Olen ajatellut kokeilla Selenium Toneria kuitupaperivedostustuksessa. Tuote on minulle täysin vieras, joten tyhmä kysymys: missä vaiheessa vedos laitetaan Selenium toner -kylpyyn? Veikkaisin että ennen Wetting Agentia. Nykyinen prosessini: KEHITYS (2 min.) KESKEYTE (20 sek.) KIINNITYS 1 (1,5 min.) KIINNITYS 2 (1,5 min.) HUUHTELU 1 (juokseva vesi 5 min.) HUUHTELUAPU (Ilford Washaid 10 min.) HUUHTELU 2 (juokseva vesi 20 min.) WETTING AGENT (Ilford Ilfotol 10 sek.) KUIVAUS (baryyttipaperikuivausrumpu) Onko lisäksi ajatuksia tai kokemuksia kauanko on hyvä liuottaa Selenium Toner -kylvyssä? Millä tavalla kuva reagoi aineeseen, ilmeisesti tummimmat sävyt muuttuvat alkuksi eniten? Tapahtuvatko sävymuutokset nopeasti vai hitaasti? Rollei RSE Selenia Tonerin ohjeissa kerrotaan näin: 2 min: Increase of maximum blackness 5 min: Improvement och archive stability 30 min: Influence of image toning Aika helvetin paljon altaita muuten, tähän asti niitä on ollut kuusi. Jos Selenium lisätään prosessiin, on altaita seitsemän, ja kunhan ryhyn testaamaan Lith-printingiä, tulee vielä yksi (kehite A ja B), eli yhteensä kahdeksan allasta! Vaatii jo jonkun lisäpöydän pimiöön...
Vs: Selenium Toner Itse kylvetän seleenissä (tarkalleen selenosulfidissa, ks. Hopeavedos) vasta kiinnityksen, HCA:n ja huuhtelun jälkeen. Sen jälkeen uusi HCA ja pesu. Ennen kiinnitettäkin muistaakseni tuon voi kyllä tehdä, jos samalla kertaa myös sävyttää (tämän joku varmaan kohta varmistaa). Pelkkä seleeni käsittelee lähinnä tummat osat kuvasta. Vanhat oppaat kertovat seleenisävytyksen parantavan kuvien säilyvyyttä merkittävästi ja tekevän niistä arkistokelpoisia, mutta tuoreempi tieto taitaa olla sitä mieltä, että yläsävyt jäävät sävyttymättä kunnolla. Selenosulfidissa tuo sulfidiosuus hoitaa yläsävyt ja muita vastaavia, koko kuvan sävyttäviä sävytteitä on mm. kultasävyte ja polysulfidisävyte (IPI silverlock)... Olen myös usein käyttänyt valkaisua (bleach) ennen sävytystä, se voimistaa ja muuttaa vaikutusta ja värisävyä. Valmis kuva valkaistaan osittain tai lähes kokonaan takaisin valkoiseksi ja kehitetään uudestaan sävytteellä. Tällöin myös värisävy on usein erilainen kuin suoralla sävytyksellä (etenkin selenosulfidilla). Värisävy riippuu paperityypistä ja kehitteestä, sekä siitä käyttääkö valkaisua (sekä sävytteen laadusta). Esimerkiksi yleensä neutraalit tai kylmäsävypaperit saavat seleenistä hieman kylmemmän sävyn. Usein sanotaan "munakoison sävyksi". Valkaisua käyttäessä selenosulfidin kanssa tulos on yleensä ruskehtava, lämminsävyinen. Mustat sävyttyvät yleensä tummemmiksi joka tapauksessa. Mulla ei valitettavasti ole kokemusta pelkkää seleeniä sisältävästä sävytteestä.
Vs: Selenium Toner Tuo 30 min kuulostaa kyllä aika pitkältä ajalta, mutta enpä ko. sävytteestä sen enempää tiedä. Kyllä muutama minuutti itselläni jo muovipaperiinkin tuo sitä kylmempää sävyä hieman ja toisaalta valkaisun kanssa muutos (toiseen suuntaan) on selvä ja nopea. Riippuu varmasti laimennuksistakin. Kentmeren kuidut ja muovit sävyttyvät muuten aika mukavasti, kun taas Ilfordin kiiltävä muovi aika nihkeästi. Bleachin kanssa siitä meinaa tulla väkisin aikas voimakas sepia-sävy, kun taas Kentmereen saa hillitymmänkin lämminsävyn aikaiseksi valkaisemalla kuvaa "jonkin matkaa" muttei loppuun saakka.
Vs: Selenium Toner Kiitos Frank, odottelinkin lähinnä sinun kommenttiasi. Valkaisu ja sen jälkeen kuvan uudelleen esiin tuominen seleenillä kuulostaa aika kiinnostavalta. Jos joku tietää että bleach ja seleenikylvyt voidaan tehdä ennen kiinnittämistä, olisi mukava saada asialle vahvistus. Tämä menetelmä säästäisi hieman huuhteluaikaa.
