Vs: Berliini Tuota minä juuri tarkoitin, mua ei kiinnosta millaisella härpäkkeellä se kuva tuotettu, jos se on paska se ei saa mitään lisäarvoa siitä, että se on sattumien summa. Valtaosa on joka tapauksessa on hirveätä kuraa, jotkut sitten todella upeita.
Vs: Berliini Ei mulla juuri koskaan tule oletuksilla mitään ulos, melkein kaikkia liukusäätimiä veivataan johonkin suuntaan, luulisin, että muuttujia on paljon enemmän kuin neulanreiässä
Vs: Berliini Minun taideharrastuksessani (olen aina pitänyt monenlaisista kuvista) kuvat, sekä maalatut, piirretyt että valokuvat, ovat aina olleet tärkeimpiä. En ole oivaltanut, että Monet on tärkeä prosessin takia, olen aina vain pitänyt hänen kuvistaan, tai että van Goghin tuolissa on tärkeää kangas, jolle se on maalattu ja sivellin, jolla se on tehty.
Vs: Berliini Pointti tuli kai selväksi. Valokuvassa, jos se on taiteeksi tarkoitettu eikä esim mainoskuvaa, vakuttaa tekotapa, tekijä, alkuperä - ja ylipäätään koko tarina kuvan takana. Lisäksi tällä foorumilla on monilla meistä vikaa kameraharrastuksen suuntaan. Sekin lisää kiinnostusta kuvan taustoihin. Mutta mikäs minä olen sanomaan. Aloitin tänne mm. Hipstamatic -ketjun. Teen ihan samaa koko ajan. PS Kuvittelen tällä myös vastanneeni myös OK1:lle.
Vs: Berliini +1 nomad'ille vielä, että eipä ne digitoidut mv-kuvatkaan sen enempää käsityötä ole, voisin arvostaa niitä enemmän, jos ne olisi ensin vedostettu ja sitten VAIN skannattu tekemättä mitään trimmejä digitaalisesti, mutta taitaa oll aika harvassa nuo kuvat. Mites ne pinhole kuvat, suoria skannauksia vedoksesta ilman mitään korjailuja, enpä usko, ei ainakaan kaikki, kyllä tuo kuvankäsittely on vaan niin verissä, että taitaa tulla väkisinkin pientä siistimistä mukaan, tuskin jää vain koon muuttamiseksi tänne sopivaksi.
Vs: Berliini Minusta asialla on merkitystä, joten vielä vähän: Kun vaikka sinä olet Ateneumissa ja edessäsi on Helene Schjerfbeckin Ovi, mitä mietit? Hänen elämäänsä, taulun tekotapaa vai voimakasta kuvaa? Mihin noista taide-elämyksesi perustuu? Niin, sitä minäkin...
Vs: Berliini Taide-elämys perustuu siihen kokonaisuuteen. Esimerkkisi liittyen voi sanoa, että taulu fyysisenä esineenä on "ovi" siihen mitä taide on. Taide on ajatus, teko tai joku muu ihmisen asia. Toinen esimerkki. Minusta oli kamalan hienoa olla mukana kun Caj Bremer esitteli pari vuotta sitten olleen näyttelynsä. Hän jutteli kuvista, kuvaamisesta ja siitä mitä oli ajatellut kuvausreissuillaan. Vastasi kysymyksiimme. Kuvien arvo nousi kun tiesin mitä vaivoja, vaaroja ja sattumuksia niiden taustalla oli. Mutta tämä on ehkä ylivakavaa keskustelua tähän yhteyteen. Tuskinpa Araneva oli kuvaansa Ateneumin seinälle tarkoittanut? Kuviahan saa tehdä monessa tarkoituksessa. Ihan kepeästi kokeillenkin.
Vs: Berliini ... ja tästähän jatkamme sitten sujuvasti näihin "Hyvä kirja, millähän kirjoituskoneella se on kirjoitettu?" ja "Olipa maukasta lampaanpaistia, millähän uunilla se on paistettu? - Ai Electroluxilla, joo, sillä tulee yleensä hyvää jälkeä..." - juttuihin.
