Moni varmaan onkin jo törmännyt tähän: An Open Letter To The Major Camera Manufacturers - Luminous Landscape Vaan liekö asia oikeasti noin suuri miksi se on paisumassa nettihuhujen pyörteissä? Yhtä varsin epätieteellistä selitysmallia tarjoaa Fast Lenses and Slow Cameras - Physical Limits - Zone-10 - Beyond the Light mutta en tiedä kuinka uskottavaa tuokaan on. Pitäisi vähintään kokeilla että himmentääkö joku vastaavan kokoisen reijän sisältävä pahvimaski oikeasti verrattuna kinokokoiseen maskiin... Että mitäs mieltä olette koko jutusta? Paljon savua ilman tulta?
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Vaikuttaa siltä, että Nikon D90 -mallissa kompensaatio on tehty siten että kennon todellinen perusherkkyys IS 200 onkin ISO 145, eli kamera "ylivalottaa"" kompensoidakseen valovoiman vähenemisen. Sama linja jatkuu kautta linjan ISO 400 = 292, ISO 800 = 589 jne.
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Olen kuvannut aikalailla viime aikoina Filkkaa ja Digiä rinnakain, samoilla obiskoilla, F5 ja D2Xs rungoilla, kokemukseni mukaan digi alivalottaa eikä ylivalota, eli mielestäni Digin antamat ASA arvot ovat yläkanttiin. Artikkelin mukaan se menisi toisinpäin, tai olenko käsittänyt jotakin väärin?
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Et ole, mutta artikkelissa se mainitaan jotenkin kummallisesti. Onhan selvää, että jos valovoima putoaa ilmoitetusta on se kompensoitava "ylivalottamalla", jotta lopputulos olisi ok.
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Putosi pohja sitten kaikilta herkkyystesteiltä kun valmistajan antamia ISO arvoja on uskottu sellaisenaan. LF puolen kuvaajat on aina sanoneet, että digikamera on huono valotusmittari. Nyt selvisi miksi.
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Aika kökkö testi jos on valmistajan juttuja uskottu. Mitä yleensä testataan, jos uskotaan valmistajia? Voi lukea vaan esitteitä ;-)
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Ah, senkö takia juuri joku suosittelikin, että känöniä kannattaa alivalottaa pikkasen. Ilmeisesti sitten tulee oikeaa valotusta...
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Tapiola2006 ja Jukka: Noista eri kameroiden herkkyyksistä löytyy ihan hyvät käppyrät. D2x:ssä ISO 200 = ISO 200, mutta D90:n kohdalla ISO 200 onkin jotain ISO 175 luokkaa: http://www.dxomark.com/index.php/en/Camera-Sensor/Compare-sensors/(appareil1)/439%7C0/(appareil2)/207%7C0/(onglet)/0/(brand)/Nikon/(brand2)/Nikon => klikatkaa sitä "ISO sensitivity" nappia. Nojoo,asiaan: Herää pari kysymystä tuohon artikkeliin liittyen: 1) Mistä alkuperäinen data on saatavilla? DxO mark sivuilta löytyy kyllä kennokohtaista dataa ja objektiiveista samanlaiset, mutta kolmannen graafin lähtökohtana toimivaa dataa ei löytynyt (tai se on piilotettu todella hyvin) 2) Miksi artikkelissa sotketaan ISO-arvo ja kennon signaalin vahvistaminen keskenään? ISO-arvo on nimensä mukaisesti stardardin mukainen tapa ilmaista kennon / filmin herkkyys ja vaikka kennon signaalia vahvistettaisiinkin tietyissä tilanteissa, niin imho se ei tarkoita ISO-arvon nostoa, vaan sitä että signaalia kompensoidaan ylöspäin jotta ilmoitettu standardin mukainen ISO-arvo saavutetaan. 3) Millä mekanismilla kamera kompensoi kennon herkkyyttä ylöspäin jos kuvataan objektiiveilla jotka eivät välitä mitään tietoa kameralle? Artikkelin perusteella voisin olettaa, että vanhoilla manuaalilaseilla aukkoa 2 suuremmilla aukoilla kuvatessa kameran pitäisi automaattisesti tuottaa alivalottuneita kuvia, koska kamera ei osaa kompensoida kennon vahvistuksella mahdollista valohäviötä. 4) Missä viipyy avoin kirje filmivalmistajille? Käytännössä tuo LL:n teoria on käänteinen verrattuna resiprookkivirheeseen. 5) Miksi se on huono asia jos insinööri kaikessa viisaudessaan on kehittänyt algoritmin jolla valotus on aina konsistentti riippumatta käytettävästä aukosta?
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Enpä kirjoittanut mitään siitä onko se hyvä vai huono asia. D90 herkkyyslukemat ovat ketjun toisessa viestissä. Omalta kannaltani asialla ei ole ollut merkitystä, koska kuvat valottuvat pääsääntöisesti oikein ja jos eivät, on vika minussa. Vanhojen objektiivien osalta ei ehkä olekaan sellaista maagista valonhäviötä, jota artikkelissa tarkoitetaan (Juu, juu, päällystykset ovat kuulemma heikommat ja kaikki muutenkin huonommin ja....)
