Yhden illan vedostussessiota varten ei tartte kehitteen ja kiinnitteen välissä mitään allasta. Kunhan valuttaa enimmät kehitteet paprusta ennen kuin upottaa kiinnitteeseen, niin kiinnite on toimivaa vielä ongelmajäteastiaan kaadettaessakin.
Näinpä, mutta kyllä kiinnite on ihan kierrätyskamaa, eikä sitä kannattaisi heittää samaan toosaan kehitten kanssa. Siitä kun poistaa hopean niin saa taas kuranttia kiinnitettä ;-) No ei maar tuota kannata ehkä noudattaa, mutta hopean saa talteen, joko itse tai käsittelyfirma, jos ei pilaa "jätettä".
Totta tuokin. Kiinnitteen kanssa on kyllä se jätehomma, ei viitsisi sitä harrastuksen vuosi kantaa selkä vääränä ongelmajätepisteeseen. Käsittääkseni kehite ei ole niin haitallista viemärissä koska siihen ei liukene hopeayhdisteitä. Kemistit korjannevat ajatusta?
Mitenkähän käytännössä, onko joku kokeillut? Tasavirtaa ehkä joku akkulaturijännite, johdonpäähän sinne miinusnapaan joku klomppi epäjalompaa metallia joka halutaan hopeoida? Taitaa syntyä räjähdyskaasua (vetyä) siinä sivussa.
Noinhan se elektrolyysi menee. Kappale ja elektrodi, joka ei kulu, sähköä välille. Akkulaturissa on jännitetta yli tarpeiden ja vetyä syntyy, muuta haittaa tuosta ei ole. Käytännössä hopeoinnin laatu on huono ja kiinni pysyminen monissa materiaaleissa huono. Hyvälaatuisen hopeoinnin saloihin en tässä mene. Eri asia sitten onko tuossa säästelyssä mitään käytännön hyötyä/järkeä. Vaivaan nähden ei mun mielestä. Siinä vain lisää epäonnistumisen mahdollisuuksia kun joku menee Murphyn lain mukaan kuitenkin pieleen. Säästää pennejä ja tuhoaa vaivalla tehdyt kalliit vedokset. Miten teette muuten nuo isot vedokset? Ainakin mun kylppärissä loppuu tila kesken jos haluaa tehdä vaikka 50x70 vedoksia. Ei yksinkertaisesti mahdu kipot ja valotuskone enää. Onko rumpukehityksestä tms kokemusta/suosiota ? Mulla on käynyt mielessä rumpupuolen kokeilu, katkutkin pysyisivät kurissa paremmin.
Rumpu on jees! Allaskehityksessä on enemmän tunnelmaa, mutta kyllä isoilla vedoksilla rumpu on kätevämpi.
Minulle on sieltä ja täältä eksynyt hieman kuitupaperia, mutta en ole vielä kokeillut sitä. Tässä ketjussa puhutaan ohimennen "arkistopesusta", mutta miten itse kukin sen pesemisen tekee? Kirjoissa isot pojat käyttävät, ainakin usealle vedokselle, pesureita ála Nova/Zone/Calumet/tms., mutta miten se tapahtuu oikeassa elämässä? Juoksevan veden käyttäminen tuntuu melko tuhlailevalta. Saisiko saman aikaiseksi Jobolla + rummuilla ja pienemmillä vesimäärillä? (ks. photo.net linkki alla). Ilford puolestaan esittää ao. tapaa, joka olisi Jobon kanssa melkoisen helppo (ks. alla), mutta siinä tosin ei mainita sävyttämistä ollenkaan. Miten testaatte että pesutulos on ok? Mikko Photo.netin keskustelua: http://www.photo.net/bboard/q-and-a-fetch-msg?msg_id=0034lL&tag= http://www.ilfordphoto.com/products/faqentries.asp?n=11&t=Paper
Pesu on riittävä kun sävytys onnistuu ,) Sävytyksen jälkeen voi paperin laittaa taas siihen tuhlailevaan novan pesuriin. Oma kokemus on valitettavassti tällainen.
Tämä voisi olla kans hyvä ratkaisu tulevaisuudessa Digital camera reviews, photography techniques, photography gallery and photography forums
Nyt on kokeiltu monijyrkkyyskuitupapru ja se on kyllä ehottomasti paljon helpompi käsitellä kuin yksijyrkkyys. Siis tämmöiselle tupeltajalle kuin meikäläinen. Ei voi ku sanoa että onneks mulla on vedostaja, joka tekee työn mun ohjeiden mukaan. Ollaan myös opeteltu tota split-printingiä ja aikasen kätevä juttu on.
Split-printing? Tarkoittaneeko sitä että esim maisemakuvan maaperäosuus valotetaan jyrkemmällä suodatuksella kuin taivas? Vai mitä?
Tässä on ihan hyvä artikkeli split grade vedostuksesta. http://www.ktphotonics.co.uk/pdf/BasicSplitGradePrinting.pdf Muutenkin tuo Way Beyond Monochrome (josta tuo artikkeli siis on) on ihan hyvä kirja.