Tervehdys kaikki sähköteknisesti lahjakkaat laukkulaiset! Kaipaisin tai oikeastaan kaverini kaipaisi tietoa siitä, miten salamavehkeiden kanssa voisi käyttää aggregaattia voimanlähteenä, tai lähinnä sitä miten ison aggregaatin vaatisi esim. walimexin VC-1000 ja pari muuta 150 W päätä - riittääkö 2,2 kW? Jos tuohon joku osaisi ottaa kantaa, olisimme syvästi kiitolliset... Jari
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä Kyllä tuo 2,2kW pitäisi riittää. Kulutus noilla spekseillä 1,3kW. (oletin tuon walimexin olevan 1000W)
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä Kuka ensimmäisenä kertoisi eron watin ja wattisekunnin (eli joulen) välillä? -Sale
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä Wikipedia? En tiedä, mutta olisikohan nimestä päätellen: 500 wattisekunnin teholla välähtävä salama vastaa valomäärää, joka tulee 500W lampusta sekunnin aikana? ( Mutta minkälaisesta lampusta? : ) Tai sitten se on yksinkertaisesti: 500 ws salama vastaa teholtaan 500 wattia sekunnin aikana. (Ja nuo valomäärät jäävät vaihteleviksi riippuen salaman välähdyspään ja vertailtavan lampun hyötysuhteesta) Meniköhän kokonaan metsään?
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä Watti – Wikipedia Wattitunti – Wikipedia http://www.convertworld.com/fi/energia/Wattisekunti.html
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä Olennaista kysymyksessä taitaa olla, paljonko salaman genis haukkaa virtaa seinästä suurimmillaan. Sitä ei taida paljoa nähdä siitä, kuinka tehokas salama on enimmillään. (mikä ilmoitetaan wattisekunneissa). Seinävirran kulutuksen näkisi energiamittarilla samalla kun salamaa käytetään.
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä ... ja paremmissa laitteissa voi latauksen säätää hitaammalle = heikompikin aggregaatti riittää.
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä Juuri tätä tarkoitin. Salamoiden "tehoista" (eli välähdyksen maksimienergiasta, ei tehosta) ei saa minkäänlaista infoa siitä minkälainen aggregaatti riittää niiden syöttämiseen. Jos on olemassa tieto vaikka latausajasta, jonka aikana poppa varautuu uudelleen 100% teholla käytettäessä, voitaisiin jo hieman arvailla minkälaista energiamäärää se imuroi sähköverkosta latauksen aikana... -Sale
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä Niinhän sen voisi joo laskeskella vähän sinne päin. Mutta voisin oikeastaan kokeilla tossa joku hetki ihan mielenkiinnosta omien vanhojen salamoiden kanssa kulutusmittarilla, niin ei tarvitse arvailla sen koommin, ainakaan tätä laitetta. Palaan lähipäivinä.
