Edit: ylläpidon pyynnöstä vaihdoin selkeämpään otsikkoon. Entinen oli "Jotain rajaa, hei...". Huom: Selkeyden takia olen merkinnyt kaikkien kuvien polttovälit 35mm:n vastaavaisuuksiin. Kyseessä on Nikon D70:sta johtuva 1.5x polttovälikerroin. Ja kuvat ovat tietty vain ja ainoastaan tätä artikkelia varten räpsästyjä, joten keskittykää niiden takana olevaan tekniikkaan, ei niiden sisältöön. Ajattelin että nyt olisi aika oppaalle josta olisi aivan alottelijoillekin hyötyä. Ovathan nuo aikasemmatkin oppaat ihan hyödyllisiä, mutta ensiksi pitäisi saada jokin hieno kuva jolle kyseessä olevia kikkoja pääsisi soveltamaan. En näe itseäni henkilöksi joka osaa ottaa erityisen hienoja kuvia, ellei onnenkantamoisia lasketa mukaan, mutta ajattelin kuitenkin jakaa muutamia kikkoja joita näen käytettävän paljon muutenkin (tietoisesti tai tietämättä). Rajausta, tai oikeastaan sommittelua, käsittelevä artikkeli siis on luvassa. Näitä vinkkejä löytyy myös muiden, itseäni parempien, valokuvaajien kirjoittamina, joten aloitetaanhan: 1. Jalkazoom Paljon puhutaan että jalkazoomia pitäisi käyttää, ja että sillä saisi erilaisia kuvia. Jalkazoomilla tarkoitetaan siis kuvaajan omia jalkoja. Sen sijaan että lähestyttäisiin kohdetta zoomaamalla lähemmäs optiikalla, kävelläänkin viereen ja otetaan lähempää kuva. Kaukaa otettu telekuva ja läheltä otettu laajakuva ovat keskenään täysin erinäköisiä, johtuen kuvakulmasta. Tässä kolmen kuvan kuvasarja joka ehkä havainnollistaa eron. Ensimmäinen kuva on otettu noin 50 metrin päästä kohteesta, toinen noin 10 metrin ja viimeinen suunnilleen metrin kohdalta. Kuten huomaat, tolppa ja kyltti ovat kaikissa kuvissa lähes samankokoisia, mutta tausta on kuin eri maailmoista jokaisessa kuvassa. 450mm:n polttovälillä otetut kuvat tiivistävät kuvan syvyyden ja samalla tausta kasvaa isoksi. Mitä pienempiin polttoväleihin siirrytään, sen pienemmäksi tausta muuttuu, mutta samalla saadaan enemmän taustaa mukaan. Jos kuvassa olisi ollut kolmiulotteinen kohde, kuten auto, olisi se vaikuttanut lähes litteältä 450mm:llä, kun taas 27mm:llä se olisi lähes 'tullut kuvasta ulos'. teleobjektiivi litistää kuvan syvyyttä ja tuo taustaa esille, laajakuvaobjektiivi korostaa etualan syvyyttä ja tuo mukanaan paljon tausta-alaa kuvaan. 2. Oikea zoom Toisaalta, aina ei pääse lähemmäksi kohdetta. Sillon on vaihdettava polttoväliä. Löyhästi lainaten pitkän linjan maisemavalokuvaajaa, Michael Reichmannia, valokuvaaja luo poistamalla kuvasta mitä hänen mielestään siihen ei sovi, toisin kuin esimerkiksi maalaajat, jotka luovat lisäämällä kuviinsa sellaista joka sopii kuvaan. Yllä on kaksi kuvaa, joissa molemmissa on pääosana puu. Molemmat on otettu seisoen samalla paikalla. Ensimmäisessä kuvassa on puun lisäksi kaikkea muuta - sähkötolppia, savupiippuja, häiritseviä varjoja, ties mitä. Toisessa kuvassa taas kuvassa on pelkkä puu. Täten huomio ei harhaile muualla, vaan katsoja ohjataan katsomaan pelkästään sitä mitä on tarkoitus. Ota kuvaan ainoastaan kuvalle ominaiset elementit. Valokuvaaja luo poistamalla, eikä lisäämällä. 3. Kuvaa uusin silmin Jokainen meistä tietää miltä maailma näyttää noin 170cm korkeudelta maan pinnasta, eikä sillä tasolla tapahdu usein mitään mielenkiintoista. Älä seiso tikkuna sohimassa putkella ympäriinsä, vaan ryömi, kiipeä, sukella, kyyki, änge... Alla on kaksi kuvaa tavallisesta penkistä. Ensimmäinen kuva voisi sopia vaikka tuotekuvaksi - käy selkeästi ilmi että se on ruskea penkki joka on aikaa nähnyt. Mutta loppujen lopuksi äärettömän tylsä kuva. Toista kuvaa ottaessani istuin sorassa epäluonnollisessa ja epämukavassa asennossa, ja sain varmasti ohikulkijoilta omituisia katseita. Mutta kuva on heti paljon mielenkiintoisempi, koska se edustaa näkökulmaa mitä harva ihminen on aikasemmin nähnyt. Kaikki tietävät miltä maailma näyttää seisaaltaan. Etsi uusia ja mielenkiintoisia kuvakulmia. 4. Keskity, älä keskitä Kun otat kuvan jostain erityisestä, kokeile sommitella aihe jotenkin muuten. Jostain luin että ihmisen katse kiinnittyy ensiksi kuvassa oikeaan alakulmaan. En tiedä onko totta tai ei, mutta kun kohde on keskellä ruutua, tulee kuvasta helposti tavanomainen. Sommittamalla kohde johonkin reunaan, tulee kuvasta erilainen. Tämä perustuu kultaiseen leikkaukseen. Kuvat joissa esiintyy kultaisen leikkauksen suhdeluku koetaan tutkitusti esteettisiksi. Kultainen leikkaus kulkee reilun yhden kolmasosan verran jokaisesta kuvan reunoista. Keskitä kohdealueet keskeltä kultaiseen leikkaukseen 5. Erota joukosta Kuva voi olla kaunis mutta tylsä. Värikäs, mutta tylsä. Historiallinen, mutta tylsä. Tähän voisi soveltaa vanhaa sanontaa "ei makeaa mahan täydeltä". Tai sitten ei. Jokatapauksessa, kaunis ja ylväs maisemakuva jää helposti laimeaksi, ellei siinä ole 'sitä jotakin'. Kuvaan kannattaa yrittää ujuttaa jokin yksityiskohta. Kuvassa on valolla varustettu maisema, valaistu puu ja punatakkinen lenkkeilijä. Myönnettäköön, että tarkoitukseni ei ollut ottaa puuta näin selvästi mukaan kuvaan, vaan huomion pitäisi kohdistua punaiseen henkilöön. Näin kuvaan tulee pieni ärsyke joka 'pilaa kuvan hienosti.' Kuvassa on hyvä olla yksi selvästi erottuva yksityiskohta. 6. Loppusanat Nyt kun olet urheasti lukenut tämän artikkelin loppuun asti, suosittelen menemään ulos kokeilemaan näitä tekniikoita. Sen jälkeen unohda kaikki mitä olen sanonut. Valokuvauksessa on hyvä muistaa säännöt, mutta vielä parempi rikkoa niitä. Lykkyä.