Jees, teinpä uuden aiheen kun en löytänyt haulla mitään. Modet poistakoot jos vanha ketju jo löytyy. Aiheeseen: Onnistuuko halvoilla full hd videotykeillä 3d valokuvien katselu? Mikä on tuollaisen 3d valokuvan formaatti?
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Ok, Eli: stereokuvausta. Ja valokuvien katselua videotykillä. Onnistuuko moinen?
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Onnistuu, ihan samoin kuin dioillakin. Edit: siis, tarvitset stereokuvaparin, kaksi projektoria, niihin polarisaatiosuodattimet ja katsojille polarisaatiosuodattimet silmälaseihin. Jälkimmäisiä sai aikoinaan halpoina pahvikehyksisinä, tekniikkahan oli yleinen elokuvissa. No, hopeajuovavalkokangas vielä, tavallisella juttu ei oikein hyuvin toimi. Toinen, ja helpompi vaihtoehto on sitten 3d- projektori ja HDMI 1.4 3D yhteensopiva kuvatiedosto.
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Ihan mielenkiintoinen aihe tämä. Tottakai stereokuvaparien katselu onnistuu, resoluutio tietenkin on matala (alle megapikseli) ja kuvaformaatti hieman kavennettu neliö. Periaatteessa jos projektori lähettäisi kahta full hd stereokuvaa hyvin nopeasti vuorotellen (n. 100 krt sekunnissa) voisi 3d-efekti olla hyvinkin toimiva ihan paljaallakin silmällä. Perinteistä polarisoitua kahden projektorin stereokuvaa ei ihan pienellä rahalla saa digitaalisesti aikaan, lisäksi wanhojen diaprojektorien valoteho oli huomattavasti suurempi. Fujin 3D kamera (ne kaks mallia) oli munsta todella mielenkiintoinen härpäke, harmi vaan että jämähti marginaaliin.
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Juuh. Ajatuksena siis tietenkin käyttää edullista 3d-projektoria. Onko joku jo ehtinyt tuota kokeilemaan? Googlesta voisi tietty löytyä juttua... Tuollaisella stereokuvaus-kurssillakin tuli käytyä killinkoskella, mutta homma on tullut ajankohtaiseksi nyt uudelleen , tuollaisia 3d-videotykkejä saa n. 700eurolla. Pokkarimallisia 3d-kameroita on näkynyt, myös goprolla saisi vissiin suht helposti 3d-videota kuvattua... Mikähän pitää olla stereokuvauksessa still kuvan formaatti jotta se saadaan tykille esitettyä 3d:nä?
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Ei pidä paikkaansa. 250-wattisen Pradovitin kuva on surkean himmeä verrattuna 1100 ANSI-lumenin kotiteatteriprojektorin kuvaan.
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Matematiikan tunneistasi lienee jo sen verran aikaa, että 10000 lumenia on kumminkin enemmän kuin 1100 lumenia... http://www.bulbconnection.com/ViewSIMItemDetail/bcrw/simid/2025/item.html
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Saattaa se dia toimia suodattimena ja vähentää hiukan valotoehoa. Polttimon valovirta ei muutenkaan tietystikään ole sama kuin objektiivista ulos tuleva - polttimohan säteilee ympäri, ja vain osa suuntautuu diaan päin, takapeilin kautta tai suoraan. Mittaaminen on tietämistä; jos valotusmittari on käytössä, niin nettiviisaus jää toiseksi.
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Matikasta viis, minä näin itte Eli kun faktapohja putoaa, vedotaan omaan "kokemukseen". Saatiin sitten uskonnon määritelmäkin tähän 3D asiaan mukaan...
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Ja toinenkin "tietäjä" saatiin tähän parta tutisten saarnaamaan. Kannattaa nyt selvittää itselleen lumen-arvon laskukaava, tai nyt edes joku fakta jostakin. Ei tietenkään nettiviisaus pärjää "minä näin ite, enkä uso"-tiedoille, mutta vähän nyt jotain tolkkua.
