Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Siihen alkup. viestiin vastaukseksi, että stoppia käytetään tarkemmin kontrolloituun pysäyttämiseen. Ellet käytä stoppia, filmisi ja kuvasi jatkavat kehittymistä vielä kiinnitteessäkin. Hapan stoppi vähentää myös kiinnitteen pH:n nousua, millä saattaa olla merkitystä sinulle enemmän kehitettäessä.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Meitsi vaan huljauttaa vedellä kertaalleen "stoppina" Muistelisin, että kehittyminen kaiken käytännön kannalta pysähtyy heti kun heittää vettä sekaan, koska pH laskee. Kehittyminen loppuis samoin tein vielä paremmin, kun laittas suoraan fiksin kehitteen perään, koska (jos!) on hapan fiksi. Eli siinä se kontrolloitu pysäytys. Jos ei kuitenkaan laita suoraan kiinnitettä, niin kiinnite kestää käyttökelpoisena kauemmin (sen pH ei nouse). Kontrolloidun pysäytyksen kanssa asialla ei näin ollen olisi mitään tekemistä. Eikö se mennytkään näin? t pKeisli
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Niin minäkin teen. Yritän välttää kaikkea "hifistelyä".
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) No ei valitettavasti mennyt. Siksi sen ikävän jääetikan kanssa on puljattu kautta aikain stoppia sekoitettaessa. Kehitteessä emäs toimii kiihdyttimenä ja vesi "vain" laimentaa emulsiossa olevan kehitteen. Hapan keskeyte puolestaan pudottaa pH:n tasolle, jossa kehite ei enää toimi. No käytännössä olen minäkin käyttänyt vettä, koska inhosin etikkaliuoksen laimentelua (nenäkarvat kärähtää siinä hommassa Pitää aina tehdä kaikki samalla tavalla ja käyttää kehitteitä seoksina, joilla on pitkä kehitysaika, niin ongelmia tuskin huomaa. Kodakilla oli ainakin ennen Indicator Stop Bath'ia myynnissä, johon oli lisätty indikaattoriväriä kuluneisuuden seuraamisen helpottumiseksi.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Ihan kommenttina - myös merenrannalla kulkeneena: suola voi "haista välillisesti". Kiinteänä aineena se on erittäin reagoimaton aine, mutta liukenee varsin hyvin veteen, jolloin tilanne muuttuu. Helpoin tapa havaita tämä on laittamalla pari suolaraetta suuhun. Suolan ionit voivat reagoida muiden aineiden kanssa ja aiheuttavat suolaisen maun. Nenäkin pystyy reagoimaan sen limakalvolle liukeneviin kiinteisiin aineisiin. Suolaa voi pöllytä ilmassa vaikkapa tuulisella merenrannalla, jolloin sekä maku- että hajuaisti voivat tämän havaita. Mutta varsinainen "meren haju" on kyllä eliöperäistä.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Ja jostain tämän foorumin uumenista löytyy muistaakseni ohje, kuinka punajuuresta saa itse indikaattori-stoppia jos sellaista haluaa... Oma vankka mielipiteeni on, että filmin kanssa keskeyte on tarpeeton itse kehittymmisen pysäyttäjänä. Kuitenkaan kehitystä ei pysty sekuntipelillä tekemään, jo kehitteen pois kaataminen ja kehitystankin täyttö vievät omat aikansa jotka eivät välttämättä pysy vakioina. Siinä vaiheessa on aika sama neutraloiko jäännöskehitteet vedellä vai pysäyttääkö suoraan laskemalla ph:n tarpeeksi happamaksi. Eihän nykyisillä filmeillä vesikylpykehityskään oikein toimi - mikä kertoo omaa kieltään veden pysäytysvaikutuksesta. Hapanta kiinnitettä käyttäessä hapan keskeytteestä on jo hyötyäkin (teoriassa). Mutta käytännössä kiinnitteen elinkaari on muutenkin niin lyhyt, ettei pelkkä vesi varmasti pääse syömään sen tehoja. En muista äkkiseltään veden kanssa lutratessa tapahtuneen mitään selvää ph-muutosta kiinnitteessä.