Eli siis, olen aiva uusi tällä foorumilla ja valokuvauksessakin suhteellisen ja nyt tässä 2006-vuoden puolella olen enemmän innostunut valokuvauksessa ja olen ajatellut ostaa paremman kameran vanhan tilalle. Vanha kamera on Canon Powershot A510, jonka joskus vuosia sitten ostin kameraksi jolla kuvataan tilaisuuksia jne. Kun valokuvausta olen enemmän ja enemmän "harrastanut" tämän vuoden puolella on A510 tuntunut aika huonolta kameralta jos haluaa kuvata jotain pitemmältä matkalta ja muutenkin muuhun kuin kukista kuvien räpsimiseen. Joten kysyisin teiltä mikä olisi hyvä 400-500€:n hintaluokassa (budjetti saa ylittyä hieman) "ammattimaisempi" kamera jolla onnistuu pitkänmatkan kuvaukset ja lähikuvatkin. Kamerasta sen verran että sen ei tarvitse olla mitään pientä kokoa joka sujahtaa taskuun, ottaisin sillä kuvia eläimistä, ihmisistä, rakennuksista, autoista, maisemista jne. melkein kaikesta ja kameran ei tarvitse olla uusi eli etsin tietenkin huuto.netistä ensin teidän tarjoamia malleja. Ja myös jos on järkevää ostaa objektiiveja tuohon A510:n että siitäkin saisi pätevän kameran niiden kanssa, kertokaa myös sekin Kysykää ihmeessä jos haluatte tietää vielä jotain joka auttaisi kameran valinnassa minulle. Olen siis aika amatööri näissä kameranvalinnoissa, A510:n otin lähinnä Mikrobitin testituloksen mukaan ja silloisen suuren pikselimäärän takia. Ja älkää hermostuko jos tunnun kyselevän paljon asioita, koska olen halukas oppimaan uutta ja muutenkin utelias persoona Kiitoksia etukäteen!
No, A510:iin ei voi ostaa objektiiveja. Jotain tele- tai laajakonverttereita siihen voi olla mutta ei niillä ihmeitä synny ja optinen laatukin voi olla mitä on. Jos 500e on katto, niin suosittelisin käytettyä digijärjestelmäkameraa. Tuohon hintahaarukkaan vois mahtua ainakin Nikonilta D50 ja D70(s) ja sitten joitakin vähän vanhempia ammattimaisempia malleja, ehkä D100:sta sun muuta, ja Canonilta ainakin 300D, ehkä 350D ja sitten jotain 10D:tä. Uutena Nikonin D50 ja Pentaxin *IST DL tulee aika lähelle tuota hintaluokkaa, mutta eipä niillä mitään kummoisempaa "pitkänmatkankuvausta" juuri tee ilman lisäobjektiiveja, jos siis on tarkoitus suurentaa kohteita (onhan se maisemakuvakin pitkän matkan kuva, jos ajattelee )
Ostin aikanaan A510:n naisystävälle lahjaksi ja jouduin sitä itse opettelemaan, että sain opetettua hänet. Sitä on mahdollista käyttää, kuten oikeaa kameraa, joten ongelmasi on polttovälin riittämättömyys. 500 EUR on hubaa rahaa siinä kohtaa, eikä mikään oikeasti muutu. Käytetyn digijärkkärungon saat tuolla summalla, mutta opiskoihin tarvitset pari kertaa toisen mokoman lisää + muut tarvittavat tilpehöörit. Kuvia on lopputuloksena kaikissa tapauksissa. Oletko harkinnut kamerasi ominaisuuksien syvällistä opettelua ja valokuvauksen perusteisiin perehtymistä? Tämän voi tehdä ilmaiseksi kirjaston ja käyttöohjeen avulla. Samalla voisit saada vinkkejä nykyisen kamerasi puutteiksi kokemiesi asioiden kiertämiseksi. Yksinkertaisimmillaan astut muutaman askeleen lähemmäksi kohdetta. Kun perusshitti ovat hanskassa, tuhlaa 500 eur matkustamalla jonnekin sinua kiinnostavaan kohteeseen kokemaan ja kuvaamaan. Kuvista ei näe millä kameralla ne on otettu, vain sisältöä arvioidaan.
