Mulla on jo keski-ikään ehtinyt kamera, jossa ei mene asa-asetus kuin 800:aan asti. Vaikka kakkula onkin kohtis valovoimainen, tekisi usein mieli käyttää herkintä mahdollista filmiä vähäisen valon tilanteissa, varsinkin kun en harrasta salamaa. 800:sta (mv-)filmiä ei kuitenkaan ole markkinoilla. On siis tyydyttävä max 800 nimellisherkkyyteen yli- tai alivalottaen. Jos koneessa olisi valotuksenkorjaus, tai edes täysmanuaalinen kontrolli, ongelma olisi pienempi. Laittaisin vaan vaikka -2-korjauksen päälle, ja valottaisin 3200:sen ihan normaalisti. Joudun kuitenkin pärjäämään pelkällä valotuslukolla. Kyllähän silläkin joissain tilanteissa pärjää, mutta voipi olla, ettei aina löydä näkökentästä just kahden EV:n valoisampaa kohdetta, ja se on lisäksi hankalaa. Joten sen varaan ei voi laskea - on pysyttävä 800:ssa. Eli: Jos haluan kuvata 800:sta, kuvatako a) 400:sta pykälän ali- vai b) 1600:sta pykälän ylivalottaen? Kompensointi onnistuu sitten kehittämisvaiheessa. Täytyy ottaa myös huomioon se, että (ainakin Neopaneissa) 1600:nen maksaa n. 1,5 kertaa enemmän kuin 400:nen, eli kahden 1600:n hinnalla pläjäyttelis kolme 400:sta. Ja mitä olette mieltä prässäyksen tai alikehittämisen jäljestä? Ja maksaako yhden aukon rimpuilu ylipäänsä vaivaa? Värifilmejä on vissiin 800:aa, joten sitä voi ostaa suoraan kikkailemati. Paitsi jos kaupassa ei ole tarjolla - mitäs sitten? Kuvapalvelut vissiin kompensoi valotukset ilman korvaustakin (automaattisesti?), ainakin yhden pykälän, eikös? Mutta tuleeko niistä siedettäviä noin yleensä?
Tampereen Hertellillä meinasivat myydä mulle 3200:sta Ilfordia.. tai siis meinasin ostaa, mutta jätin hyllyyn.
Mitäs vikaa siinä on? Kyllä se musta ihan hyvää jälkeä tekee, ainakin nopeutensa huomioon ottaen. Ja semmonen kiva kapakkafiilis siitä tulee. Vaikka onkin vähän kalliinpuoleinen. Mutta 3200 ei mun tilanteessani ole oikein vaihtoehto. En halua maksaa siitä niin paljoa enkä myöskään ylivalottaa kahta pykälää. Varmaan jälki aika huonoa.
Riippuu siitä mitä kuviltasi haluat. Jos valitset 400 ASA lähtökohdaksi niin prässäyksellä saat negasta jyrkempää ja rakeisempaa. Jos taas otat 1600 ASA ja alikehität 20-30%, niin negasta tulee loivempi ja helpommin printattava raekoon pienentyessä. Mielestäni sinun kannattaisi kuvata muutama rulla kumpaakin ja testata millasissa olosuhteissa 400 ASA toimii paremmin ja missä taas 1600 ASA. Värinegaa kuvatessa aukon ylivalotus ja normaali kehitys on pääsääntöisesti tummille sävyille hyväksi.
Aivan kuten Hiso sanoi... ehkäpä sitä 1600:sta 1½ aukkoa ylivalottaen ja sitten kehityksellä komppista. Ylivalota, alikehitä... näin mulle on tietävämmät sanoneet ja sitä oon ite toteuttanut MV-kuvauksessa. Ihan OK jälkeä on tullut.
xtollilla olen saanut neopan1600@800 ja delta3200@1000 tyydyttävintä jälkeä herkillä filkoilla. eli ampuisin neopania kasisatasena koska sitä se tuntuu olevan.
