Toisaalta onhan noita isoja skannaavia periä, jotka valottavat kolmella värillä. Ne ovat vielä mielenkiintoisempia kuin Foveonit.
Aina voi surffata kunkin aikakauden aallonharjalla. Ainoa vaan, että ne aallot ovat olleet kovin erikorkuisia. Tulee mieleen esimerkiksi D200 jonka kai piti olla jotenkin "hyvä" kamera, mutta joka alkoi vaikuttaa antiikkiselta pskalta sillä samalla sekunnilla kun D300/700/3 sukupolvi julkaistiin. Muistelen, että tunne teknologian laimeudesta oli jatkuvasti läsnä kun D200:lla yritti kuvata, mutta eihän sitä kehdannut katsoa totuutta silmiin kun käsissä oli kuulemma jotain "hyvää", ellei peräti "parasta". Vastaa seuraavan sukupolven Nikonien ilmestyminen teki takaraivossa pitkään jyskyttäneen tunteen ilmeiseksi. Jotenkin tuntuu, että kennotekniikan terävin kärki ei ole Alpan formaatissa, vaan akselilla 1" - kino. Eli suora kommentti tämän keskustelun otsikkoon "100mp: sehän on sitten siinä" - ei missään tapauksessa ole siinä! Se tuntuu luissakin ja huutaa spekseissä, että 100mpx resolla oleva Alpa on vain ujo askel kohti sitä suuntaa, jonne pitäisi (ja voisi) edetä paljon pidemmälle. BTW Foveon - ikuinen lupaus. Vaikea sanoa tuleeko siitä mitään. Kun puhutaan valinnoista erilaisten perusratkaisujen kesken, niin kysymys on enempi filosofisesta ja taloudellisesta kysymyksestä kuin tekniikasta itsestään. Maailma on täynnä hienoja ja "oikeita" teknisiä ratkaisuja jotka eivät kuitenkaan ole lunastaneet lupauksiaan markkinoilla. Tähän lienee syynä se, että yritykset pitäytyvät tuotekehityksessä mieluiten tutuilla poluilla ja siinä, että insinöörimäisyyden normaalimoodi ei ole revoluutio vaan evoluutio.
Artifaktitkin ovat vielä mielenkiintoisempia kuin Pentaxin pixel shiftin tuottamat tai yli 100v takaisten kolmelle levylle kuvattujen yhdistelmä-värikuvien sisältämät...
J.Vuokko; Totta, lähdin omista lähtökohdistani. En kuvaisi tuolla liikkuvia kuvia, vaan arkkitehtuuria ja maisemia, mutta tottahan se on. Nomad; Lupaus ja lupaus. Foveonin kuva on häkellyttävän tarkka ja yksityiskohtainen verrattuna Bayer-sotkettuihin kuviin. Ongelmat liittyvät herkkyyden puutteeseen sekä neuvottomuuteen herkkyyden nostamisesta ilman trade-offeja kuvanlaadussa. Tämä sitten mukanaan epämukavuutta, joka ei kuluttajaroinaan sovi. Toki kyseiseltä firmalta puuttuu osaamista kohinanpoistosta ym., mutta sitähän voi ostaa, jos uskoo itseensä.
Sama perähän käy moneen muuhunkin kameraan, ja tavanomainen Mamiya saattaa olla moneen käyttöön kätevämpi laite. Sony kaiketi myy kennoja muillekin, joten odottaa sopii uusia 645-koon kameramalleja markkinoille. Näppärä sovittaa perän johonkin Mamiya Pressiin tai Technicaan, ja sitten päästään ihmettelemään, riittääkö siinä -65 Angulonissa piirto....
Riittää filmillä, mutta ihmeellistä kyllä ei pääse samaan kennolla... Onko "vika" kennossa vai optiikassa ? PS. Mitä optikkaversiota tarkoitit?
