Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin Huokaus. Kyllä se toistuu samalla objektiivilla ihan saman kokoisena. Toisenlaisella objektiivilla taas eri kokoisena, mikä on hyvä, jos sen kohteen pitää mahtua kennolle. Niitä kertoimia taas tarvitaan räknäykseen, millainen sen toiselaisen objektiivin pitäisi olla.
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin Ei noilla tarkoilla milleillä ole suurtakaan väliä. Et sinä kinokamerassakaan sitä huomaa, että onko objektiivisi 50mm vaiko 52mm. Sensijaan pienetkin muutokset kuvasuhteessa ovat varsin ilmeisiä ja vaikuttavat paljon kuvaamiseen.
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin Huokaus samoin. Asia- ja tarinayhteydestäni olisin luullut sinunkin osaavan hakevan kehyksen jossa lainaamasi näyttäytyy totena ja oikein. Voit ihmetellä seuraavaksi missä kohtaa mainitsin että samalla objektiivilla. <SIZE size="1"]Vihje: En varmasti maininnut koska aihe on kinovastaavuus ja kroppikerroin.</SIZE>
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin Totta, minulle se ei merkitse mitään. Taitaa olla niin, että mitä pidempi putki sitä vähemmän merkitystä, mutta onko sillä jollekin merkitystä jos 24mm onkin 25mm? Jos välttämättä haluaa kuvata 43-kameralla 3:2 kuvasuhteella. No ainakin tämä keskustelu selkeytti minulle miten croppikerroin lasketaan... ei kerro siis kaikkea jos on eri kuvasuhteet...
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin Juuh, kyllä tämäkin olisi niin paljon helpompaa, jos vertailisi esim. Pentax 645 vs. mikro 4/3
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin Tähän vertailuun liittyy vielä yksi kiva sekoittaja, eli Panasonicin joissain kameroissa on hieman isompi kenno ja sillä kompensoidaan sivusuhteiden vaihteluja. No, niin tai näin, nyrkkisääntönä voi pitää, että vaakasivujen mittasuhteet on juurikin noiden kroppikertoimien mukaiset, eikä tee suurta virhettä jos näin laskee. Sitävastoin kuvakulmat annetaan yleensä diagonaalisuunnassa, eli sen linssin piirtoympyrää kuvaavana, minusta olisi kivempi saada sen vaakakuvan kuvakulma eli vaakasivun suunnassa, sillä olisi mielestäni enemmän käyttöä varsinkin arvioitaessa laajakulmaisempia objektiiveja.
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin Mitäpä jos ottaisitte kuvan lähtökohdaksi eli millaisa kuvia haluatte ottaa. Silloin voisi objektiivin aukeamiskulma asteina horisontaalisesti olla mielenkiintoisempi lukema kuin polttovälin pituus. Esim. normaaliobjektiivi olisi 45 astetta filmiportin tai kennon kokoon katsomatta.
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin Se olisi iso muutos merkintätavoissa, mutta sen verran olennainen, että polttovälin jatkeena voisi suurin aukko ja aukeamiskulma.
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin Ongelmana on, että aukeamiskulma ei ole objektiivin ominaisuus.... esim. m43 tapauksessa gh-kamerat muuttaisivat aukeamiskulmaa riippuen mitä kuvasuhdetta käyttää. Ja sitten tarvitaan vielä vertikaalinen aukeamiskulma... tulisi aikamoinen sekamelska siitäkin vai pitäisikö objektiiviin merkata jokaisen eri mahdollisuuden aukeamiskulma´?
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin Aukeamiskulma, jos sellaisesta nyt voitaisiin puhua kun kyseesä on vaakatason kulma, voisi aina olla se, mikä on ns. normaali kuvasuhteen kulma. Jos kuvasuhdetta muutetaan, niin se on sitten käyttäjän oma valinta ja "hänen" ongelmansa.