Molemmat edelliset myös käypiä ehdotuksia, jälkimmäinen peräti äärimmäisen hyvä, siinä tapauksessa, ettet ole moista vielä tehnyt. Filmijärkkä antaa valokuvauksellisesti melko lailla ihan samat mahdollisuudet kuin digikin, ainoa vain että (varsinkaan värikuviin) et pääse juuri kuvauksen jälkeen vaikuttamaan itse kun pitää antaa ne sitten kehittämöiden huoleksi. Muutama muu pieni ilo digikuvaajalla myös on, vaikkapa helpommin valittava ISO-herkkyys, histogrammin käyttömahdollisuus ja muut, mutta toisaalta filmilläkin on puolensa. Ei tarvitse puhdistella kennoa kun filmiruutu on joka kerralla uusi, ja filmin ns. dynaaminen aluekin on laajempi. Laajakulmakuviakin helpompi ottaa. Asian ratkaisee minusta se, että missä muodossa kuvansa haluaa. Jos ei tee paperikuvilla juurikaan mitään vaan haluaa ehdottomasti kuvistaan digitaalisia, tietokoneella katseltavia, niin loppujen lopuksi ainakin itse järkeilin niin että filmiskanneri tulee turhan kalliiksi, samoin kuin jokaisen filmin ostaminen ja kehittäminen erikseen. Jos toisaalta haluaa enemmän paperikuvia, on digijärkkä hillitöntä tuhlausta. Paitti tietty jos kuvaa tosiaan paljon, niin kai lopulta se filmien kustannuskin ylittää eron digijärjestelmään.
Kyllä toi juhaan ehdotus varmaan vie voiton, eihän sillä kameralla itseasiassa mitään kiirettäkään ole! Katsoin tuosta huuto.netistä tosin ja siinä oli tämmönen Canon EOS 10D ja mukana 18-50mm objektiivi sekä 512 muistikortti, johonkin 500€:n pintaan varmaan rapsahtais sieltä (ei hv:tä). Anteeksi tämmöinen tyhmä kysymys mutta mitä tarkoittaa valotus? Kun yksi huutaja on kysynyt myyjältä "Monta valotusta takana?"... Kiitos vastauksista kaikille ja pitää vielä lykätä tuota kameran ostoa varmaan, myös voisi säästää suuremman summan sitten seuraavalle kameralle + lisävarusteille!
Kysyjä ei oikeastaan puhu valotuksista, vaan suljintoiminnoista. Eli halutaan tietää montako kertaa suljin on toiminut - onko suljin elinkaarensa lopussa, onhan se kuitenkin mekaaninen vempele ja digikameroissa niitä tuopataan plätkyttämään eri tahtiin kuin filmikameroissa. Onhan kuvaaminen kuitenkin ilmaista, jollei suljinremonteja ja muita oheiskuluja oteta huomioon ;-)
Jos päädyt hommaamaan järkkärin niin se onkin sitten ihan pohjaton kaivo rahoille. Vähän väliä huomaat "tarvitsevasi" kaikenlaisia palikoita siihen. Objektiiveja, parempia objektiiveja, salamavehkeitä, muistikortteja, laukkuja, reppuja jne..... Mut voishan ne rahat huonomminkin käyttää.
Joillekin ne kuvat on rahat arvoista tavaraa, joillekin ehkä arvokkaitakin muistoja. Miksi juhaa on sitten investoinut lainkaan valokuvausvälineisiin jos ne on rahan hukkaa, jonka tuloksena tuloksena vain kuvia?
Sitä minäkin ihmettelen. Se eka kamera olisi edelleen täysin kelpo ja kuvissa ei huomaisi eroa. Rahaa olisi säästynyt aika tukko.