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Taisin nuo kaavat opiskella jo 70-luvulla, mutta sinähän voisit kertoa, ehkä on päässyt jotain unohtumaan. Minullakin on tuollainen Pradovit kaapinpohjalla. Se lumen-arvo noin karkeana likiarvona lasketaan valovirrasta, joka osuu 1/12 osaan pallonpinnasta; peiliin ja diaan siitä ehkä voisi osua 10%. Ihan semmoinen valistunut arvaus olisi, että opiskan läpäisykerroin ja peilin heijastuskerroin huomioiden semmoiset 500- 700 lumenia voisi olla projektorin valovirta opiskan edestä mitattuna. Myönnetään, tuo ei ole tieto, eikä edes "tietäjän" antama luku, puhdas arvaus. Mittaamallahan sitten saa sen luotettavan arvon. Jos Ilmarilla on järjellisiä parempia arvioita tai laskelmia esitettävänä, niin toki, muutan ilman muuta näkemystäni.
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Ilmarille hiukan faktapohjaa - sopii korjata virheet ja väärinkäsitykset. Pradovitissa lampun ja diaportin etäisyys on noin 9 cm, joten dian osuus avaruuskulmasta olisi karkeasti 1/9 steradiaania. Välissä on linssejä ja lämpösuodattimia, joitten läpäisykertoimesta ei ole aavistustakaan, mutta about 1/10 (se 10 %) sinne dian suutaan valosta säteilee (olettaen, että jakautuma on tasainen ympäristöön, mitä se tietenkään ei ole). Peili lisää valovirtaa aika paljon, ja objektiivin läpäisykerroin sitten vähentää. Jos oletetaan, että peilin vaikutus ja kollimaattorin + suodatinten ja objektiivin vaikutus menevät tasan, päästäisin siihen 10 % osuuteen. Näin ei käytännössä taida ihan olla, alle jäädään. Laskelmien jälkeenkin pysyn siinä 500-700 lumenin arviossa, kunnes toisin toteen näytetään. - Sitten korjaan arviotani kyllä tarpeen mukaan
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Minkään valtakunnan kollimaattoreilla sun muilla ei ole asiassa mitään merkitystä, sillä teollisuuden käyttämän ANSI-standardin mukaisessa mittauksessa ne lumenit mitataan valkokankaalta.
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Olen iloinen, että sait ilkkumisen aihetta ja hyvän mielen tänäkin päivänä. Projektoreiden ANSI-lumenit mitataan hieman eri tavalla kuin paljaan lampun valovirta, joka mitataan metrin etäisyydeltä. Esimerkkilamppusi (10000 lumenia) valosta on kahden metrin päässä jäljellä enää neljännes, ja neljän metrin päässä 1/16, mikä vastaa 625 lumenia (mikäli oikein laskin). Projektoreiden ANSI-lumenit mitataan projektorista kankaalle kohdistuvasta valosta 9 mittauspisteen keskiarvona. Linkissä yksinkertainen selitys laskutavasta. http://www.ehow.com/how_7768351_measure ... umens.html"]http://www.ehow.com/how_7768351_measure-ansi-lumens.html
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Juu, kiitos valaistuksesta, mutta tiedän toki, miten ANSI-lumenit mitataan. Nyt olikin kyse kokonaan toisesta asiasta, miten diaprojektorin lampun aikaansaama valaistus projektorin edessä voisi olla verrattavissa videoprojektorin valaistukseen. Jos olisit lukenut ketjun, johon kommentoit, niin olisit saattanut huomata, että lähtökohtana oli projektorin polttimo, jonka luvataan tuottavan 10 000 lumenia. Arvio liittyi siis siihen, kumpi on kirkkaampi, 1100 lumenin videoprojektori, vaiko diaprojektori, jossa on 10000 lumenin polttimo. Jos sinulla on siihen lisävalaistusta, niin otan kiitollisuudella vastaan.
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Leitzin projektoreihin oli aikoinaan saatavana erikseen n.s. "bright light kit", mitä lienee saksaksi. Siinä vaihdettiin lämpösuotimet puolet ohuempiin, ilmeisesti koko kollimaattoripaketti. Valoteho hiukan kasvoi, mutta vastaavasti diat kuumenivat enemmän. Tietysti objektiivikin vaikuttaa asiaan, mutta 2.5 Colorplan taitaa olla niin yleinen, että oletus on se. Koko tarkastelu on tietysti turha ja akateeminen, jos kerran lähtökohtana oli Johanneksen havainto, että toinen on kirkkaampi. Mutta, faktapohjaa kysyttiin....
