Olen yrittänyt etsiä tietoa tälläisestä laatikosta, vieläköhän kukaan vedostuslaatikkoa käyttää, Mielestäni sillä olisi helppo vedostaa laakafilmit paperille, ei tarvitsisi mitään suurennuskoneita, vai skannataanko nykyään negatiivit suoraan tietokoneelle, ja kuinka isot negatiivit voi yleensä skannata, Huomaan että olen aika pihalla näistä kuvioista..
Pinnakkaisvedoksiin tarvitsee vain lasin. Pinnakkaislasin on syytä olla paksu, jolloin sinä on painoa. Tosin laakafilkat harvoin oikomista vaatii. Valoksi käy vaikkapa hehkulamppu ripustettuna yläpuolelle. Tai vastaava led. Led-vakiolamppu 5W 12V E27
Pinnakkaisvedoksen panet tavalliseen tasoskanneriin ja kas, sulla on digitaalinen kuva jonka voit jopa suurentaa tuplakokoon ihan hyvälaatuisena. Digikameralla voit myös kuvata negatiiveja. Tai sen pinnakkaisen.
Heh Niinkuin sanoin , olen ihan kuutamolla näiden tasoskannereiden kanssa (en tiedä mikä se on ) Musta vain lapsena tehneeni kuvia joskus sellaisen laatikon kanssa missä valo sisällä, filmi maitolasin päälle ja sen päälle paperi ja, valotus,
Tasoskanneri on yleinen toimistolaite.Siihen pannaan paperi (skannattava originaali) lasipinnalle ja kansi suljetaan. Sitten painetaan nappia. Tässä tehdään pinnakkainen (pinnakkaisvedos). Suurennuskojeen tilalle kelpaa pelkkä polttimo ja valotuskellon tilalle sähkökatkaisija. Suojavalo helpottaa hommaa, jotta ei tarvii olla pimeässä.
No jos on paperinega niin ihan samalla tavalla. Pinnat vastakkain tai muutoin valotus tapahtuu paperin kuitujen läpi! Sellainen ei ole kauhean terävä. .. asiaa voi demonstroida katsomalla paperin läpi. Hiukan sumentaa.
Kiitos, Meikäläiselle pitää taivuttaa rautalangasta että ymmärrän, Ei tarvitsekkaan alkaa väsäämään laatikkoa Pitää nyt vielä googletella tuota tasoskanneria
No niin joo pinnakkaisia on tullut tehtyä myös kirkkaissa ohuissa negalehdissä (kuten videolla edellä tyyppi demosi koepalan kanssa alkuun - pitemmälle en sitä katsonut) vaikka siinä kalvo pitää paksuutensa verran pintoja erillään mikä aiheuttaa epäterävyyttä. Mutta terävyydessä kuten kaikessa: se mikä riittää kulloinkin, riittää. Parasta tehdessä tietysti pinnat pitää olla tiiviisti vastakkain. Paperi pitää olla sileää, helmiäinen ei käy. Kiiltävä on varmin valinta, sileäpintainen puolimatta voi olla ihan hyvä myös.
Tuo kyllä selvensi paljon, Nyt on hyvä päästä kokeilemaan, Sain röngenfilmiä, saa nähdä miten se käyttäytyy pinholekamerassa ja tuollaisessa laakafilmikamerassa, sain tuon vanhan paljekameran (9x12) kuvauskuntoon, olen muutaman kuvan ottanut, mutta en ole vielä filmejä päässyt kehittelemään,,
Röntgenfilmi ei ole tuttu mulle. Niissä taitaa olla emulsio molemmin puolin? Saitko jotain ohjeita niille miten niillä saadaa normaali kuva vai tuleeko luut esiin.
Hahahaaa,, tuohan olikin hyvä pointti, ehkä kuvista pelkkiä luurankoja,, Mites tuo emulsio asia, esim, jos nyt ns, normaalin filmin laittaa väärin päin, valottuuko se normaalisti, vaiko ei ollenkaan ?
Jos valotetaan filmi väärinpäin eli filmipohjan läpi, taitaisi teräövyys ja kontrasti olla heikompi. Värifilmeillä tunnetaan ns. redscale-tekniikka, jossa tarkoituksella valotetaan väärältä puolelta. Redscale - Wikipedia using REDSCALE technique on B&W film redscale photography - Google-haku Näitä juttuja en lueskellut, mutta tuloksissa nappasi silmään että röntgenfilmit olisivat yleensä ortokromaattisia, mikä tarkoittaisi sitä että se kestäisi suojavaloa. röntgenfilmi site:kameralaukku.com - Google-haku ed. No tän vilkaisin läpi ja eiköhän siinä ole jo varsin pitkälle sekä toivoa että ohjetta. Röntgenfilmi panoraamakuvauksessa? Kuvausmateriaalit | Suomen valokuvataiteen museo
Laita foorumin hakuun röntgen* , kirjoittajaksi juhaa, alueeksi kuvat ja galleriat. (tähtimerkki on tärkeä) Kuvia reiän läpi ed. Oho, en muistanutkaan että on tullut ideoitua tekniikkaa jolla saadaan pois toinen puoli emulsiosta pois häiritsemästä. Röntgenfilmi panoraamakuvauksessa?