Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? En minä ole Nikonin loitoissa jousta tavannut ja tuo vuosikymmenkin tuntuu väärältä. Tarkoitat ilmeisesti himmentimen välitystä joka on ihan vapaasti liikkuva ilman jousta. Jousivoima siihen tulee objektiivista eli objektiivin jousi vetää himmentimen täydelle aukolle ja tätä voimaa vastaan toiseen suuntaan himmennintä kiinni päin liikuttaa rungon vipu. Viimeinen toimii siis normaalitapauksessa laukaisuhetkellä. Minulla ei ole tällä hetkellä Nikonin loittoa mutta tarkistin asian vielä TC-200 telejatkeesta (70-luvun), jossa tietenkin on samat välitykset kuin loitoissa. Ja kyllä, himmenninvälitys liikkuu vapaasti suuntaan ja toiseen, mutta AI-välityksessä on kevyesti vetävä jousi. Onhan tuo himmentimen toiminta ollut alusta asti sama Nikonissa. Siis 50-luvun puolelta saakka. Sitä en osaa sanoa milloin Nikonilta ilmestyi ensimmäinen loitto, jossa himmenninvälityskin oli, mutta ainakin AI-aikakauden alkasessa sellaisia oli. Olisikohan kuitenkin alunperin 60-luvun uutuus loittoihinkin?
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? Minulla taas on tilanne etten ole G-tyyppiä koskaan tarkastellut lähemmin ja siksi unohtui että tokihan siinäkin täytyy olla alkuperäinen Nikonin systeemi himmenninvälityksen osalta eikä himmennin siis ohjaudu sähköisesti käyttöaukolleen. Kai.
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? Njoo, siis se himmentimen palautusmekanismi siellä loiton sisällä. Tuon mekanismin vääntöhän tulee tottakai rungosta, mutta ei sitä millään pysty ohittamaan osia rikkomatta. Wanhoissa Nikon-loitoissa ei ollut mitään sisämekanismia.
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? Nimenomaan palautusmekanismia ei ole loitoissa/telejatkeissa, vaan se on vapaasti ja laakeroidusti suuntaan ja toiseen liikkuva välitys. Voimat siihen tulevat siis joko objektiivista tai rungosta. Hiirenkorvat korvasi AI ja tämähän vain kertoo valotusmittarille valitun aukon ja on siis oma mekaaninen välityksensä siinä rinnalla. Himmenninrengas on kytketty molempiin eli se myös asettaa rajan siihen mihin asti himmennin laukaisuhetkellä sulkeutuu.
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? Nikonissa siis objektiivin jousi vetää sen pienimmälle aukolleen. En ole koskaan vanhoja Nikonin loittoja käyttänyt, muta voisin kuvitella että on ollut sekä jänökorvallisia, että korvattomia loittoja, mutta tutkitaan. Joo, tässä esimerkki tyhmästä loitosta: http://www.ebay.com/itm/Macro-Extension-Tube-Ring-For-Nikon-D5000-D3100-D90-D300-D700-D7000-D5100-Camera-/300742086107 Ei sähköjä, ei AI-välitystä, eikä jänökorvia -eikä näyttäisi olevan mitään himmentimen aukaisuvipuakaan ;-) Toki kuva saattaa olla geneerinen, myydään joka merkille samalla kuvalla...
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? Ok, se on siis pikemminkin voimansiirtovälitys eikä voimansiirtomekanismi (vaikka onhan siellä liikkuvia osia)? Melko turha nyt tästä on vääntää...
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? Juu, itsellä oli joskus jänökorvalliset, mutta historia kertoo että Nikonin omissa ei tainnut näitä olla. Wanhoja juttuja, kertoo vain sen että viimeksi 80-luvulla näiden kanssa on pelattu. ttp://www.mir.com.my/rb/photography/hardwares/classics/nikonf2/macro/index1a.htm
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? Eipä mitään vääntöä, mutta kun ajattelee tuota ongelmaa ja kysymystä, ehkä on hyvä pyrkiä selkokielisyyteen. Vaikeaa se kuitenkin on, ja viimeisestä jutustanikin saattaa vielä asian käsittää väärin. Mutta kun tutkii niitä välineitään ja uskaltaa vaikka katsoa sinne etulinssin suuntaan laukaisuhetkellä, saattaa nähdä himmentimen. Oman hämmennyksensä tuo se, että himmenninrengas saattaa puuttua. Mutta kyllä mekaniikka on sellainen asia, joka ei ole tuttua ja kotoista kaikille. Välillä törmää jopa sellaiseen, ettei osata vaihtaa objektiivia. Tai siis että se näyttää ihan mahdottoman vaikealta ja sitä arastellaan... samalla sitten vielä kuulee että on onnistuttu Nikkorkin laittamaan kiinni runkoon väärässä asennossa. Se on jo melkomoinen suoritus.