Tuota, jos kyseessä on färinega, niin ilman muuta ylivalotetaan. Filmien herkkyyksiä sitä paitsi liioitellaaan, soon myyntivaltti nääs.
OIkeastaan, ei koska jos ylivalotat puhki, niin millään et pelasta, sen sijaan toisin päin vain kohina lisääntyy, mutta on vielä pelivaraa. Eli digillä mielummin alivalota, tai oikeastaan valota oikein huippuvalot huomioiden
Juu ei tietenkään saa polttaa puhki, mutta kohinat saa helposti kuriin ylivalottamalla (ei polttamalla puhki) ja sitten korjaamalla takasin päin. Toisaalta voidaan kysyä, että miksi valottaa yli vaikka aukon verran ISO1600:lla, kun se on sama homma aukollisesti ja ajallisesti ISO800:llakin. Nyt ollaan jo kaukana aiheesta, joten asiaan--->
Näin on! Kuvasin tässä taannoin Kodak Royal Supra 800 filmille sisäkuvia ilman salamalaitetta. Lähes kaikki kuvat alivalottuivat, kun en valottanut yhtään yli. Taisi olla tämä filmi oikeasti ISO 400 filmiä. Vahvistusta tähän sain myös Kodakin asiakaspalvelusta, jonne valitin huonosta filmistä. Antoivat ymmärtää siellä, että ISO 800 olisi ISO 400 filmiä.
Niin ollaan, mutta en nyt tuosta oikein tajunnut mitä ajoit takaa ? Eli jos käytettävän optiikan suurin aukko on nyt vaikkapa f2.8, niin niin miten meinasit ylivalottaa aukolla, kun ei ole kuin f2.8... ja sama ajallisesti, ihan sama miten hoidat tuotn ylivalotuksen, meikäläisellä ainakin tuossa ME-Pentaxissa on siihen oikein rulla, että se mittaa jatkuvasti halutun annoksen yli-/alivalotusta siihen. Saman hoidan Mamiyalla niin, että jos valotusmittari antaa tulosta, niin sinne mittariin on asetettu 'virheellinen ISO-arvo'. Muutoinkin siellä perässä on lappu, mitä perä sisältää, tai vähintään lappu, esim. APX ISO-100, tai dioista yleensä tuo rullan päätylirpake. 400:en APX:n meinasin kuvata ISO-200:na (en tosin sitä ole vielä kuvannut kun sitä 100:sta on kuitenkin tuossa vielä jonkin verran jäljellä) eli silloin lapussa lukee APX ISO-200. Onko muuten kukaan kokeillut esim. NPS:ää kuvata ISO100:na ja kehityttää ISO200:na, kun herkkyyshän on ISO160... vai onko edes vastaavaa hyötyä, sillä eipä siinä muutoinkaan ole pahemmin raetta ?
Luin tuossa juuri Ilfordin prässäysohjetta, jossa sanottiin Delta 3200:n nimellisherkkyyden olevan oikeasti ASA1000, että aika lähelle totuutta olet kokeilemalla päässyt. Samassa lehtisessä luvattiin delta3200:n yltävän jopa ASA25000 asti käyttökelpoisena (tietenkin rae ja jyrkkyys kasvaa, kuten prässätessä yleensäkin). Pitäisi kokeilla.
silti en ikinä oppinut deltasta tykkäämään. neopan voittaa kisan aina vaikka kädet alhaalla ,) filmin kalleudesta en alkaisi päätäni vaivaamaan koska ei se näytteje niin kovin suurta osaa kokonaiskustannuksissa.
Keksinpä hyvän tavan kiertää valotuslukon: kun lukko on päällä (laukaisunappi puolivälissä), voi suljinaikaa vielä vaihtaa (koneessa on siis suljinajan esivalinta). Aukko pysyy muuttumattomana. Luultavasti keksin pyörän uudelleen, mutta kuitenkin. Eikä tää luultavasti nykykoneissa edes ole mahdollista. Eli periaatteessa saan valotettua vaikka 3200:stakin, vaikka prässäten. Jos valo on kovin tiukassa, siis. Vaikkakin vähän hankalammin.