Mihin (se jokin) oikein riittää 645 koossa, on luonnollinen vertaileva kysymys tässä yhteydessä. Miksi olet niin varma että kenno vaatii itselleen suunnitellun objektiivin? Jos 65 viittasi polttoväliin, ei ole edes kovin laajakulmainen objektiivi tähän kokoon kyseessä. Jos tai kun ei tapahdu valon kohtaamiskulman ja senselien "putkinäön" aiheuttamia heikennyksiä (yhteensopivuusongelmaa) , uskoisin kyseessä olevan väärinkäsityksen eli yksinkertaisesti vääränlaisen vertailun filmille ja kennolle taltioitujen kuvien välillä. Jos taas välttämättä halutaan löytää 'syyllinen', niin ihan filosofisesti ajateltuna vika on kahden kaupassa aina joko toisen tai molempien eli yhteensopivuuden. Kukaan ei tietääkseni ole vielä missään osoittanut, että jokin objektiivi olisi kennolla epätarkka ja filmillä tarkka, kun rajataan pois valon tulokulmien ongelmat senseleille. Kennon ja filmin välillä sen sijaan on se suo johon tuollaisessa ihmeellisyysväitteessä aina upotaan: ei ymmärretä millaisella vertailuparilla saadaan edes jonkinmoinen yhteismitallisuus arvioon.
65-millisellä on jo niitä mainittuja tulokulmaongelmia. Vanhat versiot ovat muutenkin onnettoman huonoja, en kyllä enää kuvaisi niillä filkallekaan, kinarillakin saa parempaa laatua. Uusi on tietysti hyvä. Kuten sanottu, Phase One on eka markkinoilla tuon kennon kanssa, mutta toisia tulee ajan mittaan mukaan. Ainakaan missään ei ole sanottu, että Phase olisi saanut Sonyltä jonkinlaisen yksinoikeuden kennoon.
Maisemassa skannaavan järjestelmän kanssa jo pilvien liike voi tulla ongelmaksi. Riippuu tietysti siitä millä vauhdilla se skannaa kuva-alan.
Mulla on vanha 65mm Super-Angulon, sarjanumeron perusteella valmistettu 61-63. Kyllä tuolla 4x5:lle kuvaa, eikä jälki 6x9:lläkään niin surkealta näytä. Tietysti jälkimmäistä ei kannata nykyajan kinodigeihin verrata, sehän on selvä.
Tulokulmaa ei heti arvaisi ongelmalliseksi kulmissakaan, mutta saattaahan se olla, koska minkäänlaista retrofocus rakennetta tuossa ei ole kuten on keskikoon peilkameroitten laajakulmissa (esim Zeiss Distagon 60mm) https://www.google.fi/imgres?imgurl=http%3A%2F%2Fcollectiblend.com%2FLibrary%2FPhotographic_Lenses_Neblette%2F7a.jpg&imgrefurl=http%3A%2F%2Fcollectiblend.com%2FLibrary%2FPhotographic_Lenses_Neblette.php&docid=TdOAKy4aHgD84M&tbnid=fDUVlwT1aYAF1M%3A&vet=1&w=238&h=151&client=firefox-b&bih=1329&biw=2560&q=Angulon%206.8%20lens&ved=0ahUKEwj8m_7dz4fRAhWGkSwKHdMKCrI4yAEQMwhCKEAwQA&iact=mrc&uact=8 https://www.schneideroptics.com/info/vintage_lens_data/large_format_lenses/angulon/data/6,8-65mm.html 60,3mm etäisyydellä takalinssi, on tuosta luettavissa ainakin, mutta eihän se kerro kuin osan olennaisesta. Pupillin koko... vmsno? (vai mikä se nyt oli)
Tekniikan kehitys tällaisena kyllä saturoituu. Sen jälkeen on enään markkinointi, maininosmiehet, lobbarit, muoti-ilmiöt ja toisella puolella kaikki hompsantuusat joihin se uppoaa.
Koska tulee se suurin, se suuri? Silloin sanon: henkeni annan. Tulkaa kotiin! https://www.youtube.com/watch?v=N5LDuzApxDk
Ihan totta, kun samaan aikaa vois askarellapaskarella paskan kameran kanssa, jonka katala myyjä myi :')