Luon seuraavan scenaarion, neuvoja tarvitaan. Tulee viesti jossa ilmoitetaan että "osa" kiinnostaa...SOITA Minä soitan, seuraavanlainen keskustelu. Minä - moi olit "osasta" kiinnostunut ostaja - juu kyllä, kerro millä rahalla lähtee minä - onko joku näkemys hinnasta, tarjoo jotain ostaja - en mää osaa sano summa minä - no olisiko 79€ hyvä ostaja - on vähän kallis, ajattelin lähinnä jotain 75€ minä - ei tuo nyt mikään mahdoton juttu ole, hierotaanko kaupat ostaja - ei, kyllä mun täytyy passata tää juttu, ostan saksasta mielummin Missä minä myyjä nyt mokaan niin pahasti että ei edes ostajan tarjoamalla summalla mene kaupaksi. Näitä on jo ollut muutama. Antakaa vinkkejä ?
Vs: Auttakaa kamerakaupoissa, ei osaa. Heh, samassa asemassa oot kuin suomalaiset kauppiaat ;-) Ja eikös tuo toimi vähän joka sektorilla samoin? Työ teetetään muualla, vaikka se ei välttämättä olisi edes lyhyellä tähtäimellä edullisempi vaihtoehto. Se on vaan kansainvälisempää ja hienompaa
Vs: Auttakaa kamerakaupoissa, ei osaa. ehkä juntti tuulipukusuomalainen kokee persereijässä olevan omanarvontuntonsa hetkellisesti nousevan kun saa olla edes jossakin kosketuksessa ihanoimiensa ulkomaalaisten kanssa.
Vs: Auttakaa kamerakaupoissa, ei osaa. Ja joku vielä ihmettelee että sanomatalossa palvelu on huonoa. Ainii helsinkiläiset paskiaiset joo pääs unohtumaan, mut aina voi koklaa olla palvelemassa 8h päivässä kun Telttapöksy pipo silmillä tulee potkimaan renkaita.
Vs: Auttakaa kamerakaupoissa, ei osaa. Tuo hinta on ihan esimerkkinä, eli ei nyt ihan 4 euron rahasta puhuta. Mutta ihmettelyä tuottaa se että ostaja sanoo että tällä ostan ja minä sanon että juu...sitten "minä passaan, menen saksaan" ?? Miksi edes esitetään kiinnostunutta jos ei olla sitten ostamassa edes omalla tarjouksella ??
Vs: Auttakaa kamerakaupoissa, ei osaa. Jos kyseessä on saksalaisuuden kiehtovuus, kannattaa myyjän puhua saksaa tai ainakin suomea murtaen ja lisätä puheeseen Korkeajännityksestä lainattuja avainsanoja ("achtung!", "donnerwetter!", "heil Leica!"). Oikeastaan tuollaisen ostajan kanssa voisi kokeilla, että niillä avainsanoilla tehostaen suoraan käskee häntä tilaamaan. Ja jotta ostotapahtumasta jää kerrottavaa ostajan kavereille ja nettifoorumeille, kannattaa 1) pyytää skannattu henkilöllisyystodistus ja luottokortti, 2) kertoa tilinumero IBAN-muodossa ja 3) sopia, että tavara kierrätetään jonkun toisella puolen Suomea olevan kaupungin kautta, jotta seurantaan tulee jännitystä.
Vs: Auttakaa kamerakaupoissa, ei osaa. Eihän tossa ole mitään tinkimisen mieltä. Ostajan pitää saada tuntea voittavan kaupassa. Jos tinkiminen on se mikä on se voitto, eikä itse tuote, niin kokeiles seuraavaksi tätä: Kauppamies kysyy ostajalta "on se 75 euroa aika vähän, mutta mutta jos mä nyt sulle voisin antaa alennusta hiukan, tekisitkö kaupat sillä 75 eurolla jos mä lasken hinan siihen? " Jos ostaja ei ole valmis tekemään kauppoja on syytä sanoa" no en mä laske sitä hintaa, on se hinta niin alhanen tähän tavaraan nähden, siis täähän on kuitenkin kunnossa oleva laite". Ostajaa jää harmittamaan se että ei saannut tingittyä. Heh hehehheehhe En mä tiedä, kyllä kaupanteko on vaan rankkaa hommaa. *muistelen myyneni lumiesteitä heinäkuussa*
Vs: Auttakaa kamerakaupoissa, ei osaa. Kokeile tuota Helin konstia: http://kameralaukku.com/forums/smf/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?t=0 hinta oli aluksi 700e, kun ei mennyt kaupaksi niin Heli alkoi nostaa hintaa. Kiinnostunut ostaja säikähti kun hinta oli noussut 900:aan ja teki kaupat...
Vs: Auttakaa kamerakaupoissa, ei osaa. Niin, tuskin tuo auttaisi kun pitäisi tavaraa myydä "hullutpäivät" hintaan, eikä hyväntekeväisyys oikein ole minun juttuni. Perinteisin ostoyritys oli rungolle seuraava "kaveri oli joskus saannut samanlaisen 200€ hintaan" Hyvä juttu kaverille ;D