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Juu en mä teille tuota loppuosaa tarkoittanut, lähinnä ton ekan linkin
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Moi 1)Peilikameroissa tekninen rakenne itsessään tuottaa valohäviötä, koska objektiivin linssistö on kaukana "kennotasosta". Peilittömissä rakenteissa objektiivin takalinssi voidaan viedä lähelle kennoa ja voittaa valonhäviöissä. 2) Elokuvauksesta poiketen stilkameroiden aukkoarvo on laskennallinen, matemaattinen arvo, jonka toteutumista heikentää himmentimen epäpyöreys / läpimittavirheet, linssien päällystyksen tehokkuus, lissien yhteenmitattu paksuus ja lukumäärä. Teoreettisesti edelleen paras on yksilinssinen rakenne 2 ilmapintaa. Elokuvausobjektiiveissa on valotuksen ja kehitysprosessin tarkkuuttamiseksi käytössä T-arvo eli aukkoarvo filmitasolla. (Transmission eli läpäisyarvo) Ottaa huomioon kaikki rakenteelliset ja optiset häviöt. 3)Digitaalikameran kennolla on YKSI AINOA perusherkkyys. Kaikki muut herkkyydet on sähköistä signaalin vahvistusta, huijausta, missä eräät valmistajat ovat onnistuneet paremmin, kuin toiset. Tätä perustotuutta hämärtää Cmos-kennoissa tapahtuva signaalinkäsittely A/D muuntimien ja värikäsittelyn siirtäminen kameran piirikortilta kennonyhteydessä tapahtuvaksi? Seurauksena kuvaa tekniseltä osin on ohjelmallisesti käsitelty monin tavoin ja perusherkkyydeksi ja sen eri kertoimiksi voi asettaa minkä kameratehdäs haluaa tarpeelliseksi. Esim 200 Iso perusherkyydellä salama rittää kovastipaljon kauemmaksi kuin 25 ison herkkyydellä. Myös mikrolinssistö on ongelmallista tehdä kaikkia kuvakulmia ja polttovälejä samalla tavalla suosivaksi. 4)Digitaalikameran herkkyysvertailuarvo muodostetaan eri tavalla kuin filmissä, koska tuotettua herkkyyttä ei voi mitata kehitetystä filmistä, kun kyseessä on filmitön kamera!! 5)Keskiharmaakin on eri paikassa. 6)Tekninen kahlinta on kuvanmuodostusmatematiikka RGGB ja sen seurauksena laskenta värien ja sävyjen osalta. Uutta ei ole paljon ollut tarjolla, mutta Kodak tuo markkinoille uuden kennosarjan, missä pixelien pienentäminen kompensoidaan ottamalla kuvanmuodostusmatematiikkaan mukaan 4 pixeli ilman värisuodatinta. Terv O Pohjonen
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Niin kauan kuin valotetaan tavallista valokuvaa objektiivin läpi mitaten niin aika sama. Aukkohan ei sinänsä ole mikään arvo, terävyysalue on. Mutta riesa tämä nykyinen himmenninkalibraation puute on ollut kaikessa testaamisessa. On tosi vaikea verrata asioita keskenään, kun pakollinen mittaussysteemin osa eli objektiivi toimii epäjohdonmukaisesti. Samoin ajatus digikameran käyttämisestä valotusmittarina tai erillisen valotusmittarin käyttäminen digikameran kanssa ovat kumpikin hiukan ongelmallisia ellei ensin tee systeemin kalibrointia. Hyvillä primeillä tuo vielä menee mutta zoomit voivat heittää yli puolikin aukkoa ja olen nähnyt yli aukonkin virheen aukossa. -p-
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Tuo on totta että aukkojen kalibraatiot voivat muutenkin olla vähän mitä sattuu, puhumattakaan ison koon kameroista joissa merkinnätkin ovat vähän epämääräiset eikä mitään pykäliä himmenninsäädölle edes välttämättä ole. Vaan onpa tämä suurennuskoneellakin tullut todettua, aukkot eivät käyttäydy ihan niinkuin niiden pitäisi. f/8 tuottaa mittariin valomäärän N, niin f/11 ei tuotakkaan N/2 vaan heittoa voi olla pitkälti yli kolmannes-aukon. Siinä sitten vedostaja-parka ihmettelee että paperin resiprookkiako tämä vai mitä...
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Nikonin D90stä tuttu tapa ilmoittaa ISO vs. todellinen herkkyysvastaavuus toteutuu näköjään myös uudessa D7000-mallissa. (Mahtava dynamiikka muuten...)
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Esa, "mahtava dynamiikka" ja "tänä aamuna oli niin s****nan kylmää" ovat anekdootteja... ;-) -p-
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Anekdootteja ne nyt ainakaan eivät ole, vaikkakin anekdooteissa voidaan käyttää tuollaisia subjektiivisia ilmaisuja, joilla ei ole mitään merkitystä anekdootin ulkopuolella.
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Juu, voi sen tulkita kaskuksikin. Myös "s****nan kylmää" -ilmaisu voilla subjektiivisesti arvioituna aivan yhtä tosi esittäjän näkökulmasta tarkasteltuna kuin "mahtava dynamiikka"
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Kameravalmistajien markkinointisalajuoni. Kohta tulee joku "uusi entistä ohuempi" kennosukupolvi jossa tällaista mystistä valohäviötä ei ehkä olekaan..
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Niin unohtamatta kaikkia objektiivejä jotka toki pitää uusia tälle uudelle ohuelle kennolle erityisesti optimoituihin Täytyy vähän mielenkiinnosta lueskella kuinka tuo leffapuoleen T-aukotus pelaa. Diakuvaajaa tarkka valotus kuitenkin kiinnostaa.
Vs: Aukon aiheuttama todellinen valohäviö vavisuttaa nettiä Otsikon koomisuus on niin hassu ... ("... vavisuttaa nettiä ") Mutta : Tuollaiset aukkoarvot eivät oman wanahan käsitykseni mukaan ole koskaan olleet käytännön tasolla eksakteja. Olisi hieman jopa hämmästyttävää, jos kuulisin että fotografiseeraamiseen perin perehtyneet immeiset ovat niin luulleet tähän "paljastukseen" saakka. Edith Piaf : Maailma on ihmeitä täynnä .... - Erska