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin Koko kroppikerroin-nimitys on sekava ja täysin turha. Kinoruudun pinta-ala noin 3,84 kertaa isompi kuin 4/3 kennon. Eli se on käyttäjän etu minkä suuremmasta kennosta saa. Ihan samalla tavalla kuin ennen verrattiin kinoa esim. 6x6 tai 6x7 kokoon. Ei kukaan ollut vuosikymmeniin kiinnostunut kroppikertoimista (koko käsitettä ei edes tunnettu), vaan käytti kunkin koon polttovälejä ja osasi ne automaattisesti. Nyt, kun kennokokoja on lukemattomia, menee vertailu entistä sekavammaksi. Ihan samalla tavoin kuin terävyysalueen kanssa pelleily. Harva kuitenkin muistaa pienentää CoCn arvoja pienempien kennojen osalta noita pähkäillessään.
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin Eikö kroppikerroin-keskustelu tullut siitä kun alkujaan kinokoolle tarkoitettujen bajonettien taakse alettiin sijoittaa alkuperäistä formaattia pienempiä kennoja? Yleisin 1.5 kroppi ja Canonin 1.3 ja 1.6 kropit. Ehkä muutakin? 4/3 on alkujaan ihan oma järjestelmänsä, eikä siis mikään kroppi.
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin Yleisin 1.5 kroppi? Voiko noin sanoa? Canonit ovat olleet ylivoimaisesti eniten myytyjä digijärjestelmiä viimeiset 25 vuotta ja ovat sitä edelleenkin, joskaan eivät enää niin ylivoimaisesti...
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin No, tuo 1,5x ja 1,6x -kertoimen ero on lähinnä akateeminen, jos nyt edes sitäkään. 1,3x jäi sekä Canonin että Leican osalta hyvin pieneksi määrällisesti ajatellen. Tänä päivänä vaikuttavat kertoimien keskinäiseen suosioon Canon/Nikon-asetelman lisäksi NEX-mallisto Samsung, Pentax yms. merkit.
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin Sori sori.... Mutta! a) 1.5 kroppi on siinä mielessä yleisin, että siihen on eniten tarjontaa. Nikon, Sony, Pentax ainakin. Ja sitten peilittömissä Fuji ja Samsung. b) Vuosien varrella Canoneita on myyty varmasti enemmän kuin mitään muuta digijärkkärimerkkiä, mutta tällä hetkellä C ja N globaalit markkinaosuudet ovat hyvin tasoissa. Jonakin vuonna ovat jopa Nikonilla hyppineet tasajalkaa reimusta kun ovat hetken olleet johdossa. Ja kun otetaan vielä noi muut merkit huomioon, niin kyllä tällä hetkellä 1.5 kroppi on kameramäärässäkin mitaten yleisempi Eli onhan se Canon toki iso tekijä, mutta tässä on vastassa asetelma yksi vastaa muu maailma. PS Oliko digin kivikaudella myös 1.25 kroppi? Ja sitten unohtamatta sitä, että keskareissahan on vaikka minkämoista kroppia.
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin No leikki leikkinä =) Ihmettelin tässä taannoin kappalemääräisiä markkinaosuuksia jollain juorusivustolla ja yllätyin, että Canon on vieläkin niin iso. Takavuosina he olivat todella dominoivia, mutta juuri tuon leveän tarjonnan vuoksi olisin kuvitellut tilanteen olevan todella tasainen useamman merkin kesken.
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin ...nyrkkisääntönä voi myös pitää, että diagonaalien mittasuhteet ovat juurikin noiden kroppikertoimien mukaiset, eikä tee suurta virhettä jos näin arvioi.
Vs: 4/3-järjestelmän croppikerroin Totta, mutta jos ajatellaan ihmisen hahmottamisen helppoutta, niin kuvasuhteiden muuttuessa diagonaalin kautta ymmärtäminen on hankalampaa, ainakin minusta. Sama diagonaalimitta saavutetaan kennon pinta-alan suhteenhyvinkin monella kennokoolla jos sivusuhteet on erilaiset, ajatellaan vaikka ihan olemassa olevia 4:3 ja 16:9.