Vs: Berliini Tietenkin näin jos olet kiinnostunt kirjallisuudesta! Ja missä kirjoitettu. Ja miten kirjailijalla meni kirjaansa kirjoittaessaan? Toi ruokaesimerkki oli kuitenkin melko huono...
Vs: Berliini Ei varmaan Ateneumiin tarkoittanutkaan, laittoipahan kuitenkin tänne sen esille. Tuskinpa se vahingossa kävi. Muuten minusta on vaan käsittämätön sellainen automaattinen malli, että voimakkaasti käsitelty kuva olisi jostain syystä huono tai erikoisella välineellä otettu kiinnostava. Näkemystä siitä, mitä haluaa joko on tai ei, ja se ei ole missään määrin riippuvainen tavasta tehdä. Ajatushan on siinäkin mielessä mahdoton, että kun tiedämme eri ihmisten tavoista tehdä, voisimme siten etukäteen, kuvaa näkemättä, tietää, onko se kiinnostava vai ei. Vaikka toisaalta, näinhän sitä myöskin näyttää tapahtuvan...
Vs: Berliini En minä sitä tarkoittanutkaan. Kysymys oli siitä prosesista jonka otit aikaisemmin esille. Ja jos olet yhtään seurannut kirjoittamistani, niin olen viimeinen täällä ylistämään sitä kun joku kuva "suoraan kamerasta" pois se minusta ;-)
Vs: Berliini Joo, sen takia siinä tekstissäni oli alussa se "muuten", yritin sanoa, että siirryn toiseen asiaan . Edit: vrt. Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on tuhottava.
Vs: Berliini Minusta ihan hyvä keskustelu ja pohdinnan aihe, että olisiko parempi kuvakritiikki, jos vaikka lukisi että: Leica III+ summicron 35 type 2 + tri-x valotettu 1600 mukaan, kehitetty caffenolilla 12 min. Olisiko parempi? Merkitseekö tekotapa lopullisen paperikuvan takia? Ja jos merkitsee, niin mihin perustuen? T Jukka
Vs: Berliini Minä ainakin osaan arvostaa myös sitä, että kuvaa ei ole tarvinnut oikaista ja että se on rajattu heti kuvatessa hyvin käyttäen koko objektiivin sallima piirtoala. En siis osaa arvostaa niin paljoa jumalattomiin pikseli määriin ja tosi kalliiden objektiivien piirtokykyyn perustuviin kuviin joita on sitten voinut kropata mielin määrin jälkikäteen, se on sitä varsinaista räpsimistä minusta.
Vs: Berliini No eipä Ansel Adamsiltakaan kovinkaan luomua tullut ulos. Minusta kysymys on että mikä on lopputulos. Tässä en pitänyt lopputuloksesta. En väitä etteikö ensimmäinen kuva pystyisi tuottamaan suurta arvostusta museon seinällä roikkuessaan.
Vs: Berliini Neulanreikä sopii kyllä tällaiselle yksinkertaiselle henkilölle kuin minä, kun muuttujia ei käytännössä ole. Simppeli prosessi, missä lopputulokseen ei vaikuta kuin polttoväli, etsin, formaatti, reiän koko ja laatu, käytettävä valonherkkä materiaali, valotus, kehitys, vedostus ja digitointi. Käytännössä mahdoton epäonnistua ja tulee suoraan valmista.
Vs: Berliini Tuo ikivanha kirjoituskone-esimerkki. Impressionistisarjan kakkososassa (kertaan vielä) tuotiin hienosti esille asia jota en aikaisemmin ollut tiennyt, nimittäin näädänkarva- ja siankarvasiveltimien ero. Käyttötapa ja lopputulos on erilaista. Osaaja käyttää niitä luodakseen haluamansa jäljen. Kapa