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä Tässä vähän teoreettista vääntöä. Ne Watti-sekunnit yleensä kertovat suoraan, paljonko sähkö-energiaa siellä salaman sisällä on konkkiin varastoituneena, siis ennenkuin se energia purkautuu välähdysputken kautta. Eli jos salaman fyysinen "teho" on esim. 1000Ws, saattaa siellä olla esim. 8000uF edestä konkkia 500V jännitteeseen varattuna. E = 1/2 * C * V^2 = 1/2 * 8000uF * (500V)^2 = 1000Ws. Tässä yhteydessä tosin täytyy mainita, että osa valmistajista fuskaa näiden Ws-lukemien kanssa ja ilmoittavat omia "efektiivisiä" arvoja (olettaen valoa kohdistavan heijastimen olemassaolon). Esim. Alien Bee B400 on oikeasti salama"teholtaan" ainoastaan n. 150Ws eikä 400Ws. Maalaisjärjellä ja karkeasti laskien voisikin sitten mitata sen ajan, missä salama latautuu käyttökuntoon välähdyksen jälkeen ja olettaa varautumisen tapahtuvan vakioteholla. Studiosalamat varautuvat yleensä melko nopeasti, eli aika voisi hihasta vedettynä olla vaikkapa yksi sekunti. 1000Ws salama vaatisi siten varautumisen vakiotehoksi P = E / t = 1000Ws / 1s = 1000W. Tuo laskelma tosin menee aika paljon pieleen, sillä kondensaattorien jännite varautuessaan kasvaa eksponentiaalisesti, ja varaukseen tarvittava teho on myös kaikkea muuta kuin tasainen ajan funktiona. Tehovaatimus kasvaa alkuun nopeasti ja saavuttaa huippunsa jossain kokonaisvarausajan ensimmäisessä neljänneksessä. Siitä eteenpäin vaadittava teho hiljalleen pienenee, kunnes kondensaattori on täydessä varauksessa. Jos olisi mahdollista määrittää tai selvittää aikavakio (R*C), millä varautuminen tapahtuu, varautumisen aikana tarvittava maksimiteho olisi helppo laskea tarkasti: P = E / (2* tau), missä E on konkan maksimienergia (siis esim. edellä mainittu 1000Ws) ja tau on aikavakio. Käytännön arviona kondensaattori varautuu 98% maksimienergiaansa n. 5*tau aikana, joten jos havaittu tai mitattu latautumisaika edellä oli 1s, voisi tau olla esimerkiksi ehkä noin 0.2s. Tästä saadaan lopputulokseksi, että vaadittava maksimiteho on aina varautumisajasta riippumatta n. 2.5 x keskimääräinen teho. Eli edellä olevan laskuesimerkin mukaisesti 1000Ws salama vaatisi n. 1000W x 2.5 = 2500W hetkellisen tehon antavan teholähteen. Lisäksi huomioonotettavana asiana varauksessa realisoituva hyötysuhde on äärellinen, joten jos se olisi vaikka n. 80%, tarvittaisiin n. 3000W. Eri asia on sitten, kannattaako tässä käyttötapauksessa mitoittaa tällä tavalla maksimin mukaan, eli että salama toimisi samoin ja varautuu yhtä nopeasti kuin verkkovirtaan kytkettynä. Jos Watteja ei ole riittävästi, tuskin muuta vaikutusta on kuin että latautumisaika kasvaa, tai ainakin tiettyyn rajaan asti niin varmaan on. Ns. vanhat ja tyhmät salamat tuskin ovat paljon moksiskaan, jos teholähteen jännite vähän notkuu. Uudempien enemmän elektroniikkaa sisältävien härveleiden kohdalla voi tietysti tulla enemmän ongelmia. Ja yksi epävarmuutta tuottava asia on aina ne aggregaattien watit. Uskoisin ainakin halvempien vehkeiden osalta siirrytyn samoihin watteihin kuin mitä halpojen äänentoistolaitteiden osalla käytetään. Eli lopputulos saattaa vähän vaihdella numeroista ja lupauksista riippumatta.
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä Laskut olivat asiallisia, samaten oletukset käytännöstä. Käytännössä varautumisaika vain pitenee, jos virtaa ei saada maksimiarvojen mukaan. Edelleen käytännössä, 300 W invertteri riittää hyvin varailemaan 500 Ws salamaa. Vastaavan tehoinen aggregaatti pärjäillee vastaavalla tavalla. Varautumisaika toki sitten on 5-6 sekunnin luokkaa, joten täystehoisia vilauksia ei saada kovin tiheästi. Uudemmat digitaalisesti ohjatut salamat eivät yleensä toimi aggregaateilla tai inverttereillä, jännitteen vaihtelu ja aallon muoto aikaansaavat häiriöitä. Vanhat tosiaan sitten yleensä toimivat. Kokeilemalla selviää, mikä toimii ja mikä ei. Walimexeja tms. sisäkäyttöön tarkoitettuja vimpaimia ulkona käytettäessä on sitten muistettava, että niissä ei ole ei niin sitten minkäänlaista kosteussuojausta. Hiukkasen kastetta tai sumua riittää muuttamaan ne hengenvarallisiksi, sateen tihkusta puhumattakaan. Ne 500 V kondensaattorijännitteet ovat riittäviä tappamaan sekä mallin että kuvaajan. Lääkäreistähän vitsailtiin, että leikkaus onnistui, mutta potilas kuoli - ei olisi oikein hyvä vitsi valokuvaajasta: kuvasta tuli hyvä, mutta malli kuoli.
