. Työlästä hommaa totta tosiaan, sen pohjalta mitä olen muutamaa juttua kokeillut tällä menetelmällä. .v.
Vs: Brenizer method Kavennettua. Tarpeeksi pitkä polttoväli ja suuri aukko. Kohde juuri sopivalla etäisyydellä, että vain tarvittava osa saadaan teräväksi. Sitten otetaan tarpeeksi suuri sarja toisiinsa limittyviä kuvia tarkennus ja valotus ovat lukittuina. Mitä enemmän käytät kuvia jo itse kohteen kattamiseen ja sitä myöten taustan kuvaamiseen, kasvattaa se menetelmällä tavoiteltavaa efektiä. Kuvaajankin olisi hyvä yrittää pysyä samassa tasossa mahdollisimman hyvällä menestyksellä. Voisi ehkä sanoa, että kyseessä on tyypillisen maisemapanoraaman käänteisversio. .v.
Vs: Brenizer method Sinä ja minä ja useimmat meistä täällä foorumilla ymmärrämme tämän, mutta tajuaako kuvaa tölläävä peruspertti asiasta mitään / tarpeeksi valittaakseen asiasta? Jos kuvan teknisestä laadusta ei ole maallikoilta urputusta tullut, niin se on silloin ihan riittävä, vaikka itseä miten kismittäisi että ei ole samaa jälkeä kuin D700:lla. Näiden kanssa on elettävä ja aikanaan kuoltava. Joka D700 kaipaa, sellaisen varmaan voi jo nykyhinnoilla hankkia.
Vs: Brenizer method Onhan tuo kuriositeettina ihan mielenkiintoinen, mutta siis tuossa "simuloidaan pitkällä putkella" kroppikennolla esim. 4x5" kameran laajiksen tai keskarin normaalin syväterävyysaluetta? Jos lähdetään useampia kuvia yhdistelemään, niin mennään melko nopeasti FF syväterävyysalueen alle. Käyttökelpoisuus varsinkin omassa lähipiirissä on melko onneton. Koko lähipiiri alkaa olemaan sen verran ADHD porukkaa, että taitaa mennä melko vaikeaksi Mutta jonkun maisemapotrettiyhdistelmähässäkän tuolla vois vaikka yrittää jossain vaiheessa tehdä.
Vs: Brenizer method Pienellä aukolla kaikki teräväksi ja sitten syväämään ja fotaroimaan reunoja just niin pehmeäksi kun tykkää.
Vs: Brenizer method Jos tuollaista laajaa ja DOFiltaan kapeaa panoraamaa tekee niin pitäisikö siinä miettiä terävyysalueen kaarevuutta?
Vs: Brenizer method Nykyisillä 85mm laseilla ei juuri esiinny kentän kaarevuusongelmia. Eikä tietääkseni vanhemmillakaan pikkuteleillä. Laajiksissakin voi valita sellaisen, joka tekee mahdollisimman lattean terävyysalueen (tosin voi olla kallis lasi, esim AF-S Nikkor 24mm f/1.4G tekee riittävän flätin terävyysalueen - ja on kyllä muutenkin huikea lasi)
Vs: Brenizer method Taitaa olla melko vaikeaa hallita tuota syväterävyysalueen kaareutumista. Mutta onko se syväterävyysalue muutenkaan täysin tasomainen?
Vs: Brenizer method Riippuu täysin käytetystä objektiivista. Toiset kaareuttavat aivan julmetusti (Zeiss 28mm f/2 pahimpia) ja sitten taas useimmat 85+ mm polttovälialueen kiinteäpolttoväliset objektiivit eivät tee huomattavaa kaarevuutta syväterävyysalueeseen. Enemmän laajisten ongelma tuo, ja kuten todettua, rahalla saa sellaisenkin laajiksen, joka tekee riittävän tasomaisen syväterävyysalueen. Noita kaarevuuksia on mm. Photozonen ja Lenstipin tyypit mittailleet.
Vs: Brenizer method Tämän tilkkutäkkisydeemin yksi suuri mahis on juurikin suppea terävyysalue juuri oikeassa kohteessa, ei sen terävyysalueen tarvitse olla mikään jatkumo tai yhtenäisen ja tasaisen. Katsokaa noita Wikin esimerkkikuvia.