Kivaa raetta saa askarreltua digilläkin. Photoshoppiin rakentelee actionin, niin yhdelle hiirenklikkauksella tulee kivat rakeet. Kuinka mahtaa käydä kun laitetaan digislr ja filmi vastakkain? Place your bets!! Minä en tiedä, mutta isot pojat on kyllä kertoneet, että erään valmistajan digitaaliset järjestelmäkamerat tuottavat sangen laadukkaita kuvia korkeilla herkkyyksillä, joita hääkuvaaja helposti tarvitsee työskennellessään hankalissa olosuhteissa. Ja matalilla herkkyyksillä päästään molemmilla varmasti yhtä hyvään lopputulokseen. Filmin etuna on se, että suurimmassa osassa digislr:iä herkkyydet alkavat ISO100 tai ISO200. Pro malleissa sitten löytyy ISO50:ntä. Eli jos käyttää todella hitaita filmejä, niin kivikautinen kuvaustekniikka hakkaa vielä digin. Aika sankari se ammattilaishääkuvaaja, joka vetelee ilman valotuksen mittausta filkalle kuvansa. Ja mitä digitaalisiin järjestelmäkameroihin tulee, niin akkukesto on sitä luokkaa, että yhdelläkin akulla kuvailee jo melkein koko häät. Digitaaliset järjestelmäkamerat antavat kyllä hyvinkin riittävät työkalut syväterävyysalueen hallintaan. No näitä ei pahemmin digipuolella ole, mutta toisaalta, vaikka olisikin, niin veikkaan että se ammattikuvaaja ottaisi ne kuvansa jollain muulla kameralla. No toinen rukkasista ja toinen tyttäristä...
Mikä on riittävää? Henkilökohtaisesti olen saanut irroitettua kohteet vallan mainiosti digislr:llä ja sopivalla optiikalla. Ja mitä nyt muidenkin kuvia olen joskus sattumalta internetissä nähnyt, niin joskus eteeni on sattunut digislr:llä otettuja kuvia, joissa on äärimmäisen hienosti nostettu kohde kapean syväterävyysalueen kanssa kuvasta. Minulla, ja ilmeisesti myös ammattilaisille, croppikennoiset digislr:t tuntuvat riittävän syväteryyden hallintaan. Varmasti parempia ratkaisujakin löytyy jos haluaa hifistellä.
Epäilen vahvasti. nyt on vähän asioita sekasin 25 asasta hääkuvissa? miksi? joku neopan 1600@800 voisi olla jäljeltään parempaa kuin digijärkkärien kohina ja terävyyttömyys, mutta kuten tuossa aiemmin tulikin niin sävy ala on se asia, varsinkin mustavalkosissa, joissa digijärkkä häviää vielä kädet alhaalla (kukaan ei tee kahta RAW muunnosta ja yhdistä niitä kaikista hääkuvista eli jätetään ne teoriat).
Mutta takaisin teemaan. Kyllä eräskin ammattikuvaaja -ison studion omistaja - kertoi minulle, että asiakkaat ei enää oikein edes tiedä mikä se filmi on. Eli maksajan taholta ei ainakaan ole paineita filmin käytölle. Tämä kyseinen henkilö möi pois filmikalustoaan... Eli ääni sille, että otsikko on oikein.
Häissä on yleensä käytettävä sen verran valovoimaista optiikkaa, että ainakin itse koen syväterävyyden riittämättömyyden enemmänkin ongelmaksi kuin sen liiallisuuden. En panisi pahakseni, jos maksimiaukolla kuvatessa terävyysalue olisi suurempikin - himmennyskään ei onnistu valotusaikojen venymisen takia. Ei se syväterävyyden lyheneminen aina paranna kuvaa.
Alunperin tässä threadissa keskusteltiin ammattikuvaajista. Hääkuvaus oli yksi esimerkki, ja en tarkoittanut hitaita filmejä käytettäviksi hääkuvauksessa. Pahoitteluni. Taisi olla epäselvää ilmaisua. Lähinnä taisin mainita korkeat herkkyydet sen hääkuvausteeman yhteyteen. Alleviivasin vielä alkuperäisestä postauksestani tuon hääkuvauskohdan. Tuo hitaat filmit olivat vaan esimerkki yleisesti digi vs. filmi taistoon. Fujin Neopanille en ole koskaan kuvannut, tai tietoisesti nähnyt materiaalille kuvattuja kuvia, joten en osaa ottaa kantaa sen suorituskyvystä. Olisi toki mielenkiintoista nähdä vertailu. Mv-asiaankin on yleisesti paha ottaa kantaa sen enempää, mutta toistaiseksi on digilläkin pärjätty, olkoonkin että sen kuvan saa kyllä helposti palamaan puhki. Yleensä tuleekin tehtyä niin että valotan kirkkaimman mukaan, ja RAW konversion sekä mv:ksi muuntamisen jälkeen kevyt shadow/hilight, niin saa tummiakin sävyjä esiin. Mutta kukin tavallaan.