Vs: Selenium Toner sävytän kuvat kylvyn jälkeen tai eripäivänä..kuitenkin lopuksi kun on valot päällä, koska tulosta seurataan reaaliaikaisesti. Sävytteitä on suoria ja epäsuoria sävytteitä. seleeni menee päälle suoraan ja lähtee tummista sävyistä harmauttaen lopuksi myös vaaleat jos ollaan altaassa liian kauan. mulla 3 minsaa jos oikein muistan. kaksivaiheinen sävytys esim. sulfidi tai selenosulfidi litkuilla hopea eka "ionisoidaan" ja taas lukitaan sulfidisuolaksi (ei taida olla ihan täsmällistä mutta ajatus on tämä), sävyjen "lukitus" alkaa valoista edeten tummiin. jos eka seleeni sävyttää ja sitten sulfidi...jatkan kohtaa
Vs: Selenium Toner Tosiaan enpä tiedä, mitä pelkkä seleeni tekee bleachin kanssa. Voi olla että se valkaisu sen kanssa on vähän turha. Selenosulfidia voi käyttää suorana tai epäsuorana ja siinä ainakin on selvä ero. Ilmeisesti pelkkä seleeni jättää kuitenkin ne vaaleimmat osat sävyttämättä ainakin jossain määrin.. Tai sit se vaatii kovin pitkiä aikoja että koko kuva sävyttyy. Tämän takia sitä ei tuoreemman tiedon mukaan pidetä (ainakaan kovin hyvänä) arkistointikelpoisuus-sävytteenä (tms). Ainakin ton bleachin kanssa hyvä pesu, jos kiinnitteen jälkeen tekee, on tärkeä, koska saattaa jäädä laikkuja prosessointivirheistä. Siitäkin tuo on "hyvä", että se ne paljastaa heti. Ennen fixiä pitäis kyllä seleenin toimia ainakin suorana sävytteenä ihan hyvin, mutta jos haluaa tosiaan sitä tulosta seurailla niin kiva se on valossa tehdä, varsinkin toi valkaisun pituus vaikuttaa aika paljon siihen lopputulokseen.
Vs: Selenium Toner Mulla lukee ainakin muistiinpanoissa että "Kuvat on kiinnitettävä huolellisesti. Kiinnittämättömät hopeasuolat värjäytyvät niinikään itse kuvan ohella ja sotkevat näin kuvan valkoiset alueet." Tiedä sitten. Its olen sävyttänyt vain pari kertaa niin ei sen kummempaa tietoa ole. Itse tekisin kyllä kuvan täysin valmiiksi hyvällä pesulla ja sävytykset sitten erikseen. Ensin valkaisu ja sitten kehitetään.
Vs: Selenium Toner Luin hieman aiheesta Tim Rudmanin kirjasta "The Photographer's Toning Book”. Kirjassa neuvotaan mm. näin: seleeniä ei sekoiteta veteen, vaan hypo-clearing agent -liuokseen (sekoitussuhde 1+10 tai 1+20). Vedos upotetaan seleeni/hca-kylpyyn heti kiinnityksen jälkeen, siis ennen huuhteluvaihetta. Vedoksen tummat sävyt alkavat syvenemään noin kahdessa minuutissa, ja ovat huipussaan noin 5 minuutin kuluttua. Aikaa ja vettä säästyy koska prosessin normaali huuhtelukierros on riittävä (mikäli ymmärsin oikein, seleeni/hca-kylpy siis korvaa normaalin washaid- tai hca-kylvyn). Kirjan mukaan menetelmän ainoa huono puoli on että seleeni/hca-liuos ei säily kauan - muutamasta tunnista korkeintaan päivään. Toinen, kirjan mukaan aavistuksen verran tehokkaampi sävytystapa, on tehdä kuva täysin valmiiksi ja käsitellä vasta sen jälkeen seleenillä (vaikkapa eri ajankohtana). Mutta silloin tarvitaan jälleen uusi hca-kylpy huuhtelukierroksineen. Mulle eka tapa sopii paremmin, koska vedostan baryyttipaperille ja kuivaus/kiilloitus tapahtuu rumpukuivaajalla. Muutenkin teen mielummin kerralla määrällisesti vähemmän - mutta täysin valmista.
Vs: Selenium Toner Ehkä se sit noinkin toimii. Normaalisti HCA:ta käytetään nimenomaan lopettamaan sävytys ja tietysti myös auttamaan loppupesussa.
