Millä tavalla arvon kolleegat ovat hoitaneet tuon kuitupaperin pesun, onko jotain omatekemiä/ostettuja pesureita. Jos ostettu mistä ostettu ja paljonko mahdollisesti maksoi, jos itse tehty, niin kuinka hyvin toimii, ja tietysti miltä näyttää. Olen tässä miettinyt josko tekisi itse, mutta mutta, akryylilevyt eivät ole ihan halpoja, ja mietin olisiko 2mm liian ohutta materiaalia, vai pitäisikö olla paksumpaa?
Vs: Arkistopesuri kuitupaperille Itselläni on Kostnerin arkistopesuri= 12 lokeroa 30x040 arkeille ja hyvin toimii. Maksoi vaan aikanaan saatanasti: muistaakseni 3200 mk joskus vuonna 88, indeksillä kerrottuna vaan 790 euroa. Eli kannattaa alkaa hankkia akryylilevyjä ja sahoja, hiomalaikkoja, hanoja silleen itse, niin saattaa peräti nousta samaan hintaan. En muuten tiedä, vieläkö Kostiner-laatikoita edes tehdään.
Vs: Arkistopesuri kuitupaperille Itselläni on tuo sama Kostinerin Archival Washer kuin Asikaisen Ossilla. Ja toimiipa muuten helkkarin hyvin. Tuolta myyntipalstan kautta minä sen kävin noutamassa reilun satasen hintaan. Suosittelen.
Vs: Arkistopesuri kuitupaperille Koeta löytää käytetty. Kyllä niitä jonkin verran on liikkeellä kohtuuhintaan. Kostineria tai Novaa. Kaveri teki joskus aikoja sitten oman. Oli kuulemma kova homma, eikä edes halpa. Myöhemmin pimiöön tulikin iso Kostiner ja hankittiin pari vuotta sitten pariksi myös pieni (30x40). Taisi olla käytettynä 120 euroa tuo pieni. Vaikka pesuri on teoriassa aika simppeli, epäilen, että oikea veden kierto ei ole niin yksinkertainen asia varmistaa. Kostinerit ainakin on "testattuja" tämän suhteen. 2 millin akryylillä ei tee mitään. Kostinerissa runko taitaa olla noin 10mm akryylia ja välilevyt noin 4mm vahvoja.
Vs: Arkistopesuri kuitupaperille Samoin minulla on Kostinerin pesuri. Sillä taisi aikoinaan olla maahantuonti, joten niitä on tässä maassa ehkä enemmän kuin muita pesureita. Kostineria ei tosiaankaan enää valmisteta ja muutenkin arkistopesureiden valikoima on muuttunut takavuosista. Kuten muitakin pimiötarvikkeita, näitä pesureita saa käytettynä huomattavan edullisesti kunhan osuu kohdalle. Jos harkitset uuden ostamista, niin tarjolla on esim. englantilaisen Novan mallit. Tosin näin isojen vehkeiden kohdalla täytyy ajatella myös postimaksuja, jotka tunnetusti UK:stä eivät ole kovin edullisia. Jos itse olisin hankkimassa uutta katsoisin ehkä sittenkin jenkkilään. Ensimmäisenä tutkisin Cachetin ja Summitekin kaskadipesurit, jotka periaatteessa kuluttavat huomattavasti vähemmän vettä, koska sama vesivirta menee kaikkien lokeroiden kautta. Silloin printtejä kyllä joutuu siirtämään lokerosta toiseen että pysyvät "puhtausjärjestyksessä", mutta kyllä vesi meilläkin sen verran maksaa tulevina vuosina, että kulutuksella on merkitystä. Voi kyllä olla, että pesurien lähettäminen ei onnistu tai tulee kohtuuttoman kalliiksi.
Vs: Arkistopesuri kuitupaperille Yritetään löytää käytetty, uusien hinnat on sen verran taivaissa, etten taidan ihan heti sellaista hankkia.
Vs: Arkistopesuri kuitupaperille Tuli mieleen, että vanhoissa kameralehdissä oli rakennusohjeet moisen tekemiselle. Silloin jäi tekemättä kun pelkät osat olisivat maksaneet noin 700mk ja olin köyhä, mutta ehkä nyt olisi toisin. Voin kaivaa ko. lehden numeron selville kunhan muuton jäljiltä löydän mun kameralehti-kirjanmerkki -listan.
Vs: Arkistopesuri kuitupaperille Onkos kiinnite vettä kevyempää? Kyselen siksi kun sain lainaksi Patersonin arkistopesurin. Tässä värkissä vesi tulee ja poistuu yläosasta. Eli ajattelisin, että ainoa tapa kiinnitteen poistumiseksi värkistä on, että jos se olisi vettä kevyempää ja siten nousee pintaa ja poistuu sitä kautta.
Vs: Arkistopesuri kuitupaperille Kiinnite on raskaampaa. Pesureissa tällä ei tosin ole mitään merkitystä, koska kiinnite ja puhdas vesi eivät ole toisistaan erillään vaan ne sekoittuvat sekä mekaanisesti että diffuusion avulla. Satunnaisesti näkee tosin näitä myyttejä, joissa oletetaan että kiinnite päätyisi raskaampana jotenkin ihmeellisesti pohjalle. Joidenkin tuotteiden markkinointi lienee näiden myyttien alkuperä. Omatekoisessa pesurissa kannattaa kiinnittää huomio tiiviyteen ja ulkokehikon riittävään tukevuuteen, tarvittaessa vaikka lautakehikko tueksi. Joskus tuli kokeiltua akryylia vastaavan kaltaiseen härveliin ja se tietysti vuoti kuin seula, tilkitseminen oli vaikeaa kun käsi ei mahdu kolosta sisälle. Myös pullistelu 2-3mm akryylilla oli huimaa. Akvaarioiden rakenteista/osista voi myös viritellä kaikkea kivaa. Lasi on myös aika edullista eikä jousta yhtä paljon kuin muovit. Neste pysyy sisällä luotettavasti myös vaikkapa muuttolaatikossa, johon on helppo lisätä välilevyt pitämään paperit paikallaan/erillään. Myös ämpärin kaltainen esine, jossa on spiraalin mallisena erotinmuovi voisi olla toimiva rakennelma. Jälkimäisestä saisi myös kaskadimaisen, jos neste tulee vaikka reunalta sisälle ja poistuu spiraalin keskeltä.
Vs: Arkistopesuri kuitupaperille Kiinnite on yhden sortin suola. Kuollutmeri on hyvin suolapitoinen ja siinä on hyvä kellua. Kuolleen meren veden ominaispainon pitää siis olla tavallista vettä suurempi. Menikö oikein? Käytännössä huuhtelulaitteessa on sen verran virtausta, että uskoisin kiinnitejäämien sekoittuvan hyvin ja poistuvan ulos virtaavan veden mukana, olipa poistoaukko missä tahansa. Hyvä keino tutkia, kuinka kauan vähintään pitää huuhdella, on laitteen täyttäminen värjätyllä vedellä. Sitten vain laitetaan vesi virtaamaan ja katsotaan, kuinka kauan kirkastuminen kestää. Pentti Sammallahti muistaakseni kertoi, että kirkastuminen kestää hämmästyttävän kauan.