Valotus.. Filmi, samoin kuin kenno, on valoon reagoiva pinta joka pidetään kamerassa täysin valolta suojattuna, paitsi silloin kun otetaan kuva. Silloin sille annetaan valoa, valotetaan. Useimmissa kameroissa se tapahtuu painamalla suljinnappia jolloin kamera heilauttaa peilin ja sulkimen pois filmiruudun tai kennon ja objektiivin välistä, odottaa hetken ja heilauttaa ne sitten takaisin filmiruudun tai kennon eteen. Digipokkareissa vastaavaa mekanismia ei ole, vaan kenno toimii valon vastaanottajana jatkuvasti, jotta se voisi syöttää LCD-näyttöä. Samalla säästyy rakennuskuluja kun ei tarvi väsätä peiliä ja suljinta, eikä oo niin paljon kuluvia osiakaan.
Nyt on pakko kysyä, että miksi tuo yllämainittu olisi jotenkin huono asia? Olen monta kertaa täällä(kin) todennut, että olen filmille kuvatessani oppinut ja kehittynyt paaaaljon enemmän kuin digille kuvatessani (ensimmäinen harrastuskamerani oli siis digi). Se, ettei kuviin "pääse" vaikuttamaan sulkimen kliksahduksen jälkeen on minun mielestäni ennemmin etu kuin haitta; ensinnäkin kuvan ottamista harkitsee paljon enemmän (-> "hyvien" kuvien suhteellinen määrä kasvaa) ja toisekseen: eipä tarvitse istua kotona tietokoneen ääressä käpistelemässä tuntitolkulla kuvia, vaan senkin ajan voi käyttää itse kuvaamiseen tai vaikkapa täällä roikkumiseen No, tästä ei ole tarkoitus aloittaa mitään iänikuista digi/filmi -vääntöä, mutta halusin vain ketjun aloittajalle välittää oman ajatukseni filmille kuvaamisesta, koska monet ovat sitä mieltä että digillä on helpompi opetella vakokuvausta. Onhan se toki helpompaa, mutta digillä voi aina roiskia sokeasti, ottaa ne 1000 kuvaa serkun häistä, jolloin siellä voi olla 5 onnistunutta kuvaa. Koska filmi on kallista ja kuvaa ei näe heti, täytyy asiat todella opetella ja kuvata harkiten, jotta ne ikimuistoiset hetket tallentuisivat kauniisti ja laadukkaasti. Parhaassa tapauksessa 36 kuvan rullassa on 5-10 todella hyvää kuvaa, eikä ensimmäistäkään tarvitse "deletoida". Ja tosiaan, 500 eurolla et saa minkäänlaista järkevää digikalustoa, mutta satasen filkkarunkoon ostaa 400 eurolla pari kunnollista objektiivia tai ojektiivin ja salaman.
Minä suosittelisin hommamaan käytetyn digijärjestelmäkameran kittilinssin kanssa. Luulisi irtoavan neljään sataan jotain canon 300d/nikon d50 -tyyppisiä. Siihen sitten lisäksi esimerkiksi tamron 70-300mm objektiivi käytettynä alle satasella, niin saat sitä pitkän matkan ulottuvuutta. Tuolla pärjää pitkälle ja on helppo sitten pikkuhiljaa ostaa parempia objektiiveja ja muuta roinaa.
Käytetty 300D/350D/10D/D50/D70 voisi tosiaankin olla hyvä ja edullinen ratkaisu. Siihen päälle muutama hassun halpa perustsoomi, niin pärjää jo aika pitkälle. Harkiten kuvaaminen on toki mahdollista myös digillä, pieni muistikortti ja/tai kuria peliin niin kyllä se siitä
Ja pitäis vielä ehtiä irccaamaan ja mesettämäänkin siinä sivussa prkl! Mulla on nyt kolmen (3) kuvausreissun kuvat läpi käymättä ja filmejäkin jokunen kehittämättä. Hm, pitää hankkia assari? Mielummin tulee oltua nyt näillä säillä ulkona tai sitten katsottua kuningas jalkapalloa kuin räpellettyä kuvia. Jos valokuvaus kiinnostaa, mutta budjetti rajoittaa niin käytettyä laitetta vain metsästämään. Filmi tai digi, kumpi vain tuntuu sillä hetkellä mielekkäämmältä. Osta molemmat