Vs: 8x10 puuhastelua On... se tuli lahjaksi. Kaveri toi vanhoja kovalevyjä repullisen, purettiin niistä suht voimakkaat magneetit talteen. Ne on tosi käteviä kun liimaa magneettiin 1/4 tuuma mutterin joka käy jalustaan niin pysyy peltinen neulanreikäpurkki kätevästi paikoillaan. Ja kaverilla oli synttärit niin siitä se ajatus sitten lähti...
Vs: 8x10 puuhastelua Hehkulamppujen ja LEDien vastaavuus ei mene ihan yhteen- ja kertolaskulla. Käytän työvalona yhtä yhden watin lediä. Valoa on ainakin 40W hehkun verran. Valon määrään vaikuttaa tässä eniten linssi, joka suuntaa valon. Kolmenkymmenen sentin päässä pöydän pinnasta tulee noin neljäkymmentäsenttinen valoympyrä. En omista useita tällaisia, mutta ajatellen, että viidellä samanlaisella saisin aikaan melkoisen valomyrskyn mustavalkokoneen valonlähteeksi.
Vs: 8x10 puuhastelua Vaikuttaa hyvältä. Täytyy mitat alustalle lankeavan valon määrä esim kinosuurennuskoneesta (vaikka onkin kondensori) esim. 5-kertaisella suurennuksella jollakin sellaisella käyttöaukolla, joka todellisuudessa olisi käytössä myös isommassa koossa, vaikkapa f/8.
Vs: 8x10 puuhastelua Kyllä ne ihan fyysikan lakeja noudattaa kumpainenkin, mutta sinänsä totta, että Ledejä monesti mainostetaan "luxeilla" eli valaistusvoimakkuudella, joka ei ihan helposti taivu lumeneiksi eli valovirraksi, joka on se perinteisempi mittayksikkö. 40W hehkulampusta lähtee 400 lumenia. Tulisko 1W ledistä käytännössä edes kymmenesosaa siitä? Ledien näennäinen "järjetön valomäärä ja kirkkaus" johtuu vain siitä, että valo tulee erittäin kapealla keilalla, kun taas hehkulamppu on ympärisäteilevä. Ledin valon määrä on suht pieni, mutta kun se kohdistetaan pienelle alueelle, niin näyttäähän se kirkkaalta.
Vs: 8x10 puuhastelua Jos näin sanot. "Tehochippi" kait on useamman ledin klusteri? En ole näihin viimeaikoina joutunut syventymään, mutta ainakin joku aika sitten hyötystuhteet oli käytännössä 40lm/1W paikkeilla. Yli pääsee tietty mainoksissa tai ajamalla lediä nimellistä pienemmällä virralla. Lediklusteri jonka nimellisvirta määriteltäisiin parhaan hyötysuhteen mukaan, niin ehkäpä se menee hyvin jäähdytettynä tuonne mainitsemallesi tasolle. Täytyypä katsoa jos osuisi joku datalehti kohdalle, että missä hyötysuhteet nykyään menee. Joko on päästy ohi loisteputkesta. -Edit- Seison korjattuna. Nyky lediklustereilla päästään ainakin 135lm/W hyötysuhteeseen. http://www.luxeonstar.com/Cool-White-La ... l-pwc2.htm"]http://www.luxeonstar.com/Cool-White-Lambertian-Rebel-235-lm-p/lxml-pwc2.htm
Vs: 8x10 puuhastelua Korjatkaa nyt hyvät ihmiset, jos ole ihan hakoteillä, mutta eikö tilannetta LEDien käytön kannalta tarkasteltuna paranna se, että käyttävissä oleva valo on paremmin suunnattavissa ja valolähde huomattavasti lähempänä filmiä, joten hyötysuhde-erotkin kaventuvat. Toisaalta myös osaa negatiivin kuva-alasta voi valaista tarpeen mukaan kirkkaammin/himmeämmin ilmakuvausfilmien pinnakkaislaitteiden tapaan (tosin niissähän kyse oli pienistä hehkulampuista). Suurentaessa ei mahdollisimman suuri kirkkaus ole sinänsä itseisarvo, koska valotusaikaa voi pidentää olosuhteiden muuttumatta.
Vs: 8x10 puuhastelua Ei vaan yksittäinen chippi. Osram ilmoittelee moisille 147 lm / W optista hyötysuhdetta 100mA ajolla, mutta 1W tehoilla hyötysuhde on noin 87 lumenia / watti. 135lm/W on utopiaa, toteutuu ainoastaan mittausolosuhteissa.
Vs: 8x10 puuhastelua Adamsin vekotin oli varsin hyvä esimerkki siitä että itse tehty suurennuskone voi olla "hifi" vaikka olisi vähän krouvimman näköinen. Noissa vertikaalivehkeissä (miksei pystykoneissakin) tulee helposti ongelmaksi tarkentaminen. Melkein tarvitaan assaria tai jotain kauko-ohjausta tai sitten sopivaa "kiikaria" itse valopään vieressä jotta näkee milloin projisoitu kuva on tarkka. Onhan juttuja noistakin suurennuskoneista joissa tarkennus tapahtuu siten että operaattori istuu liikkuvan sydeemin mukana.. Adams korvasi tuon lamppugridinsä myöhemmin putkesta tehdyllä kylmävalosysteemillä jolloin katosi paikallisten varjostusten mahdollisuus mutta samalla kuva kirkastui niin paljon ettei enää tarvinnut tuskailla resiprookin kanssa. Suurennuskone on staattisen luonteensa takia kameraa helpompi tehdä itse. Kun miettii kuinka paljon nykyään tehdään ihan tarkennuksellakin varustettuja kameroita itse niin suurennuskone ei liene ongelma. Jos omistaa autallin tai muun tilavan paikan koneelle...
