Vs: Anti prässäsys Rodinalia käytin Agfapan 25:n kanssa, joskus Ilfordin 50 ASAsen. Noita herkemmille en tuota litkua kelpuuttanut. Kapa
Vs: Anti prässäsys Äkkiä tulisi mieleen käyttää Rodinalia sellaisten kanssa joissa jo valmiiksi paljon raetta. Mitä minulta nyt menee ohi?
Vs: Anti prässäsys Minä kun ajattelin että tuo elisabeth86:n termisuomennos oli vitsi. No voi, tyhmä minä taas EDIT Meinaan, samalla nimimerkillähän on täällä pari tuoretta "hauskaa" myynti-ilmoitusta.
Vs: Anti prässäsys Mielenkiinnolla odotan vastausta. Ikinä en ole tuollaista termiä kuullut/nähnyt. Kapa P.s. Enpä usko, että järkevää vastausta saamme.
Vs: Anti prässäsys http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,10903.msg801448.html#msg801448 Silittäminen voisi olla samaa kuin prässäys koska molemmissa painetaan tiiviimmäksi. Negan toistoalue painetaan kasaan eli negasta tulee jyrkkä. Toisaalta tällaisen kompressoinnin voisi käsittää päinvastaisena niin että kohteen sävyt painetaan kasaan jotta ne mahtuvat negalle ja näin prässäyskin viittaisi parhaiten pull-kehitykseen. edit. Kokeilin tällaista Google-kääntäjällä. Lisäsin vahvennoksen. silittää, suomi tunnistettu englanti valittu iron silittää smooth helpottaa, silittää, sivellä, lievittää, oikoa, silotella stroke hyväillä, silittää, silitellä press painaa, painostaa, ahdistaa, puristaa, painella, silittää smooth down oikoa, silittää smooth out silittää, oikoa give a stroke silittää
Vs: Anti prässäys Minusta tuo on ollut aina ylivalottamista (kehittämisestä ei siinä kohtaa vielä puhuta mitään)
Vs: Anti prässäsys Tunnustan etten vielä ole katsonut Adamsin kirjasarjaa, joista tämäkin selviäisi. Viittaako N kehitykseen vai valotukseen? Viimeksi kun merkitsin -1 ja +1 filmejä, oli kulunut niin kauan valottamisesta, etten enää muistanut pitikö merkitsemäni -1 kehittää vähemmän vai enemmän! ;D Tietenkin muuten asia on tuttua ja tärkeää. Joka kerta kun filmin laittan kameraan, oli se sitten kinari, keskari tai laaka, päätän millä EI-arvolla sen valotan. Ja kehitys luonnollisesti seuraa tätä valintaa. Tai siis pyrkii seuraamaan, kuten tuli ilmi... :-[
Vs: Anti prässäsys silitys ja prassays alkaa kuulostamaan aika pesulatermeilta, mutta jos kelaat silitysta niin siina silitettaisiin kontrasti tasaiseksi pitais varmaan modata pesukone filminkehityskojeeksi, sit vois laittaa filmit pesukoneeseen.. 40c ja hienopesu, jonka jalkeen silittaa ja prassate ne ihan vakavissani aloin kelaamaan, etta jos heitan tonne filmit sisaan ja laitan vahan d76 pulveria tonne luukkuun.. niin mitahan siita tulis http://www.ebay.com/itm/PORTABLE-WASHING-MACHINE-SPIN-CYCLE-2-8kg-HOME-GARDEN-TRAVEL-CLOTHES-WASHER-/231473052227 kauankohan kestais modaa tollasesta filminkehityskoje... hmm
Vs: Anti prässäsys Pitää jotenkin määrittää vesimäärä, jonka kone ottaa. Mulla on sellainen kone, jossa on myös puolitäyttönäppäin. Sen kun painaa pohjaan alkaa lyydi hoilottaa. Meinaan vaan kun jauhetta ei sitte tarvii sen enempää kuin pesuunkaan. Noin suurin piirtein.
Vs: Anti prässäsys Itse asiassa molempiin. Ylivalotus + alikehitys -> loiva nega Alivalotus + ylikehitys -> jyrkkä nega (Siinä välillä sitten se normaali.)
Vs: Anti prässäsys En minä tuota tarkoittanut, vaan sitä pitääkö N+1 merkitty filmi kehittää enemmän vai vähemmän kuin N merkitty tai merkitsemätön? Luotan tässä AnselA:n vastaukseen nimimerkin velvoituksen takia.
Vs: Anti prässäsys N+1 kehitetään pidempään kuin N N-1 kehitetään lyhyempään kuin N Oikeastaan tuo n plusmiinus ei koske varjoalueita tai negan valotusta mitenkään vaan kohteen kontrastisuutta. Jos kohde on loiva kehitetään pitempään, jotta saadaan kontrastikkaampi nega. Jos puolestaan kohde on kontrastikas, kehitetää ali, jotta printissä olevat huippuvalot eivät mene puhki.
Vs: Anti prässäys Olen löytänyt Adamsin kirjoista käsitteet "N development", "N-1 development", "N+1 development" jne... mutta en "N exposure", "N-1 exposure" jne... En varmaankaan ole lukenut kaikia hänen julkaisujaan. SakkeM tai mablo, kertokaa missä kirjassa tms. N -notaatiota käytetään valotuksen yhteydessä?
Vs: Anti prässäys Kiitos, tuli selväksi. Kinofilmilläkin on ihan vakiokauraa valottaa rulla parhaaksi valittulla herkkyydellä, joka yleisemmin on mulla vaihdellut vain vähän eli esimerkiksi HP5:llä ja Trixillä ISO 200-800 ja kehite on ollut yleensä herkkyyttä lievästi nostavaa (kehitetyypillä negaan saadaan normaali jyrkkyys lievällä prässäykselläkin) Microphenia. Rulliin on yleensä tullut merkattua 200 tai 800 tussilla. Mulla ei ole laakafilmin käyttöön ehtinyt vielä syntyä rutiineja ja viimeksi kun kehitin pitkään kehitystä odottaneet laakat niin olin jo unohtanut mitä olin tarkoittanut N+1 ja N-1 merkinnöillä joita molempia oli. Kyllä tuon nyt jo muistaa kun noin loogiselta se tuntuu: N+1 tarvitsee lisää kehitystä ja N-1 vähemmän. Vastaavasti plus- ja miinusmerkkien mukaisesti valotuksen EI suurenee ja pienenee. (Muutenhan on nykyään jäänyt herkkien kinofilmien käyttö mulla ja olen siirtynyt keskiherkkiin. Ehtis vaan kuviakin joskus tehdä... negoja kyllä kertyy.)