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Ei se välttämättä kerro veden pysäytysominaisuuksien paranemisesta, vaan ennemminkin emulsioteknologian kehittymisestä. Uudet filmiemulsiot ja -pohjat pitävät paremmin kuosinsa vs vanhat emut, jotka toimivat kuin sieni. Kokeilepa joskus densarilla, niin melkoisia heittoja tulee kehitysten välillä. Pääset tulosten "huojunnasta" eroon vakioimalla kehitykseen vaikuttavat tekijät eli mm. käyttämällä kunnon stoppia, joka pysäyttää kehittymisen heti, eikä vasta minuutin päästä fixissä. Jos esimerkiksi Zone-systeemissä annat filmin kehittyä miten sattuu, saatat turhautua lopputuloksien kirjavuuteen.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Ei zone-systeemiin tai mihinkään muuhunkaan vaikuta menetelmä mitenkään, kunhan se on vakioitu. Jos käytäntönä on siirtää filkka kehitteestä veteen ja huljutella siellä esim. yksi minuutti ennen fiksiin siirtoa, niin mitä sitten? Samanlaisena toistuessaan huuhtelu vaikuttaa samoin, ja kehitysaikoja säädettäessä sen vaikutus tulee huomioitua. (Luulenpa, että jos kuka, niin JVuokko olisi asian huomannut, mikäli sillä olisi merkitystä... Siinäkin turkulainen on perin juurin oikeassa, että jos kehitysaika on luokkaa 12-15 min (laimea kehite), eivät pienet heitot vaikuta sitä eikä tätä. Densitometrinkin täytyy olla todella tarkka (mittaajasta puhumattakaan), jos löytyy ero 14 min ja 15 min kehitysajoille.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Pinttyneenä zonettajana tosiaan olen sitä mieltä että kaikkea ei voi (eikä ole järkeä) tehdä ihan laboratorio-tutkimuksiin verrattava aineisto mielessä. Densitometri kyllä näyttää eroja 14min ja 15min kehityksillä. Mutta se onko näillä eroilla merkitystä oikeasti on asia erikseen. Käytännössä erot ovat sitä luokkaa, että ne mahtuvat hyvin muun prosessin marginaaleihin. Pahimmat zonen kehityspuoleen hurahtaneet tuntuvat tekevän ihmeellisiä virheitä. Esimerkiksi testivalotuksista lasketaan aukon kymmenyksen tarkkuudella kontrasteja, käytännössä unohtaen kokonaan perinteiset virhemarginaalit, joita tulee aina. Densitometrit itsessään jo tuovat mitta- ja lukutarkkuudellaan tuloksiin virhettä. Lisää virhettä tulee kehitysaikojen marginaaleista, lämpömittarin lukutarkkuudesta ja monista muista tekijöistä. Puhumattakaan siitä, että monelta unohtuu kameran sisäisen hajavalojen huomioiminen, puhumattakaan siitä mikä sattuu olemaan sen oman suosikkipaperin todellinen sävyala. Kiintopisteinä tuntuvat olevan Adamsin aikanaan kiinteäjyrkkyisille papereille antamat marginaalit, joissa niissäkin on jo huima pelivara. Ei sillä, sensitometria on mielenkiintoista, mutta välillä tosiaan ihmettelen että ovatko nämä nysvääjät koskaan kokeilleet näkyvätkö erot käytännössä. Ja jos näkyvät niin miten näkyvät. Mielestäni pahiten metsään mennään BTZS:n kanssa kun mittaillaan kohteen kokonaiskontrasti aukon osien tarkkuudella, saadaan vielä palm pilotin softalta sitten valotusaika, herkkyys ja kehitysaika todella tarkasti ilmoitettuna. Usein kuitenkin pohjadatana ovat joko Davisin koostamat geneeriset datat tai sitten itse mitatut paperin ja filmin käyrät - mutta virhemarginaalien huomioiminen on unohtunut.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) No joo, ei tässä ollut tarkoitus ruveta hiuksia halkomaan, mutta esim. miinus-kehityksissä kehitysaika voi mennä tosi lyhyeksikin (esim. alle 5 minuutin) ja silloin kaikki pikku "toleranssit" saattavat pompsahtaa esiin yht'aikaa. Pienellä hunnun kasvulla ei välttämättä ole vaikutusta muualle kuin kopiointiaikojen pituuteen ja allaskehityksessä silläkään ei ole juurikaan merkitystä.