Vs: 8x10 puuhastelua Kameraa aletaan pikku hiljaa kasaamaan.Nyt ei puhuta kyllä enää näppäilykamerasta.Kameraa käytetään 240 mm lasilla ,joka tarkoittaa että n 15 m tarkennettuna, etulaudasta on filmitasoon 23 cm.Rakenne on vielä massiivinen ja kasetti vie tilaa peräosassa.Tarkoitus onkin kuvata maisemaa himmennettynä ja tehdä pinhole lauta jota voi vaihdella 240 mm kanssa.Kuvassa oleva nuoli osoittaa kuinka sen viimeisenkin valon"oljenkorren" voi blogata,tiivistemassa vielä saumaan.
Vs: 8x10 puuhastelua Käväisin eilen kaatamassa yhden vaahteran pohjoisrinteestä täysikuun aikaan, niinkuin vanhoissa viidakon sananlaskuissa neuvotaan. Pari vuotta jos antaisi noiden kuivua, niin olisi materiaalit ainakin 100 kameraan.
Vs: 8x10 puuhastelua Sisäinen puuseppäni ei hyväksy vaneria eikä lastulevyä missään muodossa, pelkkää massiivipuuta. Mistä Kimo olet hommannut/löytänyt jousia filmikoteloa varten?
Vs: 8x10 puuhastelua Lukkosepän liikkeissä on työntö/vetojousia,älä ota liian jäykkiä tai jos otat ,niin eipä tarvitse paljon painumaa. t jk Viilua ja massiivipuuta ei voi erottaa,koska samaan staffia
Vs: 8x10 puuhastelua Pitääpä koluta huomenna paikalliset lukkoliikkeet. Niin saa tuon 4x5 projektin loppusuoralle.
Vs: 8x10 puuhastelua Huomioi puun eläminen puun valinnassa ja siinä missä ilmankosteudessa se on. Puun valintaan liittyy kasvutapa (syiden tiheys), sahaussuunta ja -kohta, puulaji, kuivaustapa ja -aika. Säilytysolosuhteet ennen rakentamista ja rakentamisen aikana vaikuttavat. Puu elää syiden läpi eniten, toiseksi eniten niitten suuntaan ja vähiten pituussuuntaan, ja nämä on monesti huomioitava liitoksissa. Noita joutuu jokainen huonekalupuuseppäkin miettimään, saati sitten tarkkuusinstrumenttia tekevä. Esimerkiksi japanilainen Tachihara on kuulemma monta sataa vuotta vanhasta kirsikkapuusta. Se ei tarkoita puun ikää, vaan että puut on kaadettu jo kauan sitten. Parin vuoden kuivausjakso on vähimmäisnormi tavallisellekin puusepänlaadulle, tietyissä oloissa. Muistaakseni kosteusprosenttina puusepänlaatu on 8%. Mutta kaipa nämä ovat puusepällesi tuttuja. Tässä on esimerkki, jossa on käynyt hassusti: http://www.huuto.net/kohteet/itse-tehdyt-hienot-aktiivikajarit-hivi--class-t/163703170
Vs: 8x10 puuhastelua Ymmärrän jossain määrin tuo "aito" puu -ajattelun. Itse kuitenkin aion käyttää filmivaneria tai mahdollisesti HDFää 20" x 24" filmikasetin takaseinässä. Koska kasettiin tulee alipaine pitämään filmin suorassa reikälevyä vastaan, on myöskin pohjan pysyttävä suorassa eikä se kiertyä kahdeksikolle lainkaan - olipa kosteaa tai kuivaa. HDFää puolustaa se, että reikälevyn ja pohjan väliin tarvitaan matalia solia, joita myötä ilma kulkee ja urien työstäminen tuohon on sujuvampaa kuin filmivaneriin. Lakattu HDF ei säistä sekään juuri välitä. Olipa valinta nyt kumpi tahansa, tukee kova ja suora pohja samalla kehikkoa.
Vs: 8x10 puuhastelua MDF levystä olen kuullut mutten HDF. Filmivanerista piti kuitenkin sanomani, että parempia, tiukempia, vanerilaatuja saa puupintaisena. Aika monessa filmivanerilaadussa on huonoa höttöistä sisäviilua. Toki filmivanereitakin on eri laatuisia sisäiseltä rakenteeltaan, mutta itse filmi siinä pinnassa tuo monenlaista haittaa. Siinä on vahakin päällä, eikä se muutenkaan ole hyvä liimauksia ajatellen. Se pitäisi siis hioa runsaasti, käytännössä pois. Ja muutenkaan vaikka sen aika hyvin vedenpitävälle pinnoitukselle olisikin käyttöä, täytyy reunat kuitenkin vetää umpeen jollain jotta se olisi myös sieltä vedenpitävää. Puuta (viilua) se on vanerikin, ja puu imee pituussuunnassa vettä kuin pilli. Summa summarum: Vanerirakentamiseen yleensä parasta on pinnoittamaton vaneri. Tai onhan siinäkin pinta: parhaimmillaan nätti ja paksu viilu valmiina. Kaikki vanerit ovat myös ns. vesivanereja nykyään, eli niissä on käytetty erittäin kovaa ja vedenpitävää liimaa. Niistä tehdään veneitäkin - muttei koskaan filmivanerista. Vanerilaatuja on monenlaisia, tiukempia ja löysempiä rakenteita. Myös havu- ja koivuvaneria, mutta useimmin on sisältä havupuuta, vaikka olisi jokin toinen pintaviilu. Mahonkivaneriakin on - siinäkin tietysti yleisemmin vain pinta. Vaneri koostuu viilukerroksista asetettuna vuoron perään kahteen suuntaan. Siksi se pysyy hyvin muodossaan.