Aivan. Jos joku mua joskus kosii ja suostun niin haluan hääpotretin väreissä keskikoolla otettuna. Itse tapahtumasta taas olisi kiva saada myös kunnon mustavalkokuvia. Luonnollisesti häävieraille kamerakielto. Se siitä, palataan aiheeseen.
Erittäin fiksu veto, tuo kamerakielto. On nimittäin kiva ottaa jotain sormuksen pujotuskuvaa, kun 230 salamavaloa paukuttaa päin naamaa sieltä yleisön joukosta. Ihmettelen muutenkin, miksi ihmiset ruodaa tollaseen tilaisuuteen pokkareitaan, jos sinne on kuvaaja tilattu.
Koska kaikki haluaa omat kuvat ja useimmat eivät näe mitään eroa oman pokkarin automaattisalamaotoksilla ja kunnon kuvilla.
Niinhän se on. Tosin jos tilaa kuvaajan, niin kannattaa ehdottomasti liittää kutsuun toivomus, ettei niitä pokkareita tuotas paikalle.
Jos riittävä himmennys ei onnistu valotusaikavaatimuksen puitteissa, niin silloin käytetään herkempää filmiä tai suurempaa ISO-asetusta digikamerassa. Mitä isompi filmi- tai kennokoko, sitä joustavampi kamera siinä mielessä, että sekä suuren että pienen syvyysterävyyden kuvaus onnistuu maksimaalisella tavalla. Pienempi kenno- tai filmikoko ei itseasiassa auta syvyysterävyyteen, sillä se vain rajoittaa kuvaamismahdollisuuksia. Pienen filmin tai kennon edut tulevat siten ainoastaan kameran pienemmän koon ja käsiteltävyyden kautta.
En muuten ole tavannut montakaan kirkkoa, missä saa jollain f5,6 aukolla ja ISO400 herkkyydellä järjellisiä valotusaikoja ilman lisävalaistusta tavalla tai toisella. Sanotaako, että käytännössä ISO800 up on herkkyydet, mitä pitää käyttää. Kannattas ehkä hivenen perehtyä tuohon piirtoympyrän ja syväterävyyden komppaan.... Jotta sama kuvantamiskulma saataisiin aikaiseksi (=rajaus) pitää käyttää pidempää optiikkaa tai mennä lähemmäs = st-alue pienenee molemmissa tapauksissa. Tietenkin saksilla saa saman aikaiseksi ja silloin 'tavallaan' st-alue kasvaa, kun leikataan sieltä reunoilta pois sitä epäterävää aluetta....mutta silloin hukataan isomman fomaatin etu. Ottaen huomioon, että esim 67:ssa 50mm objektiivi antaa suunnilleen kinokokoon verrattuna 28mm objektiiviin verrattavan kuvan samalta etäisyydeltä, niin st-alue on aika rapiasti kapeampi tuolla 50mm objektiivilla. Tähän perustuu esim. noiden pokkareiden lähes 'ääretön syväterävyys' ja varsinkin se heikko irroituskyky kohteen ja taustan välillä, kun kennokaan ei ole kuin 1/10 osa kinokoosta. Eli käytännössä, mitä isompi formaatti sen pienempi aukko on oltava, jotta päästään samankaltaiseen lopputulokseen.
Kiitos vaan kehoituksesta. Uskoisin, että aihe on jo ihan riittävän hyvin hallussa. Väitinkös tuossa edellä, että näin ei olisi asia? Isolla formaatillakin pääsee samanlaiseen lopputulokseen syvyysterävyyden osalta, kun himmentää vastaavasti _riittävästi_. Mitä itse et ota tuossa edellä huomioon, tai jätät kertomatta, on, että isolla formaatilla suuremman himmentämisen tarpeen voi kompensoida filmin tai kennon herkkyyttä kasvattamalla lopputuloksen laadun huononematta. Filmillä (tai kennolla) kerättävän valon kokonaismäärä ratkaisee.