Hohoo, toden totta, nyt kun mainitsit niin sitähän se muistuttaa :-D Ja kuvassa on selvästi joku Narnien uusi prototyyppialus.
Syväys on peräti niin vaikeaa, että siitä ei kannata valittaa ellei kerro mikä siinä on vialla ja mitä pitäisi tehdä paremmin. Tässä kuvassa ei syväyksen tarvitse olla millilleen, koska väritausta on niin vahva, ettei se millään pysykään kuosissa. Kumpikin kuva on mainio, mutta kertovat eri tarinaa koirasta, eri tyylillä ja erilaisen kodin seinälle sopivasti.
Aj-jaa? Jos kohteen irrottaa pehmeäreunaisella pyyhekumilla suht nopeesti niin kuin tässä tapauksessa on luultavasti tehty, niin lopputulos on mallia kauhea. Ja jos taustan haluaa välttämättä vaihtaa niin sitten sen eteen pitää myös osata/jaksaa tehdä töitä. Eikä kuva jossa kohteen tausta on vaihdettu ole enää ainakaan minun mielestäni "valokuva", ainakaan silloin jos sen huomaa niinkin selvästi kuin tässä tapauksessa.
Kyllä Marulla on fotari niin hyvin hanskassa että uskallan lyödä vetoa siitä että ensimmäinen kuva on tehty juuri sellaiseksi kun tekijä on sen halunnut. Jos olisi haluttu terävät reunat niin se olisi silloin tehty niin.
Mun mielestä toi valkonen tausta toimii paremmin. Tämä on kuva missä koira on käsittääkseni pääkohteena niin silloin tausta ei saa viedä liika huomiota. Käsitellyssä versiossa tausta on turhan räikeä ja samalla pyytää liikaa huomiota. Jos hauluaa pitää taustan elävämpänä kuin pelkkä tasainen valkoinen, niin miltä se näyttäisi jos ottaisi suturaatiota pois aika rankalla kädellä(nimen omaan taustasta). Syväykseen en sen enmpää puutu, paitsi jos tää olisi mun vääntämä kuva niin en päästäis sitä tollasena läpi.
Syväykseen ei ole minustakaan onnistunut tarpeeksi, liian tehdyn näköinen ja kun tuo on nykyään niin varsin tavallista, olisi se minusta kuten An-Tistakin tehtävä huolella ja kunnolla, ettei sitä heti huomaa ja ala ihmetellä, että onpa roiskittu huoletta.. Kuva ei toimi kyllä valkoisenakaan, rajaus on sekä liian tiukka, että liian väljä eri kohdista. Vasemmalle ja ylhäälle leikkuria... Kuvauskorkeuskaan koiraan nähden ei ole minun mieleen, vaikutelma ja koiran olemus viestii niin selvästi ylemmyys/alemmuus tilaa kuvaajan ollessa pomo Ehkä tarkoitus? Itse koiran rooli olisi komiampi, jos kuvaaja olisi vielä hiukan nyörempänä läsna (almepaa ehkä, varoen kuitenkin, ettei kuonon sierainaukot käy liiaksi esiin, toki vaikeaa saada koiruutta pudottamaan nenää aavistus alaspäin)