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Vaikka ehkä jopa puolet jengistä ei käytä hapanta stoppina, ja ongelmitta, ei se sitä tarkoita että käyttäjä olisi hölmö. Vuokko mainitsee mitanneensa pH arvoa kiinnitteestä, mutta kuinkahan pitkälle hän yleensä käyttää kiinnitettä - epäilen vain että varoo kovasti ettei hopean määrä pääse kasvamaan suureksi ja vaihtaa sen hyvin ajoissa. Toisessa ketjussa tuli myös ilmi että kunnolla keskeytetty filmi on jo valoa kestävää. Hapan keskeyte tai hetki kiinnitteessä. Itse seuraan kiinnitteen tehon alenemista 'livenä' jonka perusteella uusin kiinnitteen oikealla hetkellä. Jos Vuokko ei ole huomannut pH:n muutosta jossain mittauksessaan, ei se sitä vielä osoita etteikö happaman keskeytteen käyttö tekisi kiinnitteestä riittoisampaa. Jos sanoo että kiinnite on halpaa, se on ohi aiheen. Niin on happokin. On kyse myös totutusta tavasta, ja itselläni myös on silloin tällöin alle viiden minuutin kehitysaikoja ja purkkikehityksessäkin niin kehite kuin muutkin litkut tulevat filmin pinnalle aika hitaasti alakautta. Ei hapon käyttö ainakaan pahaksi ole.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Mulla ei ole todellakaan rahasta kiinni litkujen käyttö. Fiksi on niin halpaa verrattuna filmiin. Eikä densitiometriasta ole tietoakaan. On vaan karvan verran ärsyttävämpää lutrata ylimääräsellä litkulla siinä välissä, kun olen pärjännyt ilmankin ihan hyvin. Kyse on siis viitseliäisyydestä, tai sen puutteesta.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Tuskin fiksin kohdalla on paljoa kenelläkään. Säästäväisyys on kuitenkin hyve. Mitään ei ole järkevää eikä oikein laittaa hukkaan, riippumatta hinnasta. (Toki tässä kysymyksessä se saattaa olla lähes plus miinus nolla.) Mulla on päinvastoin viitseliäisyyden näkökulmasta. On hyvin kätevää kun keskeytekin on aina valmiina ja temperoituna.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Rajoittuneen kokemukseni pohjalta toteaisin että vesi välihuuhde/ etikkavälihuude asiassa olennainen on mitä filkkaa/paprua ollaan käsittelemässä. Nopeat filkat / vanhat paksut emulsiot sekä paprut, varsinkin barytapaprut hyötyvät etikkavälihuuhtelusta, mutta ohutkalvofilkat ( T-max ja n.s. mikrofilmipohjaiset, esim technical pan/ Rollei ATP ) ja muovipaperit menevät hyvin pelkällä vedellä, usein samalla jopa jolla loppuhuuhtelun ekaa allasta käytetään, siellä kun on ennestään tietty määrä fiksiä... Hyvin EPÄTIETEELLISTÄ, mutta käytännöllistä, kuten mun prosessit nykyään tahtoo olla toisin kun toisen kaiman Jukka V:n...
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Alnuttin ATF-1:stä pidetään usein parhaana julkistettuna happamana fixerinä, myös Anchellin ja Troopin Film Developing Cookbookin toimesta. Suosittelen hankkimaan tuon opuksen, jos kehite- / stoppaus- / kiinnitysprosessit kiinnostavat. Sisältää myös lähes kaikkien käytössä olevien kehitteiden reseptit. -P
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Anchell & Troop on todella hyvä - mutta sekään ei ole luotettava. Valitettavasti nettiaikaan kaikesta löytyy virheitä Paperille hapan stoppi on yleensä paljon tärkeämpi jo kiinnitteen kestonkin takia... Hapan stoppi ei kuitenkaan aina ole oikein järkevää - eihän kiinnitteen tarvitse olla hapanta. Neutraaleja ja emäksisiäkin löytyy. Ja todeksi varmistamattoman huhun mukaan hapan stoppi söisi pyro-kehitteiden väriä pois.. Olen kuitenkin skeptinen tuon suhteen kunnes joku näyttää todeksi tai kokeilen itse. Tietenkin sen happaman stopin voi sitten huuhtoa pois ennen emäksistä fiksiä.. Filmikehityksessä, etenkin mv-puolella taitaa olla niin että melkein kaikki pitää itse kokeilla koska arvovaltaisetkin asiantuntijat kirjoittelevat keskenään ristiin. Todella hyvin tehtyjä kokeita tuloksineen ei juuri ole julkaistu.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Jo kertaalleen fotohommeleista vieroitettuna, tuo muisti palailee pätkittäin. Vastaukseni tällä foorumilla kuvastavat mainiosti tätä kehitystä . Muistaisin, että hapan stoppi myös valmistaa emulsiota fixin karkaisevaa efektiä varten. Siis tietenkin silloin, kun kyseessä on karkaiseva fixeri.