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä Kai niissä geniksissä sentään sulakkeet on? Siitähän saa osviittaa paljonko se enintään ottaa verkosta amppereita. Jos löytyy 10A sulake niin sitten maksimi + varmuusvarat päälle on 10A x 230V = 2300W. Warmasti riittää. Veikkaisin, että puoletkin piisaa. Tosin omakohtainen kokemus puuttuu :]
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä Pitäähän niistä löytyä tyyppikilvet, mistä maksimi ottoteho löytyy. Tietysti niitä pystyy pienemmälläkin agregaatilla käyttämään, jos täyttä tehoa ei tarvita; latausaikoja voidaan säätää pidemmiksi tms.
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä Olennaisempi juttu noissa inverttereissä ja aggregaateissa taitaa olla se sähkön laatu. Nuo kun usein suoltavat ulos kanttiaaltoa puhtaan siniaallon sijaan. Tämä aiheuttaa melkoista lämpenemistä muuntajissa ja ei kaikki elektroniikkakaan tuosta välttämättä tykkää. Samalla ei ne induktiiviseen kuormaan ajetut watit ole ihan samoja watteja kun siniaallossa.
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä Saken ja rabbitin vastaukset on täyttä asiaa, lisäisin vaan että jotkut valmistajat wattisekunti ilmoituksissaan puhuvat konkkien sisältämästä energiasta, toiset taas lamppuihin tulevasta. vertauksena vaan mainitisisin vanhat Bronit jotka ilmoitettiin 600 Ws laitteiksi, mutta verrattuna uusiin ( senajan) Bowenseihin joista sanottiin 1200 Ws, kuiteski broneista samalla paljaalla valopäällä tuli aukko enemmän valoa minoltan mittariin. Tosta sähköstä: kannattaa AINA bensagenistä käyttäessä olla tietokoneisiin tarkoitetut "virranpuhdistimet" ,en tiedä niiden oikeaa nimeä, välissä poistamassa "huonoa sähköä" ja virtapiikkejä. Bensagenistä parempi on olla moderni invertteri 12V autonakusta ja auto käynnissä. Sit kannattaa ulkona vähän miettiä minkälaista heijastinta tai snoottia käyttää. Ihan ei kannata softboksia ajatella, se syö monta aukkoa. ihan vaikka rakennus hopeapaperista taikoo heijastinboksin parin tolpan väliin tai jos on varoissaan , hankkii "california sunbounce" heijastin screenejä.
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä Yhtä paljon kun "olemuksuststa ja ymmärtämisrstä"...peace & love, harmaakaihi meillä jyllää kaikilla...
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä Toi on invertterien ongelma ja sinänsä syytä tiedostaa halpojen invertterien kanssa. Aggregaatit tekee poikkeuksetta ihan siistiä siniä. Yleensähän siellä ihan konkreettisesti käämi pyörii magneettikentässä ja aaltomuoto sinäänsä automaattisesti kunnossa. Jännitteet kyllä saattaa olla mitä sattuu.
Vs: aggregaatti salamoiden voimanlähteenä En ole 100% asiaan tutustunut, mutta olen käsityksessä, että noissa uusissa pienemmissä aggregaateissa tehdään 12 volttia sähköä generaattorilla ja sitten invertterillä suurennetaan se verkkosähköksi. Noissa isommissa, missä tarvitaan pari miestä kantamassa se on kutakuinkin aina sitä generaattori sinisähköä. Invertterejäkin tosiaan löytyy ihan puhdasta sähköä tuottavia, mutta ne maksaa vähän enemmän. Kuitenkin alkavat olemaan sellaisissa hinnoissa, että saattaisi olla kannattavampaa tehdä noilla kantosähköä, kun ostaa reilun parin tonnin rangerit. Toki toi sateenkesto on sitten huonompi.