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? Meni vähän OT:ksi, mutta jatkan vähän tuosta objektiivin kiinnittämisestä. En missään nimessä naureskele kohtaamaani tapausta ja rupesin itsekin muistelemaan että alunperin minulle joku, ehkä Helioksen myyjä, kun Nikkormatin ostin noin vuonna 1980, näytti minulle kuinka objektiivi kiinnitetään. Siihen 60-luvun Nikkormatiin liittyi vielä jänönkorja joka piti ensin asettaa aukolle 5.6 (Sehän on siinä kohtaa eli toisin sanoen himmenninrengas aukolle 5.6.) Sitten piti tarkistaa että rungon tappi oli vastaavasti ääriasennossaan. No nyt sitten kun tappi tulee korvaan, on objektiivikin oikeassa asennossa ja voi mennä pohjaan. Sitten kun se on pohjassa tiiviiisti, vasta käännetään bajonetti kiinni. Tämän jälkeen piti vielä liikuttaa himmenninrengas ääriasennosta toiseen, mutta tämähän liittyy jälleen vain tuohon jänönkorvajuttuun. Se mikä on samaa kuin tuossa, on että objektiivin voi laittaa vain yhdessä asennossa kiinni runkoon. Muun estää se, että kolme bajonetin kielekettä ovat eri pituisia. Oleellista on ettei objektiivia aleta yrittää kiertää kiinni ennen kuin objektiivi on tasaisesti ympäriinsä pohjassa! (Ja täytyyhän sitä myös kiertämisen alussa vähintään sen verran painaa vasten runkoa, että jousitettu lukitustappi varmasti painuu pohjaan samalla. Se on kyllä pieni voima joka siihen riittää.) Lisähämmennystä aiheuttaa eri objektiivivalmistajien erilaiset merkit. Samyangissa oli ihan eri paikassa punainen täplä kuin Voigtländerssissa. Summa Summarum, lyhyt tutoriaali: Objektiivin kiinnitys on kaksivaiheinen. Ensin asetetaan objektiivi tiiviisti ja tasaisesti kiinni runkoon. Objektiivia pidetään kohtisuorassa runkoon nähden eikä missään tapauksessa yritetä vinosti vain toista puolta ensin sisään. Toinen vaihe on objektiivin kiertäminen lukitusasentoonsa. Tämän kaksivaiheisuuden kun pitää ohjenuorana, säästyy hankaluuksilta ja pian objektiivin kiinnitys käy jopa sokkonakin.
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä? Tuo runko ei taida edes laueta tulla tyhmällä loitolla? Jos laukeaa, niin haarukoimalla valotus ja vaikka teipillä siitä objektiivin persauksista himmeninvivun jumittamalla arvotaan joku väliarvo?
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? Se ohje minkä löysin taisi ollakin Canonille, vaikka siinä artikkelissa ei mainintaa ollutkaan. Vaihtoehdot on selvillä mutta eipä tuo niin tärkeä asia ole, sattui vaan löytymään yksi loittosarja vanhoilta filmiajoilta. https://nikoneurope-fi.custhelp.com/app/answers/detail/a_id/18879
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? Aiheeseen liittyen, Nikonilla on myös parin mm paksuinen laajiksille tarkoitettu loitto. Tyyppinimi taisi olla K1. Sopii esim kukkamakroiluun, tässä objektiivina 20mm/3.5. Näiden sparta-mallisten loittojen kanssa tarkennetaan käytetyllä aukolla - joka G-mallin objektiivien kohdalla on aina täysi aukko.
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? Minä olen makroillessa tarkentanut täydellä aukolla loittojen mallista riippumatta.
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? Onhan se f/11 tapauksessa toki helpompaa. Tässä palataan peilijärkkärien kehityksen alkutaipaleelle.
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? En ole noihin K-renkaisiin törmännytkään, mutta ei näytä olevan automaattista himmenninkytkentää eikä valonmittauskytkentää. "They are not meter-coupled. They do not preserve the automatic diaphragm." Vaan noissa jatko-osissahan metka systeemi on, kun taitaa kierteellä kiinnittyä toisiinsa: http://www.mir.com.my/rb/photography/hardwares/classics/nikonf2/macro/index1.htm K1 on 5,8mm ja ilmeisesti lyhin Nikonin loitto. Yhteensopivuudessa taitaa olla vähän sekasotkua? Use of Nikon K series of extension tubes with modern equipment
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? Enpä tiennytkään, mutta hyvin se tuntui paikoilleen asettuvan. 20 millisen kanssa makroilu on vähän extremeä. Jos olisi nyt netissä niin näyttäisin mallikuvan 35mm/2 Zeissin jäjestä tämän pikkuloiton kanssa. Vaikutti erinomaiselta yhdistelmältä.
Vs: Aukon valinta loittosarjaa käytettäessä ? Koitas ton 20mm:n kääntämistä ja jätä loitot pois välistä, extreme moninkertaistuu.