Vs: Selenium Toner Niin kait. Kirjan mukaan itse Ansel Adams on tämän systeemin kehittänyt ja käyttänyt. No, kokeilemalla selviää mitä tapahtuu, vai tapahtuuko yhtään mitään... ;-)
Vs: Selenium Toner Ansel oli jumala, mutta pitää myöntää itsekkin että kehitys kehittyy ja jotkut AA:n kehittämät ja käyttämät jutut eivät ole nykyään enää hyviksi todettuja... Mutta ZS on toki yhä se ainoa ja oikea
Vs: Selenium Toner Tärkeimmät asiat on jo tulleet sanotuiksi, mutta lisään jotakin. Rollein seleenisävyte on ymmärtääkseni samaa, jota aikaisemmin myytiin LP-Selenian nimellä. Se on kirkas seleenisävyte, periaatteessa samanlaista kuin Kodakin Rapid Selenium Toner, mutta ei välttämättä identtistä. Kyllä näitä kirkkaitakin seleenisävytteitä voi käyttää valkaisun kanssa jos suoralla sävytyksellä ei saa riittävästi sävyn muutosta. Seleenisävytteitä käytetään yleensä kolmesta syystä; säilyvyyden parantamiseksi, mustuman lisäämiseksi ja kuvan (väri)sävyn muuttamiseksi. Kuten Frank jo totesi, nykytiedon mukaan ensimmäinen tavoite ei vaaleiden sävyjen osalta täyty ennenkuin sävytys on aika voimakas ja näkyy myös värisävyn muutoksena. Mustuman paraneminen ja useille papereille ominaisen vihertävän sävyn poistaminen tapahtuu normaalilla 1:20 laimennuksella hyvin muutamassa minuutissa. Käsittelyssä kuva ikäänkuin kirkastuu, saa enemmän kontrastia ja "briljanssia". Muutos on kuitenkin sen verran vähäinen, että sen seuraamiseksi kannattaa olla sävyttämätön vertailuvedos vieressä. Tässä käsittelyssä kuvan värisävy muuttuu pikemminkin kylmemmäksi, erityisesti neutraali/kylmäsävypapereilla kuten Ilfordin MGIV:llä, näillä papereilla ei sitten juuri muuta havaittavaa muutosta tapahdukaan. Helpommin sävyttyvät paperit ja erityisesti lämminsävypaperit alkavat sävytyksen jatkuessa muuttaa värisävyä lämpimänmustan tai "munakoison" (violetinruskean) suuntaan. Tässä vaiheessa yleensä myös maksimimustuma alkaa taas laskea. Jos päätavoitteena on mustuman voimistaminen, pitää sävytys lopettaa ajoissa. Aika riippuu sävytteen laimennuksesta ja paperin ominaisuuksista, mutta lienee yleensä siellä 2-3 min seutuvilla. LP-selenian ohjeessa oli tästä oikein graafinen kuvaajakin, Dmax vs. aika. Ansel Adamsin menetelmää sekoittaa seleenisävyte ja HCA samaan liuokseen ei pidetä erityisen suositeltavana. Ensinnäkin HCA:n käyttövahvuus pysyy "toimivana" vain yhden session verran kun taas seleenisävyte käyttöliuoksena toimii viikkoja tai kuukausia. Jos ne ovat yhdessä, pitää yhdisteliuos hylätä jokaisen käyttökerran jälkeen (seleeni on ongelmajäte!) tai käyttää jatkossa liuosta, josta HCA on hapettunut toimimattomaksi. Seleenisävytyksessä saattaa joskus vedokseen tulla tummia läikkiä. Tämä ongelma ilmenee useimmiten silloin kun vedos menee suoraan kiinnitteestä sävytykseen. Syynä on happamuus, joka tulee vedoksen mukana happamasta kiinnitteestä. Kiinnityksen jälkeen pestyissä vedoksissa tätä ongelmaa on harvemmin. Jos aikoo sävyttää kuvat suoraan kiinnityksen jälkeen, tarvitaan mukaan emäksinen HCA/natriumsulfiitti. Edellä kerrotusta syystä on kuitenkin parempi tehdä HCA-käsittely erillisenä kylpynä kiinnitteen jälkeen, ennen seleenisävytettä. Kaikkein vähiten ongelmia seleenisävytyksessä syntyy, jos kuvat kiinnityksen jälkeen käsitellään HCA:ssa ja pestään ja vasta sen jälkeen sävytetään. Kuten pikkuteemu totesi, sävyttäminen tehdään mieluiten hyvässä valossa ja näkökontrollissa joko vedostusession lopuksi tai kokonaan toisena päivänä.
Vs: Selenium Toner joo, talopaketti tuli tontille piti kiirehtiä. niin opa tyhjensikin jo pajatson, mutta olin sanomassa että jos seleeni sävyttää kuvaa hiukan ja sitten bliitsaa niin näkee kuinka tummat on jo lukossa kun ne ei häivy kääntöprosessissa., sitten sulffidilla tulee valoihin lukko. .. tällälailla gro-magnon tyyppisesti asiaa ajatelle..