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Jättäkää turha kinaaminen. Stereokuvan (stilli) formaatista kaipailen tietoja. Onko joku kokeillut
Vs: 3d valokuvaus ja katselu projektorilla. Täällä ainakin viimeistään saa tietoa asiasta: http://www.svhy.org/tapahtumat-kurssit-ja-nayttelyt/ 5.-7.6.2015 Stereokuvauskurssi. Max 10 hlö. Tervetuloa tutustumaan komiulotteisen valokuvauksen maailmaan: SVHY:n kesän 2015 ensimmäisen kolmipäiväisen kurssin aikana opit näkemään ja kuvaamaan stereoskooppisesti. Saat kuviisi syvyyttä ja ilmaisuusi uutta ilmavuutta! Kurssilaisilla on kurssin aikana mahdollisuus lainata ja käyttää erityyppisiä stereokameroita. Luennot ja työpaja. (Kouluttajina toimivat International Stereoscopic Union aktiivit: P.J.Sandell ja Erkki Norja) Osallistumismaksu / Henkilö 120€. Sis. Majoitus ja kurssilla käytettävät materiaalit. <SIZE size="1"]*** Ensimmäisenä kurssipäivänä perehdymme 3d-valokuvauksen historiaan ja nykypäivään, katsomme esimerkkiesityksiä, sekä tutustumme peruskuvaustekniikoihin ja teknologiaan. Harjoittelemme tarjolla olevalla kuvauskalustolla. Teemme kolmiulotteisen kuvauksen sommitteluharjoituksia käytännössä. Järjestetään myös opastettu näyttelykierros katselulaitteiden ja muitten tarvikkeiden maailmaan. Toisena kurssipäivänä teemme kuvausretken Killinkosken lähiympäristöön, yhdessä tai yksilöllisesti. Säävaraus. Iltapäivällä kehitetään filmit. Katsomme lisää kuvaesityksiä, ja esim makro- ja hypermailmat avautuvat. Filmien kuivuttua tutustumme 3D kuvakehystyksen saloihin, teoriassa ja käytännössä. Kolmantena kurssipäivänä siirrymme nykypäivään: käytämme 3d - digikalustoa ja opimme stereoskooppisen digikuvauksen perusteita. Käytännön harjoittelua, kuvanmuokkausta ja kuvien tulostamista (sublimattitulosteita). Valmistamme stereokuvakortteja. Kurssilaisilla on kurssin aikana mahdollisuus lainata ja käyttää erityyppisiä stereokameroita. Mielekäs osallituminen kurssille edellyttä toimivaa perusnäkökykyä kummassakin silmässä. Silmälasit eivät haittaa, yksisilmäisyys valtavasti... Tarkoituksena on pystyttää pop-up ministudio 3d-henkilö- ja esinekuvausta varten kurssin ajaksi. Varaa halutessasi sopivaa rekvisiittaa matkaan! Ota ihmeessä tavallinen 2d kamerasi mukaan. Filmi tai digi. Opit miten silläkin otat 3d-kuvia! Jos sinulla on jo perinteinen stereokamera tuo tietysti sekin! Kuvaamme diafilmille ja kehitämme filmit (E6) itse paikan päällä. Digityöskentelyä varten on varattu muutama kannettava. Jos pystyt ottamaan omasi mukaan, erinomaista! Huom: Ohjelmistot suosivat PC-alustaa. Opetus on interaktiivista ja pääpaino on aktiivisessa workshop-hengessä. Toivomme että sinulla on jo ainakin jonkin verran kokemusta perinteisestä valokuvauksesta (sekä kamerasta laitteena) jos haluat osallistua. 3D kokemusta et tarvitse! Opetus tapahtuu suomeksi, men vid behov instrueras det också på svenska, or in english... Kamerataivaassa tavataan!"</SIZE>